Suunnittelussa joudutaan vertailemaan erilaisia toteutustapoja ja sen vuoksi on tarpeen määritellä eräänlainen pakottavien muutosten polku, jossa nykytilannetta muutetaan vain sen verran kuin on pakko. Tätä vaihtoehtoa kutsutaan tavallisesti perusvaihtoehdoksi, johon kehittämistoimia sisältäviä nk. vertailuvaihtoehtoja verrataan. Raitioliikenteeseen on suunniteltu laajennuksia seuraavalle kymmenelle vuodelle mm. Jätkäsaareen, Hernesaareen ja Ilmalaan. Nämä laajenemissuunnat on tunnistettu osaksi perusvaihtoehtoa. Muita laajenemissuuntia ovat Laajasalo, Kalasatama ja Munkkivuori, mutta näiden hankkeiden suunnittelu jatkuu ja toteutuminen on vielä avoin. Aikaisintaan Kalasatamassa ja Laajasalossa voi kulkea raitiolinja 2020-luvun alussa, ja tämä mahdollisuus otetaan huomioon kaikissa linjastovaihtoehdoissa. Munkkivuoren raitiotie ei tällä hetkellä ole kriittisellä polulla ja sen tarkempi suunnittelu jatkuu niin, että hanke voisi toteutua niinikään 2020-luvun alkupuolella.
Jos nykylinjastoon ei tehdä mitään muutoksia, voidaan raitioliikennettä laajentaa Jätkäsaaren, Hernesaaren ja Ilmalan raitioteiden valmistuessa esimerkiksi seuraavasti:
Jätkäsaari
Jätkäsaareen ulotetaan toinen raitiolinja keskustasta. Linja on nykyisten linjojen 7A ja 7B itäinen puolisko, joka Kruununhaasta jatkuisi Rautatieaseman ja Kampin kautta Jätkäsaareen uuteen matkustajasatamaan. Tällöin kirjaintunnukset A ja B poistuisivat linjalta 7 ja linja muuttuisi kahdeksi eri linjaksi. Myös linjojen 8 ja 9 reitit pitenisivät uuteen matkustajasatamaan. Uusi matkustajasatama sijaitsee noin 500 metriä etelämpänä kuin nykyinen. Jätkäsaaren raitiolinjaston arvioitu ensimmäinen laajenemisvaihe tapahtuu arviolta vuonna 2017 ja toinen vuosien 2020-2025 aikana.
 |
| Näin muuttuisivat linjojen 7A ja 7B reitit jos linjojen itäinen puolisko jatkettaisiin Jätkäsaareen. Läntinen puoli saisi uuden numeron ja sen päätepysäkki voisi olla esimerkiksi Katajanokan terminaalilla. |
 |
| Jätkäsaaren raitioliikenteen seuraava laajenemisvaihe noin vuonna 2017. Tässä kartassa oleva linja A voisi olla esimerkiksi linjojen 7A ja 7B itäpuoliskon jatke Kruununhaasta. |
 |
| Jätkäsaaren raitioliikenteen viimeinen laajenemisvaihe vuosien 2020-2025 aikana. Lopputilanteessa kaikki linjat ulottuvat matkustajasatamaan. |
Hernesaari
Hernesaaren osayleiskaavassa alueen kokoojakadulle on varattu raitioliikenteelle oma, muusta liikenteestä erotettu kaista. Alueen raitioliikenne olisi luontevinta hoitaa jatkamalla linja 6 Hietalahdesta Hernesaareen. Linjan 6 kääntöpaikka Hietalahdessa tapahtuu nykyisin suurena silmukkana kortteleita kiertäen, mikä palvelee huonosti alueen asukkaita. Jätkäsaaren raitioliikenteen lisääntyminen Länsilinkissä ja Ruoholahdenkadulla lisäävät raitioliikenteen palvelua Meri-Kampissa ja Hietalahdessa, jolloin linjan 6 reittimuutos Hietalahdesta kohti Hernesaarta ei heikentäisi merkittävästi joukkoliikenteen saavutettavuutta. Toisaalta, reittimuutos toisi nykyisen Eiranrannan suoran, jokapäiväisen joukkoliikenneyhteyden päähän rautatieasemasta ja suurta osa itäistä kantakaupunkia.
