Nykyisiä raitiolinjoja tarkasteltaessa huomio kiinnittyi pieniin matkustajamääriin erityisesti Porvoonkatua ja Viipurinkatua kulkevalla raitiolinjalla 3 (ent. 3B). Vaikka linja kulkee tiiviin kivikaupungin alueella, on kuormitus aamuruuhkassakin keskustan suuntaan reilusti alle puolet Aleksis Kiven kadulla kulkevan ysiratikan kuormituksesta. Tilannetta verrattiin aikaan ennen ysiratikan liikennöinnin aloittamista ja uusi linja oli heikentänyt kolmosratikan kuormituksia vain vähän, keskikuormitus oli uuden linjan tulon myös pienentynyt vuonna 2008 vain kymmenisen prosenttia. Ysiratikka on noussut nopeasti Alppilan pääjoukkoliikennelinjaksi.
 |
| Raitioliikenteen keskimääräisiä matkustajakuormituksia aamutunnin klo 8 - 9 ajalta (helmi-maaliskuu 2013) |
Suunnittelun valokeilassa on siis nyt Alppiharju. Miksi kolmosen ratikka ei nauti suosiotaan Alppiharjussa? Yksi luonnollinen syy lienee se, että linja ei kulje alueen maankäytön keskellä vaan oikeastaan sen reunalla. Porvoonkatu kulkee Alppiharjun keskellä ja tämä näkyy selvästi linjan kuormituksessa: Porvoonkadun ratikkapysäkin eteläpuolella kuormitus liki kaksinkertaistuu pohjoispuoleen verrattuna. Pasilan konepaja-alueen kehittymisen myötä linjan 9 reitti alkaa olla voimakkaimmin alueen asutuksen ja työpaikkojen painopisteessä. Nykyisin alueen joukkoliikennepalvelua voi kuvata hajautuneeksi.
Toinen mahdollinen syy voi olla se, että kolmosen ratikalla ei pohjoispäässään pääse luontevasti minnekään. Matkalla on päätepysäkki Nordenskiöldinkadulla ja vaunu tasaa siellä aikatauluaan. Lisäksi jatkomatka linjalla 2 johtaa kohti Töölöä, jonne Alppiharjusta saattaa monelle olla luontevampaa matkustaa Helsinginkadun kautta.
Linjastovaihtoehtojen muodostamisessa Alppiharjun liikennettä alettiin miettiä seuraavaa kysymystä:
Pitäisikö Alppiharjun raitioliikenne keskittää yhdelle reittikadulle?
Nykytilanteessa Alppiharjusta keskustaan matkustettaessa pitää valita, meneekö kolmosen tai ysin pysäkille odottamaan ratikkaa. Kummankin linjan vuoroväli on pääosin kymmenen minuuttia. Monissa kohdin Aleksis Kiven katua ja Porvoonkatua voi nähdä rinnakkaiselle ratikkakadulle. Niinpä sattumalta pysäkille lähtiessään voi tulla pysäkille juuri ratikan mentyä ja hetken päästä voi nähdä läheisellä kadulla ratikan ajelemassa kohti keskustaa, mutta siihen ehtiminen on jo mahdotonta.
Yleinen joukkoliikenteen suunnitteluratkaisu on keskittää samaan paikkaan kulkevat linjat yhdelle kadulle eikä linjata reittejä muutaman korttelin välein. Etu syntyy siitä, että keskittämällä vuorot voidaan tarjota aiempaa tiheämpi vuoroväli ja toisaalta matkustajan ei tarvitse päättää, minkä linjan pysäkille hän menisi. Joukkoliikenteen käytettävyys paranisi tarjonnan keskittämisen tuoman havainnollisuuden ja helppouden myötä.
 |
| Linjojen keskittäminen yhdelle reittikadulle mahdollistaa tiheämmän vuorovälin (Nielsen G. et al., HiTrans Best practice guide 2 - Planning the network, 2005) |
Helsingissä ja kourallisessa muita eurooppalaisia Helsingin suuruusluokan kaupunkeja tehdyssä haastattelututkimuksessa (BEST-tutkimus 2011) matkustajat olivat valmiimpia kävelemään hieman pidemmän matkan saavuttaakseen tiheämmin kulkevan joukkoliikennevälineen. Tämä tutkimustulos puoltaisi keskittämistä.
Tämän suunnitteluperiaatteen käyttö Alppiharjussa johtaisi nykyisen matkustuskysynnän, nykyisen ja tulevan maankäytön ja katuverkon perusteella siihen, että raitioliikenne kannattaisi keskittää Aleksis Kiven kadulle.
 |
| Suunnitelmavaihtoehto, jossa Alppiharjun raitioliikenne on keskitetty Aleksis Kiven kadulle. |
Eniten palvelutaso heikkenisi Viipurinkadun pohjoispäässä ja Läntisen Brahenkadun, Helsinginkadun ja Sturenkadun muodostamassa kolmiossa. Näillä alueilla kävelymatkat lähimmälle keskustaan vievän raitiolinjan pysäkille pitenisivät merkittävästi. Bussilinja 23 toimisi korvaavana liikenneyhteytenä keskustaan nykyiseen tapaansa, mutta varsinkin ruuhka-aikoina vuoroväliä pitäisi tihentää korkean kuormituksen vuoksi. Liikennepalvelun heikkeneminen koskisi näillä alueilla 1800 asukasta.
Raitioliikennettä ei voi poistaa tyystin linjan 3 reitiltä ja tämä tarkastelu koskeekin vain Alppiharjua, jossa eri raitiolinjat kulkevat lähellä toisiaan. Muualla raitiolinjan 3 kulkemille reiteille pitäisi linjata jokin toinen linja, mikä on oma suunnittelukysymyksensä. Niitä kysymyksiä ei kuitenkaan voi ratkaista ennen kuin nyt käsillä olevan kaltaisiin kysymyksiin löytyy ratkaisu.
Suunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla on käytännössä aina vaihtoehtoja. Niin myös tälläkin. Linjaa 3 koskeneen muutoksen myötä yhteyksiä Kalliosta ja Alppiharjusta Mannerheimintien suuntaan voi olla tarpeen täydentää uudella bussilinjalla. Nykyisin raitiolinjoilla 2 ja 3 pitkin Nordenskiöldinkatua matkustavista matkustajista noin puolet matkustaa Urheilutalon ja Kansaneläkelaitoksen pysäkkien välisen matkan ja näistä matkustajista noin puolet vaihtaa vielä Mannerheimintielle pohjoisen suunnan busseihin tai ratikoihin. Voisivatko Meilahden ja Länsi-Helsingin runsaat työpaikat houkutella matkustajia tällaiselle poikittaiselle linjalle? Minkä paikkojen välillä linjan pitäisi kulkea?
 |
| Suunnitelmavaihtoehto, jossa Alppiharjun raitioliikenne on keskitetty Aleksis Kiven kadulle ja yhteyksiä Meilahden suuntaan on täydennetty uudella bussilinjalla. |
Aleksis Kiven kadun raitioliikenteen nykyisten Porvoonkadun raitioliikennettä korkeampien kuormitusten ja alueen kehittymisen suunnan vuoksi tuntuu luontevalta ajatella Aleksis Kiven katu joukkoliikenteen pääkatuna. Keskustaan johtava päälinja kulkenee siis sitä pitkin. Porvoonkatu ja Viipurinkatu voisivat toimia kuitenkin edellä esitellyn kaltaisen suunnitelmavaihtoehdon tapaan muita vaihtoehtoisia yhteyksiä tarjoavan raitiolinjan reittinä jos kysyntä on riittävää. Linja voisi kulkea keskustan päässä hieman eri reittiä kuin muut linjat, esimerkiksi Kruununhaan kautta. Tämä voisi olla tarpeellista mikäli Hämeentien raitiolinjojen reittejä yhtenäistettäisiin keskustassa niiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Pohjoisessa Porvoonkadun ja Viipurinkadun linja voisi kulkea esimerkiksi Meilahden suuntaan, tarjoten uusia matkustusmahdollisuuksia.
 |
| Suunnitelmavaihtoehto, jossa Alppiharjun keskustaan suuntautuva raitioliikenne on keskitetty Aleksis Kiven kadulle ja yhteyksiä Mannerheimintien suuntaan on täydennetty raitiolinjalla, jonka reitti voi keskustassa kulkea esim. Kruununhaan kautta |
Raitiollinja 8 suunnitelmassa oleva Brahenkentän pysäkin suunnittelu olisi järkevää laittaa hyllylle siksi aikaa kunnes selviää, mitä raitiolinjoja alueella oikeasti liikkuu ja mihin ne menevät
VastaaPoistaBrahen kentän pysäkin suunnittelun yksityiskohdat ovat KSV:n suunnittelijoiden käsissä, mutta aiheesta on keskusteltu KSV:n suunnittelijoiden kanssa. Tämä näkökulma on ehdottomasti hyvä kantaa mukana.
PoistaKolmoseen liittyy todellakin monia ongelmia. Kolmonen on Porvoonkadulta/Viipurinkadulta nopea yhteys keskustaan. Mannerheimintien suuntaan suuri este on todennäköinen 10 minuutin seisaus Eläintarhassa. Tämä haitta poistuis, jos raitolinja päätepysäkki olisikin muualla. Jos jostain syystä käyttää kolmosta Mannerheimintielle, niin ilman muuta vaihdetaan toiseen kulkuneuvoon paitsi, jos matka suuntautuu Töölön torille.