 |
| Linjan 6 reitti Hernesaaresta Kaisaniemeen. |
Hernesaaren pohjoisosan osalta tutkitaan tarpeita ja mahdollisuuksia väliaikaiselle raitiotien kääntöpaikalle, jolloin Telakkakadun ja Eiranrannan osuus raitiotiestä voitaisiin ottaa käyttöön ennen raitiotien valmistumista Hernesaaren eteläiseen kärkeen. Lopullisen kääntöpaikan valmistuttua väliaikaisen kääntöpaikan tila otettaisiin muuhun käyttöön.
Ilmala
Raitioliikenne laajenee Ilmalaan Keski-Pasilan rakentumisen myötä. Pasilansilta levennetään ja sille toteutetaan joukkoliikenteelle omat kaistat. Raitiotie jatkuu sillalta Pasilankatua ja Radiokatua Ilmalantorille ja edelleen aivan mäen päälle lähelle Ilmalanrinnettä. Ilmalan raitiotiellä liikennöisi luontevasti Kallion suunnasta tuleva linja 9, jolloin Ilmalasta pääsisi ratikalla sekä Pasilan asemalle että metron äärelle Hakaniemessä.
Linjaston perusvaihtoehto
Linjaston perusvaihtoehtoon sisältyvät edellä kuvatut muutokset. Muutoin linjasto ja vuorotiheydet vastaisivat nykyistä tilannetta. Tältä linjasto voisi siis yhdistelmäkuvassa näyttää, jos edetään vain pakollisten muutosten polkua:
 |
| Raitiolinjaston perusvaihtoehto vuonna 2024 (klikkaamalla näet kuvan suurempana) |
Muiden laajenemissuuntien linjat on nähty enemmän itsenäisinä kokonaisuuksinaan. Laajasalon liikenteen vuorokautinen profiilin voidaan olevan kantakaupungin linjoista poikkeava koska etäisyys keskustasta on pitkä ja liikenteen painopiste osuu ruuhka-aikoihin. Linjalla ei siis olisi alituista matkustamista samalla tavalla kuin tiheässä kantakaupungissa on, missä aina joku on kulkemassa jonnekin. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa Laajasalon linja on nähty linjan 10 jatkeena, jolloin muodostuisi pitkä heilurimainen linja Laajasalosta Pikku Huopalahteen. Jos linjan kysynnän vuorokautinen profiili on koko reitillään riittävän yhtenäinen, voi tämä olla hyväkin ratkaisu kun keskustasta ei tarvitse osoittaa päätepysäkkiä Laajasalon linjalle.
Laajasalon ja Kalasataman raitiotien liittyvät kiinteästi Hanasaaren voimalaitoksen polttoainevalintaan ja voimalan jäädessä sijoilleen, myös polttoaineiden kuljetukseen voimalalle. Jotta hiili- ja pellettiproomujen pääsevät voimalalle, on Sompasaaren ja Tervasaaren välille rakennettava nostosilta.
Topeliuksenkadun raitiotien suunnittelu on käynnissä Kaupunkisuunnitteluvirastossa ja sen toteutuessa Etu-Töölön läpi kulkeva linja 2 on toki luontevaa linjata Mannerheimintien sijaan Topeliuksenkadulle. Näin raitioliikenteen palvelualue Töölössä laajenisi. Samalla on harkittava perusvaihtoehdon linjan 5 linjaamista myös Töölön kautta (eli Arkadiankatua, Runeberginkatua ja Topeliuksenkatua). Topeliuksenkatu huomioidaan myös vertailuvaihtoehtojen suunnitelmissa.
Munkkivuoren raitiotie on oma kokonaisuutensa ja se on luonteva tapa korvata kantakaupungin alueella kulkevia bussilinjoja. Sen osalta on 2012 tehty HSL:ssä tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys, jonka mukainen linjaus voidaan tässä perusvaihtoehdossakin toteuttaa ilman muita muutostarpeita linjastoon.
Seuraavaksi käymme läpi linjastosuunnitelmatyössä laaditut vaihtoehdot, joihin liittyy erityyppisiä linjaston ominaisuuksia. Vaihtoehtojen esittelyn lomassa tullaan esittelemään joitain alueellisia suunnittelukysymyksiä ja mahdollisesti palaamaan aiempiin kysymyksiin, mikäli niiden osalta suunnitelman laadinnassa on löytynyt jokin suositeltava etenemistapa. Näin eri vaihtoehtoja ja alueellisia kysymyksiä on mahdollista kommentoida täällä blogissa. Asukastilaisuudet järjestetään marras-joulukuun vaihteessa, niihin olette kaikki kaupunkilaiset tervetulleita!
Mielenkiintoista. HSL:llä on nippu jo lähes valmiita suunnitelmia ja aivan selkeä käsitys tulevista reiteistä. Aiemmissa blogeissa kuitenkin jostain syystä näperrellään asukasdemokratian nimissä pienen pienissä yksityiskohdissa. Yllä olevasta ilmenee mm., että Topeliuksenkadun suunnitelmat ovat jo pitkällä eli linja 2 loksahtaa paikoilleen, kun sen päätepysäkkiongelma vielä ratkaistaan.
VastaaPoistaTekstiä voi lukea myös niin, että "pakollisella perusvaihtoehdolla" puhalletaan pahimmat höyryt ihmisistä pois ja vasta sitten esitetään oikea vaihtoehto.
Tässä vaiheessa ja ilman keskittynyttä uudelleenlukemista ylläplevaan blogiin pyydän huomioimaan, että jos Helsinki perustaa Suurterveysaseman Kalasatamaan 2017 jolloin sekä Vallila että Kallio lopetetaan, niin Kalasataman terveyskeskukseen olisi kyllä myös päästävä heikoilla jaloilla, rollaattorilla ja kaikilla muilla vällineillä. Raitiovaunu olisi luonteva vaihtoehto heti alusta alkaen.
Onko kuitenkin niin, että HSL:n ja Kaupungin suunnitelmat kohtaavat vain vahingossa?
Mietin tässä, että jos siis käy niin kuin uhittelitte/lupailitte, että jossain muussa kuin nollavaihtoehdossa kolmonen ajaisi Meilahteen, niin mihin kakkonen?
VastaaPoista-Pasila tuntuisi vahvimmalta suunnalta, tai sitten Kuusitie. Jos pysytään Pasilassa, niin tämä tarkoittaisi sitä, että se olisi seiskan kanssa päällekkäinen, joka herättää kysymyksen, että ovatko molemmat oikeutettuja?
Seiskan länsipuolesta siis liikenisi vaunut kakkosen ja kolmosen jatkoon, vaan miten mahtaa länsipasilan suosio muuttua, kun sinne avautuu suora reitti Töölöstä ja toisaalta Mannerheimintien varresta se muuttuu vaihdolliseksi?
Tällä pitkällä pohjustuksella yritän kysyä, että millainen on matkustusprofiili seiskan länsiosassa, mistä väki ajaa länsi-Pasilaan?
Meinaan, muistelisin kuulleeni juttuja, joiden mukaan seiskan alun perin mennä Töölössä, mutta Pasilalaiset protestoivat ja halusivat suoran ratikkareitin keskustaan. Näinköhän?
Ykkösen siirrolla Hämeentielle seiskan itäinenkin osa on vähemmän merkittävä, varsinkin kun ysi menee nykyään Pasilaan myös.
PoistaEi muuten, mutta *öh köh* kampusratilla *öh*.
Kmapin ratikkalinjaratkaisua puitiin vuonna 2008. Yksi vaihtoehto oli laittaa seiska kiertämään Töölön kautta. Varmasti pasilalaisten painostuksellakin oli joku roooli, mutta aika montaa muutakin asiaa siinä näytetään puidun.