VastaaPoistaNyt Porvoonkadulta kannattaa kävellä Sturenkadulle, koska siinä voi tavoitta linjan 9 ja/tai 51 ja nopsajalkaisimmat voivat päivystää myös linjaa 23.
Uusi kolmonen voitaisi linjata kulkemaan keskustan suuntaan Helsingikadun ja Hämeentien kautta. Alppiharjusta puuttuu luonteva yhteys Sörkan metrolle ja Hämeentien busseihin pois keskustasta. Linjaa 8 ei yleensä kannata jäädä odottelemaan Urheilutalolle, koska se kulkee liian harvoin. Eli joutuu menemään toiselle linjalle tai Hakaniemeen tavoittaakseen metron. 51 ja 1 kulkevat oikeasti vain päivisin, joten ongelma korostuu ilta-aikaan. Toinen ongelmasuunta on Paavalin kirkko, josta tavoittaa lukuisan määrän busseja. Paavaliin menee kylläkin 70T mutta pitää ensin kävellä Sturenkadulle.
Ekosysteemiin kuuluvat myös linat 1, 1A, 8, 9, 23,51, 58 ja 70T. Tämä kaikki pitäisi käsitellä kokonaisvaltaisesti.
Tähän on sen verran huono kirjoitella eikä tekstiä pysty oikein koordinoimaan, joten voisiko HSL tai kaupunki antaa osoitteen, johon voisin lähettää kootut ajatukset kokonaisuudesta
Onko kaikista karttapiirroksista tarkoituksellisesti poistettu linjan 23 pysäkki Sturenkadun apteekin ja palvelutakon edestä suunnassa keskusta?
VastaaPoistaTämä on aika roisi esitys, jos asamalla viedään kolmonen pois.
Aleksis Kiven katua kulkeva linja 9 on väestön suurilukuiselle vanhus- ja rollaattorijoukolle valovuosien päässä talvella, jos joutuu käyttämään Viipurinkatua tai Kajaaninkatua. Molemmat mäet ovat erittäin jyrkkiä ja yleensä vanhuksille täysin kulkukelvottomia puutteellisen hoidon takia.
VastaaPoistaTÄMÄ ON TOTINEN TOSI TALVIAIKAAN.
Raitiolinja 3 on tavoitettavissa lumiaikaan Porvoonkadun pysäkiltä.
Muutamalla katkenneella reisluulla, jalalla tai kädelläkin on hintansa vaikkei se menekään HSL:n budjetista
Esityksessä sanotaan, että 9 on alueen päälinja. Mutta kun 9 ei mene Töölööseen, niin se ei korvaa kolmosta
VastaaPoistaLinnamäki näyttää nyt unohtuneen suunnittelijoilta. linnamäki ei hoidu uudella 20 minuutin välein ajavalla bussilla, ei bussilla 23, joka palvelee runsaslukuista päivittäiskäyttäjämäärää, ei linjalla 9, joka menee liian kaukana ja kuormittuisi liikaa.
VastaaPoistaLinnanmäelle tullaan sekä pohjoisesta että etelästä kolmosella.
Ruuhkapäivinä kolmosen käyttö on Linnamäelle aivan valtavaa ja maksavat vielä rahalla.
Linnamäen liikennettä ei myöskään voi laittaa linja 8 varaan Helsinginkadulle, koska tulee vääristä paikoista. Linnamäki on myös selkeästi keskittänyt suuremman palveluvalikoimansa ja kapasiteettinsä Alppilan portille verrattuna Helsinginkadulle
Olen samaa mieltä suunnittelijoiden huonomuistisuudesta Linnanmäen osalta. Ollaanko Linnanmäen kohdalle kenties rakentamassa uutta junatunnelia ja -asemaa, voidaanko tätä mahdollisuutta tutkia?
PoistaEnsinnäkin keskustaan hoituvaa liikennettä ei Alppiharjussa hoitaa bussilla johtuen ihan jo siitä, ettei keskustassa ole mahdollista saada busseja kulkemaan niin hyvin aikataulussa, että kovinkaan moni haluaisi tuollaista linjaa käyttää. Kokemus onkin osoittanut, että ratikan muuttaminen bussiksi laskee Helsingissä matkustajamääriä merkittävästi (kymmeniä prosentteja).
VastaaPoistaToisekseen, tuo Harjun länsiosan leikkaaminen pois ratikkapalveluiden piiristä on oikeasti huono idea, mutta onneksi ongelma on myös hyvin ratkottavissa. Itse lähtisin liikkeelle seuraavista ajatuksista:
1. Ajetaan esimerkiksi Kruununhaan suuntaan ajava ratikkalinja Alppiharjun läpi nykyisen kolmosen reittiä. Jatketaan se vaikka Meilahteen tai mieluiten Munkkiniemeen ja tarjotaan suora diagonaaliyhteys Krunikan ja Munkan seudun välille. (Korvaa myös osittain poistuneen 18 tarjoamaa yhteyttä Krunikkaan)
2. Täydennetään Helsinginkadun palvelutarjontaa ajamalla yksi linja Hesaria länteen ja Töölön kautta Kamppiin. Kurvi - Ooppera -välillä on joka tapauksessa liian vähän ratikkakapasiteettia matkustajamääriin nähden ja siksi toinen linja tarvitaan.
Alppilassa pysäkkejä on noin 200-250 metrin välein, joten niitä voisi karsia. Viipurinkadun pysäkkiä ei voi poistaa, joten Karjalankadun ja Porvoonkadun pysäkkien tarpeellisuutta kannattaa miettiä samalla kun reitin nopeutta parannetaan muutenkin.
Nopeutettu linja voisi tarjota Krunikan ja Munkkiniemen välin selvästi alle 20 minuutissa, mikä on niin merkittävä palvelutason nosto nykytilanteeseen, että sillä voi olla merkittäväkin matkustajapotentiaali. Vaatisi toki uudet raiteet Reijolankadulle.
Lopuksi: kantakaupungissa tulisi pyrkiä vähentämään busseja, ei lisäämään. Siksi tässäkin kannattaisi nimenomaan yhdistää tuo Alppiharjun läpi kulkeva raitiolinja ja tuo päällekäisesti tässä visioitu bussilinja.
Viipurinkadun pysäkkiä ei voi pooistaa Linnamäen takia. Karjalankadun pysäkki on todella väkäyttöinen ja kävelymatka Viipurinkadulle tai Eläintarhaan ei ole kohtuuton. Porvoonkadun pysäkkiä ei voipoistaa, tulee liian pitkä väli Viipurinkatu - Urheilutalo ja Brahen kentän pysäkille vielä enemmän matkaa.
PoistaLinjaehdotusta Munkkiniemi/Takatöölö - Alppiharju - Kruunuhaka tuntuu hyvältä ajatukselta. Nopea yhteys ohi keskustan ja kun jatkossa tullee raitiovaunusilta Kruunuvuoreen ja/tai kiskot Kalasatamaan, niin siinäpä oiva yhteys. Tällaiselle linjalla löytyy paljon hyviä puolustavia argumentteja.
Jos kolmonen jää pois Töölöstä, niin seiska voi mennä sitä kautta ja jattää Kruunuhaan väliin ajamlla Kaisanienen kautta.
Tämä ajatus osoittaa myös sen, että on vähän köyhää pohtia jotain Viipurinkadun vähäistä käyttöä, kun pienikin muutos vaikuttaa välittömästi lähes koko kaupungin raitiovaunuliikenteeseen. Monella linjalla on hiljaisia pysäkkivälejä, mutta se ei oikeuta pohtimaan koko linjan lakkauttamista.
Itse ajattelin kommentoida aivan samaa. Suurelle osalle kantakaupungin joukkoliikenteen käyttäjiä bussit ovat jotain, mitä ei oikeastaan ole olemassa. Autoja, jotka tulevat jostain ja menevät jonnekin johonkin satunnaiseen aikaan. Toisin kuin ratikat, joiden reitti on selkeästi nähtävissä niin kaduilla kuin kartoissakin ja jotka kulkevat tiheästi. Siksi tällaiset linjstovertailut on syytä tarkastella myös sellaisella mindsetillä, ettei busseja huomioida.
PoistaJa tosiaan pitkän tähtäimen tavoite pitäisi olla vähentää kantakaupungin sisäistä bussiliikennettä ja korvata se ratikoilla, eikä päin vastoin.
Kolmosen osalta olen itsekin miettinyt mahdollisuutta linjata pohjoispää Meilahteen (ja sitä kautta esim. Munkkiniemeen). Kantakaupungin koillis-lounas-liikennettä palvelee hyvin kasi, mutta luode-kaakko-suunta puuttuu, minkä takia Kalliosta Meilahteen tai Töölön takaosiin mennään usein keskustan kautta. Kun niitä busseja ei todellakaan nyt lasketa.
Linjaus etelässä Krunikkaan voisi toimiakin. Etenkin jos Ykkösen eteläpäälle tehdään jotain, niin tämä korvaisi sen. Toisaalta jatkuisiko se sitten Aleksia Punavuoren suuntaan vai 1A:n tapaan Etelärantaan vai jotenkin muutoin?