PoistaMonipolvisesta päätöksentekoprosessista voi lukea silloisen joukkoliikennelautakunnan jäsen Mirva Haltian blogista:
haltia.blogspot.com/2007/12/kokouskuulumiset-13122007.html
http://haltia.blogspot.fi/2008/04/kampin-ratikkalinjoista-ptetn-huomenna.html
http://haltia.blogspot.fi/2008/04/kamppi-senkun-jatkuu.html
http://haltia.blogspot.fi/2008/04/kokouskuulumiset-3042008.html
Idea seiskan eteläpään avaamisesta ja linjan häntien ohjaaminen Järkäsaareen/Katajanokalle on nerokas.
VastaaPoistaYkkösen ohjaaminen Sörnäisten kautta tekisi varmasti hyvää linjan matkustajamäärille, mutta muun linjaston pysyessä samana muutos pahentaa ykkösen ja seiskan päällekkäisyyttä; uudessa järjestelyssä linjat ovat päällekkäisiä koko matkan Senaatintorilta Uintikeskukselle; varmasti linjat voisi järjestää niin, että Mäkelänkadun varrelta pääsisi muuallekin kuin vain tuon yhden reitin varrelle.
En myöskään ole ihan vakuuttunut raitioliikenteen poistamisesta Sturenkadulta. Omien havaintojeni mukaan se on yksi ykkösen reitin suosituimpia osuuksia ja sen poistaminen reittikartalta ei tunnu järkevältä idealta.
Ykköseen ja seiskaan liittyen olisi mielestäni erityisesti hyvä, jos ne eivät kulkisi keskustassa samaan paikkaan (Senaatintorille). Erityisesti ykkösen matkustajamääriin vaikuttaisi varmasti positiivisesti, jos se kulkisi muuallekin kuin vain keskusta-alueen reunalle Senaatintorille.
PoistaYkkösen ratikan korkeimmat keskikuormat vaihtelevat reittiosuuksittain vuorokaudenajan mukaan. Aamuisin kysyntä on suurinta Hakaniemestä etelään, mutta iltaisin Hakaniemestä pohjoiseen. Tulkintamme on, että ykkösen ydin on nimenomaan suora reitti Hakaniemen ja eteläisten kaupunginosien välillä. Matkan voi tehdä nopeasti.
PoistaReitin siirtäminen kulkemaan Kurvin kautta on noussut esiin monissa linjasta annetuissa palautteissa aikojen saatossa. Nyt onkin kyse valinnoista. Nykyisin ykköstä käytetään paljon myös Hakaniemen pohjoispuoliseen matkustamiseen Kallion ja Alppilan alueille. Näistä matkoista moni on kuormitustiedoista päätellen alkanut jo Hakaniemen eteläpuolelta. Kurvin kautta ajaminen veisi linjalta tämän käyttömahdollisuuden.
Kysymys kuuluukin, lisäisikö Kurvin kautta ajaminen pohjoispään kysyntää, vaikka siellä kulkee jo seiskan ratikka ja paljon busseja? Nykyisillä vuoroväleillä ykköstä ja seiskaa ei voi kovin hyvin tahdistaa keskenkään yhteisellä reittiosuudella. Hyödyn saaminen kahdesta linjasta Mäkelänkadulla vaatisi siis voimakkaampia muutoksia: joko ykkösen vuorovälin tihentämistä tai seiskan vuorovälin harventamista.
Suunnittelutiimissä olemme kypsytelleen ajatusta siitä, että ykköstä pitäisi kehittää huomioiden ennen kaikkea sen eteläpään reitin varrella oleva tiheä kaupunki. Nyt on vähän epäsuhtainen tilanne, että päiväliikennettä ajetaan linjan pohjoispäähän, jossa asuu kuitenkin vähemmän asukkaita kuin linjan eteläpäässä. Eiralaisilta myös tullut palautteissa toiveita päiväajan liikenteestä Perämiehenkadulle, linjan 1A päättärille. Täytyy laskea, mitä se maksaisi ja voisiko se itse asiassa olla yksi tämän perusvaihtoehdon ominaisuus vai pitäisikö se sisällyttää johonkin vertailuvaihtoehdoista.