Otso Kivekäs: "Suurelle osalle kantakaupungin joukkoliikenteen käyttäjiä bussit ovat jotain, mitä ei oikeastaan ole olemassa. Autoja, jotka tulevat jostain ja menevät jonnekin johonkin satunnaiseen aikaan."
PoistaTämä on erittäin hyvin kiteytetty ja vastaa myös minun käsitystäni kantakaupungin tyhjinä seilaavista linja-autoista.
Helsingin kaupunginvaltuusto on linjannut, että kantakaupungin pääjoukkoliikennemuoto on raitiovaunu. Sen vuoksi ehdotus raitiovaunujen korvaamisesta bussiliikenteellä asettautuu hiukan outoon valoon. Suunnittelutyö tarvitsisi nyt kipeästi poliittista ohjausta.
Daniel Federley
Mukava lukea näitä ajatuksia, kiitos niistä! Kysymyksen asettamisen tarkoituksena oli nostaa keskusteluun yksi sellaisista kohdista, jonka pohtiminen ja ratkaisu vaikuttaa linjastosuunnitteluun. Vaikka nyt keskustelussa on vain Alppiharjun linja, vaikutukset ulottuvat myös muualle "ekosysteemiin".
PoistaJoukkoliikennelinjalla pitäisi olla reitillään riittävästi painavia ankkureita, eli paikkoja joihin matkustetaan ja joista lähdetään matkalle. Vertaillessaan linjojen 3 ja 9 matkustajamääriä Alppiharjun kohdalla huomaa nopeasti, että ero johtuu ensisijaisesti siitä että nykyisin kolmoselta puuttuu se pohjoinen ankkuri. Yllä on ehdotettu, että Meilahti voisi olla sopiva määränpää pohjoisessa. Tätä on syytä pohtia! Myös yhteys Sörnäisiin vaikuttaa mielenkiintoiselta ajatukselta yhdistettynä edelliseen, koska yhteys olisi vaihdoton ja varsin nopea.
Ajatus ei ole heikentää tarpeettomasti joukkoliikenneyhteyksiä millään alueella. Pikemminkin tavoite on löytää ratikoille lisää käyttäjiä. Harvoin kuitenkaan on sellaista ratkaisua, jossa kaikkien etu toteutuisi, kun huomioidaan käytettävissä olevat resurssit. Nyt pohditaan kysymyksiä, jotka eivät siis liity vain Alppiharjuun. Tiheämmin kulkevasta ysiratikasta hyötyisivät monet, myös Alppiharjussa, mutta vastapainona on monia heikennyksiä, joita on tässä keskustelussakin tuotu esiin. Näistä on hyvä ammentaa!
Tekstistä sellainen huomautus, että kun tasausaika Eläintarhan pysäkillä on usein sen kymmenen minuuttia, niin se on varmasti merkittävä syy matkustajamäärien vähyyteen Alppiharjussa. Nyt tekstissä on hieman harhaanjohtavasti esitelty yksi syy varmana ja tämä "mahdollisena". Tällainen piiloteltu tapa esittää teksti tukemaan omaa johtopäätöstä on huonoa viestintää ja lisää todennäköisyyttä, että asukkaat nousevat takajaloilleen.
VastaaPoistaToisekseen sivuutat kokonaan sen, että Läntisen Brahenkadun kohdalla matkustajamäärät ovat yhtä suuria kuin ysin reitillä, joten palvelutason heikennys sillä seudulla on oikeasti merkittävä isku joukkoliikenteen tarjoamaan palveluun.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaTähän auttaisi se, että kolmonen ja seiska vaihtaisivat rooleja pohjoisosissaan. Tällöin ajan tasaukseen löytyisi luonnollinen paikka Pasilasta.
PoistaPointti siis on, että koska seiskan lenkissä ei ole alaosaa, niin se voisi ehkä paremmin tasata aikaansa keskustan päässä: kauppatorilla tai ylioppilastalon pysäkillä kenties.
PoistaTänään lauantaina klo 12.20 Porvoonkatu suunta keskusta. Vaunussa istumapaikat lähes loppu. Porvoonkadulta nousi kyytiin 14 ihmistä, Urheilutalolla 5, Kaarlenkadulla 4, Karhupuistossa 1.
VastaaPoistaEnsimmäiset poisjäännit Porthaninkadulla - totta - eivät menneet keskustaan.
Kolmosen lakkauttaminen ja korvaaminen bussilinjalla on kyllä typerin idea mitä pystyn kuvittelemaan. Kehityssuuntahan pitäisi nimenomaan olla päinvastainen.
VastaaPoistaTässä on tehty ratikkalinjojen välinen kuormitusvertailu, joka on sikäli hassu, että verrataan kolmosen loppupäätä, siis häntää, ysin erääseen reitin osaan. Linjan 3 osuutta Nordenskjöldinkadun ja Alppilan välillä voi ajatella lisäpalveluna tai vaihtoehtona kahdelle kääntösilmukalle, Eläintarhassa ja Alppilassa, ja nykyinen vaihtoehto vaikuttaa, näin satunnaisen matkustajan kannalta, paremmalta kuin linjan 3 palvelun korvaaminen jollakin bussilla.
VastaaPoistaKatselemalla tuota bloggauksen ensimmäistä kuvaa saadaan keskustaan päin linjalle 9 nousijoiden määräksi Alppilasta (Sturen- ja Kotkankadun pysäkit) 76 ja linjalle 3 vastaavasti (Karjalan- ja Porvoonkadun sekä Alppilan pysäkit) aivan samat 76 nousijaa!
Edellisen kappaleen perusteella blogissa esitetty johtopäätös linjan 9 keskeisestä asemasta Alppilan joukkoliikenteessä on väärä, johtuen väärin valitusta vertailutilanteesta, ja väärien tulkintojen mukaan suunnittelu johtaa tietenkin huonoon lopputulokseen.
P. Puuppi
Jos kolmosen ikiaikainen kahdeksikko nyt puretaan, voisiko tuonne Viipurinkadulle laittaa jonkun säteittäislinjan, esimerkiksi Munkkiniemi-Arabia?
VastaaPoistaMitä sanovat numerot, voisiko tällaiselle linjalle olla tilausta?
Ainoa järkevä korvike raitiovaunulle on sähköbussi, kun ottaa huomioon HSL:n päästötavoitteet, keskustan ilman seesteisyyden ja sen, että ollaan korvaamassa päästötöntä ajoneuvoa. Sähköbussi on pienempi kapasiteetiltaan ja kustannuksiltaan, joten se sopii hyvin niihin osiin kantakaupunkia, jonne raitiovaunu on kustannuksiltaan, kapasiteetiltaan ja infraltaan liian raskas.
VastaaPoistaNyt pitäisi vain vertailla akkusähköbussien ja johdinautojen väliltä ja valita näistä kahdesta se tehokkain vaihtoehto. Johdinautojen infra- ja muut kustannukset tiedetään tarkkaan ja nyt myös nykyaikaisten litiumioniakkubussien hinta- ja kehitystaso sekä latausinfratarve on tiedossa.
jlf.fi:ssä, jossa tätä asiaa puidaan tietenkin myös, tuli esille vaihtoehto, jossa Viipurinkatu palveltaisiin linjalla, joka päättyisi länsi-Pasilaan. Tähän tarvittaisiin yhdet kiskot Esterinporttiin, että siellä voi kääntyä, ja vaihteet Veturitieltä Nordenskiöldinkadulle.
VastaaPoistaJos Osuudesta päätetään luopua, niin kannattaisiko selvittää vaihtoehtona linja, joka palvelisi pelkästään Linnanmäkeä kesäaikana ja kääntösilmukka siellä.
Jos puhutaan linjojen keskittämisestä samalle kadulla Alppiharjussa, eikö tällöin järkevintä olisi miettiä kolmosen siirtoa Aleksis Kiven Kadulle ysin seuraksi linjan lopettamisen sijaan? Esimerkiksi niin, että kolmonen kulkisi Helsinginkatu-Fleminginkatu-Aleksis Kiven katu -reitin samoilla kiskoilla kuin ysi, sen jälkeen joko Kotkankatua tai Karjalankatua nykyiselle reitille. Tämä toki vaatisi lyhyttä pätkää uusia kiskoja, mutta tämä olisi ehkä hyväksyttävä "uhraus".
VastaaPoistaSuoraan sanoen HSL:llä on jokin kummallinen bussipakkomielle. Myös lähiöissä pyritään lisäämään bussiliikennettä esimerkiksi lakkauttamalla Mankin seisake ja poistamalla M-junan yöliikenne. Bussien lisäämisen sijaan pitäisi miettiä miten 23 ja 53 voitaisiin korvata raitiovaunuin.
VastaaPoistaParas ratkaisu olisi kiskottaa Karjalankatu ja laittaa kolmonen kulkemaan AKK:ta Sturenkadun ja Karjalankadun välillä. Karjalankatu kaartuu sopivansuuntaisesti. Jos uusia kiskoja ei saa rakentaa, Viipurinkatua voisi mennä linja, joka kääntyy Meilahteen eikä tasaa aikaa Eläintarhassa. Näin Kalliosta Meilahteen olisi suora raitiovaunuyhteys. Linjaa 53/503 ei käytä tällä matkalla kukaan.
Myös linja 23 olisi korvattavissa raitiovaunulla, paitsi loppupäässä bussi pääsee kaahaamaan Hakamäentietä ja siitä on näin ollen etua verrattuna raitiovaunuun.
Tästä tekstistä tulee sellainen kuva, että linjastosuunnitelmassa on lähdetty siitä, että karsitaan raitioliikenteen kustannuksia siten, että vähennetään ja keskitetään raitioliikenteen tarjontaa ja korvataan palvelematta jääneitä alueita bussilla.
VastaaPoistaTämä on täysin väärä lähestymistapa kantakaupungin liikenteen järjestämiseen. Tavoitteena tulisi olla pikemminkin se, että saataisiin linjasto, jossa voitaisiin vähentää kantakaupungin bussiliikennettä vielä entisestään. Tämä on Helsingin valtuuston päätösten ja valtuustostrategian mukainen tapa kehittää ratikkaliikennettä.
Lisäksi se on myös kustannustehokas tapa, kun tarve ylläpitää kahta rinnakkaista infrastruktuuria vähenee, voidaan hoitaa samat liikennetarpeet pienemmällä määrällä linjakilometrejä ja ratikka kerää merkittävästi enemmän matkustajia.
Tässä vaiheessa pitää tehdä nopeasti täyskäännös tavoitteenasettelussa ja etsiä tapoja vähentää, ei lisätä, kantakaupungin kalliita, hitaita ja epäluotettavia bussilinjoja.
Ei voi muuta sanoa, että törkein idea/ajatus mitä HSLon vähään aikaan esittänyt! Tavoite on selvästi kuihduttaa koko ratikkaliikenne ja Porvoonkadun loputkin liikkeet! Ja entä tosiaan kulku Linnanmäelle? Ja busseja lisää kantakaupungille!!! Ei paljon tunnu päätä paleltavan suunnittelulautakunnassa. Tuo lyhytmatka, minkä ns. rengaslinjan vaunu ajaa tyhjempänä, on säästöjen kannalta se ja sama. Eipä matkustaja määrät liene kovin suuria lähellä päättariä monella muullakaan linjalla.
VastaaPoistaSuurin syy kolmosen vähään käyttään, on liian pitkä vuoroväli ja ajantasaus ottaen huomioon juuri se että linjalla jatketaan usein pääteaseman jälkeen matkaa, mitä ei muilla linjoilla tapahdu, kuin linjoilla 2+3 ja 7.
Hävetkää HSL!
Kerrassaan käsittämättömiä suunnitelmia. Alppiharjua tarkastellaan jonkinlaisena monoliittina, jossa on pakko kulkea nimenomaan linjojen 3 ja 9. Itse olen käsittänyt, että raitioliikennelinjastosuunnitelmassa on tarkoituksena tarkastella linjastoa kokonaisuutena, eikä sementoida vanhoja ajatuksia.
VastaaPoistaOngelmana onkin se, että nyt joudutaan tekemään linjastosuunnitelma olemassa olevia ratoja käyttäen. Todellisessa joukkoliikennekaupungissa suunniteltaisiin epätäsmällisen linjan 23(N) korvaamista raitiovaunulla, ei bussin vuorovälin lisäämistä. Lisäbussiliikenne Kallioon Hakaniemestä on naurettava ajatus - onhan bussin 51 vähäinen suosio nytkin nähtävissä Kallio-Alppiharju -akselilla.
Koko suunnittelun ongelmana on se, että on julistettu, että linjasto on muutettava vuonna 2015 siksi, että sitä on viimeksi muutettu vuonna 1985 (ja jos nyt tarkkoja ollaan, silloinkin liikenteen pääsuuntia on muutettu vain kosmeettisesti). Kalasataman, Munkkivuoren ja Kruunuvuorenrannan alueiden tuleva raitioliikenne odottaa edelleen poliittisia päätöksiä. Topeliuksenkadun radan toteuttamisesta ei ole tietoa. Helsinginkatu halutaan myllätä vailla tietoa siitä, mikä linja siellä tulee kulkemaan.
Itse keskittyisin tällä hetkellä vain ja ainoastaan raitioliikenteen sujuvuuden parantamiseen sekä täsmällisyyden parantamiseen ja poikittaislinjan perustamiseen Arabiasta Pasilaan, joka onnistuu nykyisiä kiskoyhteyksiä käyttämällä.
Suuremman linjastomuutoksen aika on siinä vaiheessa, kun on konkreettisia päätöksiä uusista rataratkaisuista. On selvää, että esimerkiksi Kruunuvuorenrannan raitioliikenne vaatii merkittäviä muutoksia kantakaupungin raitioliikenteessä, ja tällöin vuoden 2015 tilannetta jouduttaisiin joka tapauksessa päivittämään.
Ja vielä kerran muistutuksena HSL:lle: keskustabussiliikenteen lisääminen raitioliikenteen kustannuksella on suorastaan häpeällinen ehdotus.
Jos nykymuotoinen kolmonen loppuu, koska Viipurinkadun matkustajakysyntä ei sitä oikeuta, niin mitä tehdään sen muille osille? Nimen omaan, mitä tehdään Tehtaankadun lenkille? Sikäli kun tiedän, niin yhteydet eteläisestä kantakaupungista Kallioon ja Töölöön toimivat tällä linjalla melkeinpä niin hyvin kuin vain voivat vain toimia, eli sille tuskin tarvitsee, eikä kannata tehdä mitään. Jos rusetin yläosa nyt kuitenkin puretaan, niin mihin sen loppupäät sidotaan? Kakkonen Pasilaan ja Kolmonen Käpylään?
VastaaPoistaLyhyesti: kirjoituksessa keskitytään tähän kolmosen ongelmakohtaan, joten se lopetettaessa mitä sen muille osille tapahtuisi? Millaisilla linjoilla ne palveltaisiin jatkossa?
Olisi myös kivaa, jos teillä olisi aikaa ottaa jotain yleisön yleisimpiä ehdotuksia ja osoittaa käytössänne olevien tietojen perusteella, mitä ilmeisiä ongelmia niillä olisi.
Ja tässä viestissä puhuin näemmä vielä "mummon markoista", eli "kolmosesta", tarkoittaen kuitenkin koko linjojen 2 ja 3 muodostamaa lenkkiä.
PoistaRusetin yläosan solmiminen on nimenomaan riippuvainen siitä, miten käsillä oleva kysymys ratkaistaan. Jos linja ei mene nykyistä reittiään, niin pohjoinen päätepiste on järkevintä sijoittaa sinne, missä se tuottaa eniten ratikkamatkustamista. Niiden valintojen suhteen on hyvä kuulla ehdotuksiakin, joita voidaan arvioida ripirinnan.
PoistaKolmosen eteläpään yhteystarpeet eivät toki katoa. Niitä varmasti on myös hyvä katsoa sillä silmällä, että olisiko siellä tarvetta monipuolisemmilla yhteyksille. Eräissä palautteissa on harmiteltu eteläisen kantakaupungin heikkoja yhteyksiä Mannerheimintien suuntaan. Nythän ne matkan vaativat vaihdon esimerkiksi Ylioppilastalolla. Näitä asioita tullaan vielä suunnittelemaan jatkossa.
Punavuoressa asuvana voinen kommentoida. Yhteys Mannerheimintien suuntaan ei ole niin hyvä kuin voisi kahdesta syystä; 1) Bussit 14/18 päätyvät ajamaan peräkkäin ja ovat toivottoman hitaita mm. kuljettarahastuksen vuoksi. 2) Raitiovaunu 10 jää Kirurgille eikä jatka mäkeä alas Tehtaankadulle ja sieltä "jonnekin".
PoistaSen sijaan linja 3 ajaa hyvin asiansa; Se tarjoaa yhteyden Keskustaan ja Rautatieasemalle. Bonuksena tulee sujuva vaihto 4/7/10-linjoille Ylioppilastalolta Mannerheimintien suuntaan.
Jos kolmonen jatkaisi suoraan Mannerheimintietä, olisi se päällekkäinen 14/18-yhdistelmän kanssa, kun taas kaikki matkat itäiseen kantakaupunkiin muuttuisivat vaihdollisiksi (1A:n kulkuaikojen ulkopuolella).
Eli en lähtisi sörkkimään 3:n "diagonaalia" Manskun suunnan takia.
Oman kokemukseni mukaan myös Eiran sairaala - Olympiaterminaali välillä on ihan hyvin matkustajia, joten eteläisen lenkin katkaisukaan ei välttämättä ole hyvä ratkaisu, jos esim. jatko Hernesaareen ei sitä tulevaisuudessa vaadi.
No jos annetaan vallan lupa ehdottaa, niin sitten molemmat päät ajavat suunnastaan Veturitietä ylös, kakkonen päättyy itä-Pasilaan ja kolmonen länsi-Pasilaan.
PoistaTämä voidaan oikeuttaa sillä, että nykymuotoinen 7 lakkautetaan ja sen Vallilan osuus hoidetaan muita linjoja uudelleen järjestämällä höystettynä kenties jollain täysin uudella linjalla.