Palatakseni yhden seikan osalta vielä Kurvin kautta kulkevaan linjaukseen: nykyisin bussi 51 ja ratikka 1 ovat reitiltään päällekkäisiä Käpylän ja Hakaniemen välillä. Tällä reittimuutosajatuksella halusimme myös korostaa liikennemuotojen työnjakoa Kalliossa: runkolinjoina toimisivat kolmosen ja ysin ratikat ja vähemmän käytettyjä yhteyksiä tarjoaisi bussilinja 51.
Jos tämä on todella asian laita, eikö ykkönen kannata jakaa kahdeksi linjaksi silloin, vai maksaisiko se liikaa?
Poista1A ei menisi ei enää Käpylään asti ja 1 kääntyisi Kaisaniemenkadulle.
Lukeeko tässä nyt rivien välissä se, että HSL:lla on aikomus lopettaa Käpylän ratikkaliikenne?
PoistaDaniel Federley
Eikö saataisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla niin, että ajetaan yhtä linjaa Käpylästä Sörnäisten kautta rautatieasemalle, ja toista linjaa Vallilasta Kallion ja Kruununhaan kautta Eiraan? Vai tulisiko se liian kalliiksi? Tämä voisi siis olla sen kaavaillun runko-ykkösen esimuoto.
PoistaYkkösen voisi yrittää korvata 65:n pätkäkorvikkeella: Salmisaari-Kaivokatu-Kurvi-Käpylä. Tämä toimisi sellaisenaan, mutta olisi hyvä pohja jatkokehitykselle: Käpylän linjaus Koskelantielle ja jatko Oulunkylään. Salmisaaren linjaus aluksi vaikka oikeasti Salmisaareen tai sitten tulevaisuudessa Lauttasaareen, esim. Vattuniemeen (ei, se yksi metroasema ei vielä hoida Lauttasaaren liikennetarpeita eikä poista ratikan tarvetta).
PoistaEntä jos ykköstä jopa hieman kehittäisi? Nythän ehdotetaan lähinnä kosmeettisia muutoksia. Mitä jos Sturenkadun kiskoja jatkettaisi Wallininkadulle ja siitä jatkettaisiin raiteet Toiselle linjalle asti. Eli ykkönen kääntyisi Mäkelänkadulta Sturenkadulle niin kuin nytkin ja jatkaisi Sturenkatua Wallininkadulle saakka, josta se jatkaisi esim. Alppikadun kautta Toiselle linjalle ja olemassaolevia raiteita pitkin Hakaniemeen. Parantaisi Sturenkadun ja Toisen linjan ratikkayhteyksiä. Lisäksi se ei enää kilpailisi niin kovasti muiden yhteyksien kanssa. Toisaalta tämä vaihtoehto ei ole enää niin suora, joten runkolinjaa ajatellen ei ehkä se paras vaihtoehto.
PoistaPIsara-radan liikenteen alkaeassa raitiolinja 1 on suunniteltu jatkettavaksi Käpylän asemalla ja linja 1 päätepysäkki siirtyisi Rautatientorille. Raitiolinja 1a voisi kyllä jäädä normaalille reitilleen.
VastaaPoistaPitäisikö seiska sitten linjata 9:n kanssa Pasilasta A. Kiven kadulle ja Hakikseen? Ykkösen kun on tarjoitus olla nopea ja tiheä (vuoroväli 5 min) runkoyhteys Mäkelänkatu-Hämeentie-keskusta-välillä, joten se kattanee tuon pätkän tarpeet yksinkin.
PoistaSeiskan reitti Pasilasta itään nähtiin Pisara-radan vaikutuksia pintaliikenteeseen koskeneessa selvityksessä (http://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/pisara_radan_vaikutukset_pintaliikenteeseen.pdf) tärkeäksi. Reitin ja sen tarjoamien yhteyksien merkittävyys näkyy kyllä seiskan kuormissa Pasilan ja Mäkelänkadun välillä. Selvitys on suunnittelutasoltaan melko yleispiirteinen ja aikajänne Pisaran toteutumiseen pitkä, että suunnitelmaa on vielä tarkennettava Pisaran toteutumisen alla.
PoistaEikö Jätkäsaaren linja A voisi kulkea Bulevardin kautta? Näin saataisiin jätkäsaarelaisille paremmat yhteydet eteläiseen kantakaupunkiin.