Olen pyöritellyt mielesäni myös, että jos 1A lopetettaisiin, niin Punikkiin voisi ajaa linja, joka pendelöisi Tehtaankadun silmikan ja Linjojen välillä. Tämä olisi myöhemmin siirrettävissä Telakkakadulle, kun sen kiskot ilmeisesti rakennetaan kadun uusimisen yhteydessä joskus tällä vuosikymmenellä?
PoistaKolmosen täydentämiseksi voisi ajaa myös U-kirjaimen muotoista linja Hakaniemestä Tehtaankadunkautta jonnekin Mannerheimintielle, kenties Kuusitien silmukkaan saakka, tosin tällöin laivurinkadulla olisi jo kolme linjaa, joka olisi ehkä vähän liikaa verrattuna kysyntään.
Virkamiesten kielellä tässä ollaan siirtämässä kolmonen kulkemaan oopperalta Urheilutalolle Helsinginkatua pitkin. Tämähän on selvästi luettavissa tekstissä; kolmonen on muilla osilla tarpeellinen.
VastaaPoistaTänään sunnuntaina 11.45 kolmoseen Porvoonkadulla nousi 14 ihmistä. Karhuouistossa loppuivayt istumapaikat vaunussa.
Todella tarpeeton linjan pätkä
Järkevintä olisi pitää lina 3 paikallaan ja kehittää sen toimintoja. Päätepysäkki Eläintarhassa on tosi kummallisessa paikassa. Päätepysäkin pitäisi tarjota ihmisille pääsy odottavaan raitiovaunuun, mutta ei Eläintarhassa kukaan liiku kuin satunnaisesti. Parempi päätepysäkki olisi vanha päättäri Porvoonkakadulla. Kiertävällä reitillä päätepysäkin pitää olla ihimisten liikkumisalueella.
VastaaPoistaLinnamäelle keskustasta tulevat voivay jäädä pois jo Porvoonkadulla, jos seisonta-aika on pitkä. Yleensä vain seisonta-ajat eivät ole pitkiä Linnamäen aktiiviaikana.
Samaa mieltä päätepysäkin sijainnista! Eihän Eläintarhassa ole mitään muuta kuin läpiajoväylä. Kukaan ei matkusta raitiovaunulla päätyäkseen sinne, eikä kukaan lähde sieltä matkaan..? Voisiko pysäkki mitenkään olla Kauppatorilla? Olisiko se turisteja ajatellen looginen pidemmän seisahduksen, lipunmyynnin ja neuvonnan paikka?
PoistaKolmosen reitillä on myös Alppilan koulu. Koulun oppilaat käyttävät paljon kolmosta, joka onkin koululaisten liikkumisaikaan kovin ruuhkainen. Ei kuulosta hyvältä, että nämä koululaisruuhkat hoidetaan 20 minuutin välein bussilla.
VastaaPoistaEi toimi ollenkaan.
Vain on näköyhteys Porvoonkadulta ja Viipurinkadulta Aleksis Kiven kadulle ja tämän vuoksi toinen linja pitää poistaa.
VastaaPoistaMistä näitä suunnitelmia oikein tulee. Jos yllä maittua periaatetta noudatetaan, niin kohta on poissa puolet Helsingin raitiovauista eikä voi toteuttaa esim. Runeberginkadun linjaa, koska sieltä voi nähdä Mannerheimintiellä kulkevan ratikan
"Muualla raitiolinja 3 kulkemille reiteille pitäisi linjata jokin toinen linja" - ONKO NYT OTSETARKOITUS LOPETTAA RAITOLINJA 3 KOKONAAN JA KORVATA SE BUSSEILLA?
VastaaPoistaEli raitiolinjaston kehittäminen tarkoittaa yhden parhaimmin toimivan linjan lakkauttamista ja bussiliikenteen lisäämistä kantakaupungissa? Oletteko te liikennesuunnittelijat menettäneet loputkin aivosolunne?
VastaaPoistaJos linjaa 2/3 jotenkin haluttaisiin kehittää niin kannattaisi miettiä onko päätepysäkki ihan järkevässä paikassa. Kalliosta voisi muuten käyttää kolmosta Töölöön mennessä mutta kun siinä joutuu istuskelemaan 5-10 minuuttia Eläintarhan Nestettä katsellen.
Koittakaa nyt suunnittelijat ihan pikkasen skarpata!!!
Jos ajattelee Alppiharjun läpi kulkevaa raitiolinjaa, niin pohjoisessa noita kohteita joihin suunnata on nähdäkseni seuraavat vaihtoehdot:
VastaaPoista1. Munkkiniemen toinen ratikkalinja. Munkkiniemeen tarvittaneen kaksi linjaa oli vuoroväli sitten 7,5 tai 10 minuuttia. Vaihtoehtoina käytännössä jokeri 0:n tai tiedelinjan kaltainen Pasilan tasolla kulkeva poikittaislinja tai Alppiharjun kautta etelään. Töölön läpi on turhaa ja tyhmää ajattaa molempia ja Aleksis Kiven katu on jo hieman liian pitkä kierto ollakseen Munkkiniemeen toimiva linja.
Munkkiniemen toinen linja kannattaa suunnitella siten, että se on luonnollista jatkaa Munkkivuoreen, kunhan rata valmistuu.
2. Meilahteen ja siellä kääntö. Tämä tarjoaisi lisää kapasiteettia Meilahden suunnalle, mikä tukee HUSin tekemää terveyspalveluiden keskittämistä Meilahteen. Toisaalta tuleeko liian kalliiksi jos tämän lisäksi kuitenkin joudutaan liikennöimään kaksi linjaa Munkkiniemeen?
2. Pikku-Huopalahteen. Tänne tuskin kannattaa ajaa kahta linjaa ja asukkaat halunnevat suoran yhteyden keskustaan, joten en pidä tätä realistisena vaihtoehtona.
3. Länsi-Pasilaan ja Ilmalaan. Alppiharjun reitti voisi tarjota suoran keskustayhteyden Länsi-Pasilalle. Tämä ratkaisu voisi helpottaa Mannerheimintien ruuhkia raitioteillä. Tässä kannattanee tutkia sekä Pasilan sillan yli, ysin reittiä kulkevaa linjaa, Alppiharjun linjaa ja Mannerheimintien/Runeberginkadun linjausta palvelemaan Länsi-Pasilaa.
Riittääkö Länsi-Pasilaan yksi linja Ilmalan myötä?
5. Tehdään raiteet Savonkatua pitkin Pasilaan ja ajetaan tätä kautta vaikka Käpylän linja. Samalla kärpäsellä saadaan Käpylästä yhteys Pasilan kautta keskustaan.
Siinäpä liuta vaihtoehtoja, jotka kannattaisi tutkia. Yksikään noista esittämistäni ei ole varsinaisesti vaihtoehtoinen niiden linjojen kanssa, joita voi ja kannattaa ajaa Aleksis Kiven katua pitkin.
Mitähän HSl oikein nyt hakee. Vain muutamaan kommenttiin on vastattu ja sävy on se, että nyt pohditaan vain kolmosen pohjoispäätä eikä haluta ottaa kantaa asioihin, jotka eivät tähän kuulu
VastaaPoista"Nyt pohditaan kysymyksiä, jotka eivät siis liity vain Alppiharjuun."
Miten tämä voidaan ratkaista, jos ei saa pohtia Alppiharjun ulkopuolista elämää..
Ei tietenkään haluta antaa ilmaiseksi Alppiharjulaisille hyviä yhteyksiä, vaan vain ne, mitkä heidän kysyntänsä oikeuttaa.
PoistaVastaavastavasti, jos Viipurinkatua on tarkoituksenmukaista reitittää joku toinen linja jostain johonkin, niin tapahtuu, ainakin periaatteessa. Käytettävissä olevien vaunujen määrä asettaa rajan kuin myös, miten paljon kaupunki on valmis ostamaan liikennettä.
Tulee vähän huijattu olo lukiessaan HSL:n vastauksia. Heti ekaan juomioon on vastaus, että asia on Kaupunkisuunnittelun käsissä. Onko siis HSL:llä ja Kaupunkisuunnittelulla molemmilla omat suunnitelmansa vain onko tarkoitus harhauttaa ihmisiä ja käydä vain näennäiskeskustelua?
VastaaPoistaEn oikein ymmärrä tätä muutaman kadunpätkän pohditaa, kun samaan aikaan on suunnitteilla raitiovaunulinjoja Kalasatamasta Pasilan asemalle, mahdollisa linjojen jatkoja Huopalahdesta eteen päin, eteläisen Helsingin kiskottaminen tehokkaammin. puikaraitiotie korvaamaan jokeri 550. On se nyt vaan merkillistä, jos nämä suunnitelmat pakottavat tuhoamaan tuhansien nyt toimivat yhteydet (tuhannet ovat HSL:n omaa laskentaa tässä blogissa). Alueen ikäihmisille ei ole lainkaan sama tuleeko paikalle bussi vai matalalattiaraitiovaunu. Tuolla muutaman kilometrin matkalla on Helsingin suosituin matkailukohde, suuri koulu, yksi kirkko, muutama tuhat asukasta, Kulttuuritalo ja ties mitä muuta.
VastaaPoistaKolmonen jatkakoon Alppiharjussa nykyisillä kiskoilla mutta ääripisteet voidaan viesä muualle kunhan taataan sujuvat vaihtoyhteydet eri suuntiin. linja 9 kulkee kaksi kortteliväliä kolmosen rinnalla Aleksis Kiven kadulla.
9 on äärimmäisen häiriöherkkä linja; vaunut ruuhkautuvat satamassa, Kampissa ja menomatkalla satamaan Rautatieasemalla HSL:n onnettomien lipunmyyntitapojan kanssa. Aivan yksinkertaisia ja halpoja kehittämiskohteita on vaikka kuinka ja paljon ilman, että täytyy tieten tahtoen hankaloittaa tuhansien matkustamista.
yhdeksikköä täytyy kehittää yhdeksikkönä ja kolmosta kolmosena.
Toisaalta HSL:n tekstistä voi päätellä asian jo päätetyn.
Aleksis Kiven kadulla kulkevat jo 9 ja 58,58B. On olemassa suunnitelma 58 muuttamiseksi Jokeri-tyyppiseksi linjaksi tihein vuorovälein ja helpottaen sen liikkumista Töölössä ja Paciuksenkadulla. Tämän jälkeen ei taida olla tilausta enää viedä kolmosta Munkkiniemeen.
VastaaPoistaTämäkin todistaa, että näitä asioita ei voi ratkoa yhden kolmosen muutaman kadunvälin näkökulmasta, kun samaan aikaan on jo olemassa suunnitelmia ratkoa ongelmaa toisaalla. Miksi tällaista näennäiskeskustelua käydään? Voidaan sanoa ihmisiä kuullun, mutt eipä tullut mitään järkeviä esityksiä - niinkö?
Kolmosta ei saa poistaa Porvoonkadulta eikä Viipurinkadulta. Suunnittelijoidan täytyy löytää toimiva ratkaisu, joka turvaa joukkoliikenteen myös tällä alueella. Ajetaan kolmonen Sörkan metron kautta, niin käyttö kasvaa heti. Tämä oli Hakaniemen poikkeustilanteen aikana varsin toimiva ja suosittu linjaus. Päätepysäkki pois Eläintarhasta, mikä oli virheliike aikanaan. Eläintarhasta suunniteltiin ihan muuta solmukohtaa kuin siitä tuli. Kolme pysäkkiä hajallaan, vaihtaminen onnenkauppaa eikä toimiva ratkaisu ollenkaan. Päätepysäkki Porvoonkadulle ihmisten näkyville, niin siitä tulee toimivampi ja aikataulujen hyödyntäminen helpottuu matkustajien taholta.
Kolmosen päätepysäkki on todella onnettomassa paikassa. Pohjoseen mentäessä on vaunut tulo Porvoonkadulle mahdoton ennustaa, koska kuljettavat saattavat ohittaa pysäkin 3-7 minuuttia etuajassa saadakseen pitemmän tupakkatauon Eläintarhassa. Eläintarhassa oleva päätepysäkki ei kerää matkustajia vaunun seisonta-aikana, kun siellä ei ole ketään. Porvoonkadulla vaunu keräisi matkustajia molempiin suuntiin, koska ihmiset voisivat tarkoin tietää vaunun lähtöajan. Tämä ratkaisisi myös HSL:n tekstissä esitetyn ongelman, kumman valitsee, ysin vai kolmosen.
PoistaOlen varma, että päätepysäkin siirrolla jo pelkastään saavutetaan erinomainen tulos.
On ihan totta, etteivät linjat 2/3 ole täyteen kuormitettuja kaikkina vuorokaudenaikoina aivan pohjoisimmalla osuudellaan (Kansaneläkelaitos - Viipurinkatu). Oikea ratkaisu ei ole kuitenkaan koskea Viipurinkatua eteläisempiin osuuksiin millään tavoin, vaan joko tehdä Nordenskiöldinväylän "moottoritielle" ympäristöineen jotain korjaamalla alueen kaavoitusta sallimaan rakentamista joka luo raitiovaunullekin kysyntää, tai pakon edessä uusien kiskojen vetäminen ihan vaan joko Pasilan tai Meilahden suuntaan. Älkää lähtekö tälle lyhytnäköiselle linjalle, jossa ainoastaan haetaan lyhyen aikavälin säästöjä huomioimatta mitä voidaan saavuttaa oikein tehdyillä investoinneilla oikeissa paikoissa. Nyt eletään aikoja, jolloin tarvitaan ennakkoluulotonta yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa kestävän kehityksen luomiseksi, sekä vanhojen, kangistuneiden toimintatapojen korvaamista uusilla ja tehokkaammilla.
VastaaPoistaLuin ajatuksella pariin kertaan kaiken kirjoitettun ja myös aiemmat blogit.
VastaaPoistaMistä tässä oikein on kysymys?
Raitiovaunlinjaston uudelleensuunnittelun ekat blogit ovat ihan asiallisia sisältäen suunnittelun perusaineistoa. Lähtökohta on ihan terve eli halutaan ja on tarvetta tehostaa linjastoa ja ottaa huomioon muuttuneet tarpeet.
Tätä taustaa vasten ihemttelen suuresti, että samaan aikaan on menossa linjan 8 massiivinen uudistusremeontti KAKSI VUOTTA VANHOILLA SUUNNITELMILLA. Eihän kukaan edes oikeasti tiedä, että onko linjaa 8 edes olemassa, kun suunnittelu etenee. Olettaa kyllä voi.
Sitten on tämä Porvoonkatu Viipurinkatu blogi. Ovatko suunnittelijat ihan tosissaan, että koko linjaston suunnittelu aloitetaan parin kilometrin pätkästä, jotta sille saadaan bussi. Lähiympäristössä on julkisuudessa useita hankkeita, jota sivuavat tätä. Pisara-rata, 58-jokeribussiksi, Kalasataman kiskottaminen, Huopalahden suuntaan jatko linjalla 10, Jätkäsaaren kiskotuksen lisääminen, erilaisia pikaraitiotiesuunnitelmia esim. linja 550, kakkosjokeri jne.
Näiden vaikutustahan tulisi tutkia ja suunnitella liikenne siten, että jo tehdyt investoinnit kiskoihin ja peruslogiikka Helsingin kesksutan joukkoliikenteessä säilytetään?
Onko tässä asialla jokin itsenäinen (ulkoistettu) suunniteluryhmä, joka saa rahallisen korvauksen tästä näpertelystä?
Jättäkää Porvoonkatu rauhaan ja keskittykää oikeaan asiaan.
Vai oletteko ymmärtäneet kansalaiskeskustelun siten, että jokainen saa vuorollaan ottaa kantaa oaan raitiovaunupysäkkiinsä ja siten usutetaan kaupunkilaiset riitelemään keskenään, jotta suunnitelmat voivat rauhassa edetä.
HSL ja Helsingin kaupunki ovat pallanneet oikein vuorovaikutuskonsultteja koordinoimaan tätä demokraattista keskustelua?
Missä nyt oikein mennään ja mikä onpelin henki?
Kun te puhuitte, että kolmonen voisi ajaa Meilahteen ja Sörkkaan:
VastaaPoista1) Ajaisivatko nämä sinne "suoraan", vai Helsinginkadun / Viipurinkadun kautta?
2) Tulisiko Meilahteen silmukka, vai ajettaisiinko Munkkaan saakka?
Meilahteen linja ajaisi suoraan Nordenskiöldinkadun kautta. Jos taas suunnitteluratkaisu olisi liikenteen keskittäminen Aleksis Kiven kadulle, pitäisi poikittainen yhteys huomioida tihentämällä myös Helsinginkatua kulkevaa poikittaista liikennettä. Tässäkin yhteydessä varmasti pätisi sama seikka kuin yleisesti linjaston keskittämisessa, eli asiakkaat eivät kokisi pidemmän kävelymatkan heikentävän merkittävästi kokemustaan joukkoliikenteestä kun vastapainona he saavuttaisivat tiheämmin kulkevan linjan.
PoistaMistä on tullut tämä höpinä siitä, että asaikkaat mieluummin kävelevät pitemmän matkan tiheämmin kulkevalle väylälle. Alueella asuu paljon vanhuksia, joskus tulee räntää ja lunta, on pakkasta ja liukasta, kantamukset kaupasta kotiin, lastenrattaat jne. Tämä saattaa päteä jollain harvan liikenteen liitosalueella mutta ei kaupungin keskustassa. Itsekin mainitsemaanne 3000 asukkaan mustaan kolmioon kolmoisen loppuessa mahtuu myös kokonainen vanhustentalo.
PoistaJos toteutettaisiin suunnittelemanne mukainen 500 metrin ympyrän kävelyetäisyydellä olevat pysäkit, niiin eipä niitä montaa Helsingin keskustaan tarvittaisi.
En ole edelleenkään nähnyt asiallisia ennusteita väestön ja työpaikkojen kehittymisestä, uusien jo päätettyjen tai muuten pitkälla olevien liikenneratkaisujen vaikutuksista, koko linjaston kehittämisestä, länsimetron vaikutuksista jne.
Askartelette vain parilla raitiovaunupysäkillä ja mahdollisesti pilaatte alueen koko toimivan ruletin tällaisilla yksittäisratkaisuilla.
Aluetta sivuavan raitiolinja 8 kehittämissuunnitelma täyttää ihan kohta kolme vuotta eikä sitäkään ole millään tavoin peilattu uuteen todellisuuteen.