VastaaPoistaMuutamia huomioita: Katajanokan satamalinjan irroittaminen nelosesta on hyvä idea.
VastaaPoistaVälimerenkadun raitiotie on erittäin tärkeä Jätkäsaarelle, koska satamaan menevästä linjasta tuskin koskaan saadaan täysin luotettavaa laivojen satamaantuloaikaan. Laivasta tulee kerralla niin paljon jengiä, että se väistämättä sotkee aikatauluja.
Poikittaisliikenteen vähyys kiinnittää myös huomiota. Ainoa linja, joka tarjoaa poikittaisväylän Helsingin niemen pohjoispuolella (tai oikeastaan diagonaalin) on linja 8. Pasilan seutuville olisi luultavasti kysyntää jonkinlaiselle poikittaiselle linjalle. Jokeri 0:n matkustajamääräennusteet puhuvat sen puolesta.
poikittais linjat rakennetaan kumipyörille. niin kun kaikki muukin tässä kaupungisas.
PoistaEsimerkiksi jokeri 0:n arvioitu keskimääräinen kuormitus ruuhka-aikana on 125 matkustajaa per bussi (4 minuutin vuorovälillä). Tulee tiivis tunnelma, kun maksimikapasiteetti on siellä 70-80 hujakoilla.
Poista"Laajasalon ja Kalasataman raitiotien liittyvät kiinteästi Hanasaaren voimalaitoksen polttoainevalintaan ja voimalan jäädessä sijoilleen, myös polttoaineiden kuljetukseen voimalalle. Jotta hiili- ja pellettiproomujen pääsevät voimalalle, on Sompasaaren ja Tervasaaren välille rakennettava nostosilta."
VastaaPoistaAinakin nykyisellään hiiltä kuljettavat bulkkerit (ne eivät ole proomuja) kulkevat todella harvoin. Väittäisin, ettei voimala vaikuta raitiotien liikenteeseen millään tavalla; voimalalle kulkevat laivat voidaan ajaa perille yöllä, kun raitioliikennettä ei ole.
Yksi vaihtoehto lisätä Jätkäsaaren liikennettä olisi myös laittaa vaikka numero 2 Jätkäsaaresta 2. Linjalle.
VastaaPoistaJos näin vaatimattomalla sporavisiolla mentäisiin, niin linjan 1 jatkaminen Oulunkylän tai Käpylän asemalle olisi suuri parannus. Oulunkylä olisi parempi, sillä rata kenties vedettäisiin lähelle Koskelaa. Koskela on joukkoliikenteen kohtuullisen huonosti palvelema kaupunginosa.
VastaaPoistaLinjan 9 nopeudelle pitää tehdä jotain. Tällä hetkellä matkat Kampista Jätkäsaareen ovat tuskaisen hitaita.
Linja 8 pitää saada Länsiterminaalille mahdollisimman nopeasti. Vaihto metroon Ruoholahdessa olisi parannus palvelutasoon.
Minusta olisi kuitenkin huomattavasti parempi, mikäli raitiotieliikenne laajenisi huomattavasti kohti esikaupunkeja.
8:n vienti laivaterminaalille helpottaisi varmasti laivamatkustajien kulkemisesta johtuvaa ruuhkaa. HSL, mikä lienee syynä siihen, että yhdistymiskieppi on suunniteltu niin myöhäiseksi?
PoistaJatkan samalla teemalla:
Eikö 6 tai 8 kannattaisi jatkaa Metropolia-koululle asti Vanhankaupunkinlahdella, ellei lahden yli alati tiivistyvälle Viikinrannan kerrostaloalueelle?
Poikittaisliikennettä on kovin vähän, kun taas Töölön Eiran suunnalla on tarjonrtaa ylenmäärin, kun muistetaan, että siellä kulkevat myös bussit 18 ja 14. Minun mielestäni linja 8 pitäisi palauttaa entiselle reitilleen Sturenkadulle, jossa sille ja bussille 70T tehtäisiin yhteinen laatukäytävä; näin molemmat nopeutuisivat. Helsinginkatua pitkin sopisi kulkea linja Kalasatamasta Meilahteen, se voisi olla vaikka 5. Minusta ratikka 7 on ihan ok ympyrälinjana, kunhan se lakkaa kiertelemästä Pasilassa. Käpylän ratikka sopisi siirtää kulkemaan Koskelantietä.