Kävelyetäisyyden ja joukkoliikennelinjan vuorovälin tiheyden välistä suhdetta on tutkittu joukkoliikenteen eurooppalaisessa benchmarking-tutkimuksessa vuonna 2011. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen vuorovälin ja kävelyetäisyyden muuttuessa. Jos vuoroväli oli alle 8 minuuttia, yli kolme vastaajaa neljästä oli tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen 5 - 8 minuutin kävelymatkaan. Jos vuoroväli oli yli 8 min, tyytyväisten osuus vastaavalla matkalla ymmärettävästi pieneni. Kyse oli ennakkoasenteita kuvastavasta tutkimuksesta, joka ei tietenkään kuvaa käyttäytymistä kaikissa tilanteissa. Helsingistäkin löytyy kuitenkin esimerkkejä vastaavasta ilmiöstä. Runkolinjan 550 matkustajamäärät kasvavat vaikka linjan perustamisen yhteydessä karsittiin linjastoa ja pysäkkiverkkoa.
PoistaJoukkoliikenteen suunnittelu on tasapainoilua linjaston kattavuuden ja matkustajamäärien tavoittelun välillä. Molempien tavoitteiden maksimointi kasvattaa joukkoliikenteen kustannuksia niin paljon, että niitä ei voi kattaa nykyisellä kaupunkien rahoituksen ja lipputulojen suhteella. On siis löydettävä se kultainen keskitie, jolla lipputulot ovat mahdollisimman suuret ja kaupungin verovaroista tapahtuva tuki on järkevällä tasolla. Joukkoliikennelinjastossa on siis tarve erityyppisille linjoille, jotta ruletti toimii. Sitä ei olla nyt romuttamassa, vaan kehittämässä sitä.
Raitioliikenteessä on tavallisesti käytetty pysäkkien vaikutusalueena 300 metriä, mutta sekin on vain suuntaa-antava luku korttelirakenteen ja maastonmuotojen vaihtelun vuoksi. Tuollakin vaikutusalueella tosin raitioliikenne kattaa suuren osan kantakaupungista. 300 metrin säteellä ratikkapysäkeistä asuu lähes 141000 asukasta ja työskentelee yli 166000 työntekijää.
Raitiolinjan 8 kehittämissuunnitelman toimia on erittäin todennäköisesti kannattavaa edistää jatkossakin. Kasiratikan reitti on joukkoliikennelinjalle erittäin hyvällä paikalla kaupungissamme.
Mielestäni on vaikea perustella kirjoituksessa esitettyjä toimia peilaten kaupungin strategiaan raideliikenteen lisäämisestä ja linja-autojen karsimisesta. Kyse on lyhytnäköisestä osaoptimoinnista.
VastaaPoistaSilti on totta, että linjojen 2 ja 3 liikennöinnissä on ongelmia - ne eivät esimerkiksi ole käteviä takaisen Töölön ja Alppilan välillä liikkumiseen johtuen pääte-/ajantasauspysäkin sijoittumisesta alueiden väliin. Ratkaisuksi tulisi etsiä kyseisen rataosuuden tehokkaampaa hyödyntämistä esimerkiksi jatkamalla linja 3 Meilahden suuntaan (esim. Kuusitien silmukkaan) ja linja 2 vaikka Itä-Pasilaan.
Aihe on herättänyt paljon keskustelua, ja olemme erittäin kiitollisia kaikista kommenteista. Olemme yrittäneet tehdä yhteenvetoa kommenteissa esille nousseista asioista, jotta niiden huomiointi suunnittelussa olisi helpompaa. Jäsentelimme asiaa seuraavasti:
VastaaPoistaRaitiolinjojen 2 ja 3 käytettävyys koetaan heikoksi, koska matkustaminen Alppiharjun ja Töölön välillä vie aikaa Eläintarhalla tapahtuvan ajantasauksen vuoksi. Nyt annettujen kommenttien perusteella matkustamista Helsinginkadun kautta linjalle 8 vaihtaen ei koeta houkuttelevana vaihtoehtona. Yhdeksi perusteeksi nousi linjan 8 pitkäksi koettu vuoroväli.
Suunnittelussa pitäisi siis pyrkiä helpottamaan matkustamista Alppiharjun ja Töölön välillä. Linjojen pohjoispäihin pitää siis pyrkiä löytämään kyllin vahvat ankkurit, jotka luovat kysyntää myös hännille ja lisäävät siten ratikkamatkustamista. Esille nousi myös puuttuva yhteys Sörnäisten metroasemalle, jolloin metron ja Hämeentien bussien saavuttaminen helpottuisi.
Raitioliikenteen poistumista Porvoonkadulta ja Viipurinkadulta ei koettu kommenteissa kestäväksi ratkaisuksi, vaikka lähellä kulkeva raitiolinja 9 kulkisi nykyistä tiheämmin. Lisäksi Porvoonkadulle ja Viipurinkadulle jäisi myös bussi 23 eräänlaiseksi lähipalveluksi. Tämä kysymys on yleisellä tasolla hyvin merkittävä, koska joukkoliikenteen suunnittelussa yleisesti pyritään kohdentamaan vuorot keskellä maankäyttöä kulkeville linjoille, jolloin matkustajamäärät linjalla tyypillisesti kasvavat tiheämmän vuorotarjonnan ja linjan keskeisen reitin seurauksena. Vaikka siis panostettaisiin tiheisiin linjoihin, jäisi hiljaisemmille kaduille myös helpommin saavutettavaa, mutta harvemmin kulkevaa liikennettä.
Raitioliikenne myös muovaa kaupunkia ja on täysin perusteltua kysyä, miten muutos vaikuttaisi Porvoonkadun pysäkin ympärillä avautuvan aukion liikkeiden toimintaan. Karhupuiston ympäristö ainakin näyttäytyi kesän aikana poikkeuksellisen hiljaisena seutuna, minkä voi maalaisjärjellä sanoa johtuneen poikkeusreiteillä olleista ratikoista. Tämä puoli on hyvä nostaa esiin linjastosuunnitelman vaikutusten arvioinnissakin.
Yleisesti käyty keskustelu näin yksityiskohtaisesta asiasta osoitti myös sen, että keskustelun pohjaksi on tarjottava laajempi kuva siitä, mihin kaikkeen muutos liittyy. Nettiviestinnällisesti on joskus vaikea nousta helikopterilla hieman ylemmäs ja katsella asiaa laajemmin, ja taas perspektiivin muututtua zoomailla takaisin lähemmäs yksityiskohtia. Yritämme huomioida tämän jatkossa paremmin. Keskustelun liittyminen muihin suunnittelukysymyksiin on tärkeää asiaa seuraaville asukkaille. Haluamme vielä sanoa, että tämäkin suunnitteluasia on avoin eikä siihen ole olemassa HSL:ssä päätettyä kantaa. Koko linjastoa ja yksityiskohtia koskevia päätöksiä ei voi tehdä, ellei niitä tarkastele riittävän laajasti. Tämä keskustelu toi siihen monia näkökulmia ja toivomme keskustelun aiheesta edelleen jatkuvan - joko yleisesti tai näiden johtopäätösten pohjalta.
Vielä yhtenä kommenttina lisättäköön, että alkuperäisiin suunnitteluvaihtoehtoihin nähden olisi jatkosuunnittelussa todellakin pitänyt kiinnittää huomiota Läntisen Brahenkadun, Sturenkadun ja Helsinginkadun välisen kolmion joukkoliikenteen palvelutasoon ja arvioida tarkemmin muutoksen vaikutuksia myös sillä alueella.
PoistaKommentoin vielä HSL:n vastausta, jossa todetaan linjan 550 matkustajamäärien kasvaneen vaikka pysäkkivälit ovat pidentyneet. Näin todellakin on. Linja 550 on hyvä esimerkki siitä, millaista liikennöintiä olisi tarvittu jo ajat sitten. Lisäjokereita näyttää syntyvän vain kovin verkkaiseen tahtiin, mutta kuitenkin.
VastaaPoistaVarsinainen kommenttini koskee kuitenkin asiaa kävelyetäisyydeltä pysäkille. HSL ei tiedä, miten ihmiset oikeasti käyttäytyvät ja missä he vaihtavat llinjalta toiselle. Avorahastuksen aikana ei ole mitään dataa, jota edes yrittää kohdentaa matkalippujen kautta. Kaikki linjan 550 käyttäjät eivät kävele pitempää matkaa pysäkille, koska matkustajallekin aika on tärkeä tekijä, edelleenkin on huonoa säätä, liukkautta, kantamuksia jne.
Itsekin linjan 550 ahkerana käyttäjänä tiedä, että monet matkustajat valitsevat tarkoin, millä välineellä pääsee millekin 550 pysäkille. Vaihdon voi tehdä jopa molemmissa päissä matkaa ja kuitenkin matka joutuu, kiitos riittävän tiheän vuorovälin.