VastaaPoistaSeiskan ja sittemmin halkaistun entisen kolmosen poikittaisliikenneominaisuutta heikentää se, että molemmilla on päätepysäkki juuri siinä kohtaa missä ne muuten toimisivat poikittaislinjana. Toki seiskan kohdalla useat pohjois-eteläsuuntaiset lenkit Pasilassa vielä pahentaa ongelmaa.
PoistaSeiska on usein etuajassa, jolloin Pasilan assalla joutuu odottamaan jopa kymmenen minuuttia. Tällöin Mäkelänkadulta kävelee Nordenskjöldinkadulle raitiovaunua nopeammin. Hienoa jos uudistukset poistaisivat tämän riesan edes entisen kolmosen pohjoislaidalta. Nythän 8:n ja 70T:n pohjoispuolella ei ole kävelyä nopeampaa poikittaisliikennettä.
Jatkaisin vielä, että koillissuunnasta tulevalle pitäisi olla edes kelvollinen vaihtoyhteys itä- ja länsi-Pasilaan, siis nykyinen 7. Ykkönen ei sitä korvaisi, se on muutenkin vähän ylimääräisen oloinen linja.
VastaaPoistaYkkönen on tuiki tarpeellinen ja saisi kulkea vielä iltaisin ja vkl Käpylässä, tämä on ikäihmisten, liikumarajoitteisten ja lapsiperheiden kulkuneuvo!!
PoistaEnnen kun näitä asioita mietitään, niin mä miettisin, sitä miten paljon me tuhlataan rahaa seisottamalla ratikoita liikennevaloissa! Yksi vaunu luöuttaa aika paljon sähkö liikkeelle lähtiessä. Olen kuullut huhua että keskimääräisen 8-kerroksisen talon verran. se on älytöntä. Toisekseen seiskan linjoilla pyörii 5-7 vaunua? korjatkaa jos olen väärässä, kierrosaika reilu tunti (jos ottaa päättäriajan huomioon) sen todellisuudessa ajaisi noin 34minuutissa jos valot olisivat sopivat, se vähentäisi vaunujen määrää ja muutenkin sujuvoittaisi. mäkelänkadulla ei tarttis odotella 65a:ta tai 66a:ta jotka on tällähetkellä valovuoden edellä seiskaa.
VastaaPoistaOlet oikeassa, että liikennevaloissa kuluu paljon aikaa. Liikennevaloviiveiden osuus raitioliikenteen ajoajasta on keskimäärin noin 15 - 20 %. Seiskan 50 - 55 minuutin kierrosajassa on siis löysää. Keneltä otetaan vihreää valoa pois, että saadaan ratikoille lisää?
PoistaKenties yksityisautoilulta? Tehokkaimmin ihmisiä kuljettavalle liikennemuodolle, eli raitiovaunuille, tulisi olla nollaviiveet kaikkialla. Ihmettelen, miksei tähän pystytä Helsingissä, vaikka se näyttää onnistuvan erinomaisesti lukuisissa Saksalaisissa, ja pohjoismaisissa kaupungeissa.
PoistaEihän keneltäkään tarvitse vihreää valoa pois ottaa. Liikennevaloetuuden idea on ajoittaa se vihreä ratikan kanssa täsmälleen oikealle hetkelle. Se ratikan valovaihe silloin itse asiassa lyhenee eikä pitene. Sama määrä vihreää voidaan nollaviive-etuuksinkin antaa autoille. Autojen vihreistä aalloista voidaan luopua (se ei vähennä autoilun kapasiteettia), eikä niitä muutenkaan kantakaupungissa saa kuin hyvin rajatusti aikaan.
PoistaHSL-nimimerkki kysyy, keneltä otetaan vihreää valoa pois, että saadaan ratikoille lisää. Onpa outo kysymys.
PoistaEnsinnäkin on niin, että ammattitaitoinen liikennevalosuunnittelu kykenee tekemään ratikoiden valoetuudet niin, että muut liikennemuodot eivät siitä viivästy tai ainakaan viive ei ole olennainen (keskimäärin luokkaa muutama sekunti). Jo eläkkeelle jäänyt liikennevalotoimiston päällikkö oli jopa sitä mieltä, että Oopperan vilkkaaseen risteykseen saataisiin taitavalla ja huolellisella suunnittelulla lähes nollaviive-etuudet ratikoille ilman että siitä seuraa katastrofia muille kulkumuodoille. Syy siihen, että etuudet eivät parane, on lähinnä se, ettei ketään kiinnosta.
Toiseksi on niin, ettei ole millään muotoa HSL:n asia kantaa huolta siitä, keneltä "otetaan vihreää valoa pois". Sen huolen kantavat helsinkiläiset poliitikot, joille laaditaan kasapäin strategioita hyväksyttäväksi. Näihin strategioihin on nyt jo upotettu sellainen määrä joukkoliikennettä suosivia korulauseita, että mandaatti näille valoetuuksille olisi jo olemassa. Lopullisesti tietysti Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelun virkamiehet tekevät valinnan siitä, keitä priorisoidaan. Toistaiseksi raitioliikenteen priorisointi ei ole kiinnostanut muuten kuin juhlapuheissa.
Daniel Federley
Raitolinja5 on numero on jo käytössä munkkivuoreen suunnitelussa raitiolinjassa ja se sopii paremmin sinne kukuin tässä suunnitelmassa olevaan reittiin.
VastaaPoistaEhdotuksesta käydään aktiivista keskustelua myös Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä täällä: https://www.facebook.com/groups/184085073617/permalink/10151953923893618/
VastaaPoistaKannattaa ehkä käydä katsomassa, ihmisillä on ollut aika mielenkiintoisia ajatuksia.
Kiitos vinkistä! Ryhmä on kyllä seurannassa, mutta ehkä joku ryhmäläisistä voisi rehdä referoinnin tänne blogin kommentteihinkin? :) Tulisi ajatukset vain blogia seuraavillekin tiedoksi...
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOnko tulossa mitään propellihattuideoita raitiotielinjastoon Munkkiniemen suuntaan? Itseä kutkuttaa idea: yhdistää länsimetro ja Helsingin raitiolinjasto välillä Munkkiniemi - Otaniemi.
VastaaPoistaJa sitten on myös tekeillä pikaraitiotie, mahdollisesti Otaniemeen....
OttaKAA MUUT SUUNNITELMANNE HUOMI RAITIOLINJOJA SUUNNITELESSANNE!!! , HSl:llä sivulla monia suunnitelmia ,jotka ovat erilaisia kaikista linjoista.
VastaaPoistaEn ymmärrä miksi Kalasataman (etenkin Sörnaistenniemen alue) raitiovaunu reittien "mahdollinen" toteutus (saatika suunittelu) on sysätty jonnekkin 202x vuodelle, kun Sörnaistenniemen alue valmistuu jo 2017 mennessä ja alue sisältää "autottomia kortteleita".
VastaaPoistaJostain syystä Jätkäsaari sai ratikkansa jo siinä vaiheessa kun ensimmäiset talot valmistuivat Crusellin sillan kupeeseen.
Johtuuko tuo siitä, että Sompasaaren ja Nihtin alueen valmistuminen on vasta 202x ja ratikka-linjaa ei voi "toteuttaa", kuin vasta kun talojen perustuksia valetaan? Mielestäni ratikkalinja tässä vaiheessa voisi tulla pohjoisesta etelään ja kääntöpaikka (vaikka nyt seuraavat 10 vuotta) "väliaikaisesti" tuonne Parrulaiturin tasolle.
Huokaus, jos ei ratikkaa saada tuonne, niin laittakaa nyt hyvät immeiset edes joku bussi kiertämään säännöllisesti alueen läpi, ei kaikki ihmiset (etenkin kun tuonne Junonkatu 9:n on suuniteltu erityisasuntoja) ole niin gasellimaisen hyväjalkaisia, että jaksaisivat loikkia Kalasataman metroasemalle.