PS. Tehkää pikakokeilu. Vaihtakaa kolmosen päätepysäkki takaisin Porvoonkadulle ja katsokaa kuinka käy. Vähän mainontaa tarvitaan, tietokone laskee uudet aikataulut, ainoa ongelma on kuljettajien WC-tila.
linja 9 on sen takia kuorimittunut , kun se korvasi linjan 17 aikasemmin , raitiolinjat 3ja 2 pitäisi suunnitella , siten korvaisi bussilinjoja enemmän. esim jos korvaisitte linjan 69. Itse kuljen päivittäin pasilan ja töölöön väliä mieluummin linjalla 69 kuin raitiolinjalla7A/B,koska se kiertää koko länsipasilan. raitiolinja 9 muutekin korvaa jatkossa linjat 23 ja 22, niin en ihmettele yhtään , miks ysin suosio on hyvä. Korvatkaan enemmän bussi linjoja, nin saatte enemmän matkustajiakin , koska bussit kulkevat nopeammin eikä pysäkkiväli noin lyhyt kuin raitiolinjoilla. Raitiolinja 3 voisi kiertää kallion sijaa sörnäisten kautta se parantaisi esim jäähallilta pääsemisen sörnäisten metroasemalle. linjan 3ja 2 päätepysäkki systeemin on huono homma , ainoastaan olympia terminaalin kohadalla se toimii , kun se odottaa risteilymatkustajia. REngas linjat eivät ole tätä päivä. Uusia bussilinjoja ei tarvitse tehdän , vaan korvatkaa enemmän niitä, niin matkustajia tulee lisää.
VastaaPoistakokeilkaa linjan 23 kiertämistä aleksis kiven kadun kautta , ihan varmasti ysin suosio laskee. tulevaisuudessa kuin tekin linja 23 on lopetetaan , kun linjan 9 jatketaan ilmalaan. , niin linjan suosio nousee aivan varmasti Linnanmäen ja jäähalli käviöistä, kun ei olisi päätepysäkkiä eläitarhan kohdalla.
VastaaPoistaLINJAn 3ja2 odotus ajat on poistettavat kokonaan , 5min odotus aika on aivan turha , koska siinä ajassa ehtii kävellä bussi pysäkille ja hypätä bussiin.
VastaaPoistaJospa kolmosen tasauspysäkki Töölön suuntaan muutettaisiin Kansaneläkelaitoksen kohdalle, josta matkustajat voisivat jatkaa muulla ratikalla. Ja vastaavasti Töölöstä tuleva ratikka 2 voisi tasata aikaa Viipuinkadulla kuten ennenkin, kiireisemmät voisivat siirtyä yhdeksikköön tai ykköseen etenkin jos pysäkkiä vähän rukattaisiin Sturenkadulle päin ( mnusta koko linja saisi kyllä olla edelleen 3b ( beghäll)/ 3T (tölö), eui se ole tällaisena ainakaan yhtään helpompi hahmottaa.
VastaaPoistaKeskustabussien käyttö on vähentynyt mm. sen takia, että Linjaoppaassa näkyy keskustasta vain raitiovaunut, joten bussilinjat jäävät hämäriksi muille kuin asiaan hyvin vihkiytyneille. Hämmästyttävää on, miten jopa 14, tuo ennen niin tiheä ja luotettava peruslinja, on onnistuttu ajamaan alas epämääräiseksi yhteydeksi, jota on selvitettävä aikataulusta. Kuka busseista selvän ottaa, jos ei näy oppaassa?
VastaaPoistaNythän tämä kolmosen alasajaosuunnitelma selvisi.
VastaaPoistaKaupunkisuunnittelussa on hanke, jossa rakennetaan Tivolitie 1 kerrostalo eli LInnamäen pysäköintialueelle. Pysäköintitiloihin ajetaan Viipurinkadulta ja ajoluiskat on piirretty nykyisten kiskojen päälle, joten ei ole tilaa raitiovaunuille.
Johan on rakennelma
Just näin!
PoistaOttaen huomioon että ko. alueella liikkuu Lintsille väkeä suuria määriä, siellä on koulu, kirkko, vanhusten talo ja runsaasti asukkaita, niin on se kumma että yksi kerrostalo voi pysäyttää koko tämän alueen helpon liikkumisen.
Hiukan järkeä peliin HSL ja Kaupunkisuunnittelijat!
Siirtäkää päättäri paikkaan missä on enemmän elämää.
Lisätkää vuoroja ruuhka-aikaan.
Vähentäkää vuoroja silloin kuin tarvetta on vähemmän.
Mutta älkää tuhotko 3:en ratikan toimivuutta.
I LIIKENNESUUNNITELMA
VastaaPoistaAsukkaat kannattivat kakkosen/kolmosen ratikkalinjan säilyttämistä. Linjan käyttäjiin ei ehdotuksessa ollut laskettu Linnanmäellä käyviä lapsiperheitä, joille on helpompi matkustaa lähelle Linnanmäkeä tulevalla ratikalla kuin bussilla tai
kauempana kulkevalla raitiovaunu yhdeksiköllä. Asukkaat ihmettelivät, miksi HSL
haluaa laajentaa bussiliikennettä, kun liikennettä pitäisi siirtää raiteille. Erityisesti ihmeteltiin, miten Pasilaan menevä bussilinja 23 voisi korvata Töölöön menevän ratikan.
Mielestämme Töölön suunnan vähäinen käyttö johtuu seuraavista syistä: vuorontasausvälit Eläintarhan päätepysäkillä ovat liian pitkiä, usein jopa kymmenen minuuttia. Jos pitkällä reitillä tapahtuu jotakin viivästymistä, jää Nordenskiöldinkadun reitti aina ajamatta ja ratikka kulkee suoraan Helsinginkatua. Liikenne on siis epäluotettavaa ja aiheuttaa käytön pienenemistä.
Se, että suurin osa ihmisistä vaihtaa toiseen kulkuvälineeseen Mannerheimintiellä, ei tee raitiovaunuyhteyttä Töölön suuntaan tarpeettomaksi. Mannerheimintieltä nousee myös moni kyytiin mennäkseen Töölöön ja Kamppiin. Harva yhdeksiköllä kulkijakaan matkustaa Länsisatamaan saakka.
Asukkaiden mielestä ratikoiden 2 ja 3 reitit pitäisi jakaa kahtia niin, että yksi linja kulkisi pelkästään linjaa Kamppi – rautatieasema – Kallio – Alppila – Nordenskiöldinkatu – Mannerheimintie – Töölö – Kamppi, jolloin vuorontasausvälit eivät olisi niin pitkiä. Eläintarhan päätepysäkki voitaisiin siirtää takaisin Porvoonkadulle, Kuuskulmaan, jossa se ennenkin oli. Toinen
vaihtoehto päätepysäkille olisi sijoittaa se Alppilan kirkon eteen, jolloin se palvelisi hyvin paitsi asukkaita, myös Linnanmäkeä ja laajenevaa Alppilan lukiota. Linnanmäeltä kyytiin nousevat suuret ihmisjoukot eivät tällöin hidastaisi kulkua niin paljon. Tämä edellyttäisi jonkinlaista levennystä Viipurinkadulla nykyisen parkkipaikan kohdalla ja siihen suunnitellun rakennuksen siirtämistä hiukan kauemmaksi kadusta.
Asukkaat toivoivat myös HSL:n järjestämää asukasiltaa Alppiharjun asukkaille siinä vaiheessa, kun suunnitelmiin voi vielä vaikuttaa.
Viestin kirjasi Alppila-Seura ry asukasillan keskusteluista
Asuin itse ennen Porvoonkadulla ja suurin syy miksi aina matkustaessani Kallion Hakaniemen suuntaan käytin 3:sta enkä 9:iä oli matka-aika, joka ysin hidastelussa johtui Helsinginkadun ja Flemarin kadun kulmassa tehtävästä turhasta mutkasta länteen. Ysi on hyvä linjaus ja sen matkustusmäärät kasvaisivat varmasti jos se kulkisi Fleminginkatua Karhupuistoon asti. Matka-aika on raskas nimittäjä lyhyelläkin matkalla. Sen jälkeen 3:sen voisi linjata reittiä Porthaninkatu - Fleminginkatu - Aleksiskivenkatu - Kotkankatu- Viipurinkatu, jolloin Lintsin turistit voisivat sitä edelleen hyödyntää.
VastaaPoistaKolmosen linjaan ei pidä kajota, se on toiminut vuosikymmeniä ja toimii edelleenkin hyvin, H:gin kaikkein parhaiten suunniteltu ratikkalinja. Terv: helsinkiläinen Alppilasta. Matkustajia riittää ja reitit ovat kattavia.
VastaaPoista3-linjan päätepysäkki takaisin Alppilaan, siihen missä se oli ennenkin, puhuttiin 5-min pysäkistä porvoonkadulla. Jossain kohtaa päättäri tai ajantasoituspaikka sijoitettiin eläntarhan kohdalle, miksiköhän?. 3 on hyvä linja, jos aikoo keskustaan, valitsee reitin hakaniemen kautta ja jos aikoo mannerheimintien suuntaan Porvoonkadulta, valitsee sinnepäin menevän kolmosen, jos ei halua kiertää koko Töölöön seutua, vaihtaa ratikkaa mannerheimintiellä. Älkää aluetta tuntemattomat suunnittelijat kajotko kolmosen linjaan millään tavalla, linja on toiminut ratikka-aikojen alusta asti ja toimii erittäin hyvin vieläkin, näpit irt.
VastaaPoistaTerv: puupenkkisillä kolmosilla jo kyydissä ollut stadilainen.