Sitten kysymyksiin ja vastineisiin:
Aiotaanko Länsi-Pasila jättää pussinperäksi, jonne ei raitiovaunu enää kulkisi?
 |
| Pasilan ratikkalinjat linjastosuunnitelman luonnoksessa |
Ei siis ole yksiselitteistä ratkaisua sille, mikä on paras tapa vastata liikkumistarpeisiin. Linjastoluonnoksessa Pasilanraitiolla ei ole raitioliikennettä. Ratkaisu perustuu siihen, että yhteydet Pasilan alueelta Töölön suuntaan (ja päinvastoin) olisivat suoraviivaisia ja nopeampia kuin Pasilanraition kautta kiertäen.
Asukkaiden huoli siitä, että matka-ajat pitenevät kävelymatkan pidentyessä on tosiseikka. Toisaalta raitiolinjan 9 pidennyt Pasilankatua ja Radiokatua pitkin tuo raitiovaunut lähelle Länsi-Pasilan pohjoisosia. Juna on jo nykyisin nopein mahdollinen keino päästä keskustaan (esim. Stockmannille) jopa Rahakamarinportilta saakka. Tulevaisuudessa kävely-yhteys asemalle on nykyistä parempi kun Länsi-Pasilasta pääsee asemalaitureille myös Kyllikinportin kohdalta.
Pasilan ja Meilahden välillä kulkevan raitiolinjan 7 käyttäjät ovat pääasiassa nimenomaan aseman ja Meilahden välillä kulkevia. On siis luontevaa, että tällä linjalla reitti olisi mahdollisimman suora ja sujuva sekä siten houkutteleva.
Keskustaan kulkevan linjan 2 reitityksen osalta linjasluonnos on enemmänkin keskustelunavaus siitä, että miten tulevassa Pasilassa pitäisi liikennöidä. Pasilan raitiolinjoista kakkonen olisi ainoa Töölön suuntaan kulkeva linja, joten matkustajan näkökulmasta hyötyjä yhteisistä pysäkeistä ei juurikaan ole. Vaihtaminen ratikoiden kesken onnistyy hyvin Pasilansillalle rakennettavassa uudessa joukkoliikenneterminaalissa (kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2014). On siis arvioitava nyt tehtyä perusteellisemmin, mitä kautta ratikan halutaan Pasilassa ajavan. Tässä vaiheessa linjastosuunnittelua on ratkaisu laajempia kysymyksia linjastosta.
Miksi kaikki Töölön ratikkalinjat menevät Arkadiankadulle eikä Kamppiin?
Linjastosuunnitelman luonnos on laadittu tarkastelemalla joukkoliikennettä kokonaisuutena, ei erillisinä bussi- ja raitiolinjoina. Nykytilanteessa Töölön ja Kampin väliset matkat voi tehdä joko bussilla tai ratikalla. Töölöstä ei tällä hetkellä mene yhtään linjaa suoraan kohti Lasipalatsia ja Ylioppilastaloa eli ydinkeskustaan.
Kampin keskus on toki laajentanut kaupallisen keskustan entistä laajemmalle, mutta asukkailta saaduissa palautteissa on noussut esille myös tarve päästä nykyistä nopeammin ydinkeskustaan. Reitti Arkadiankadun kautta on hieman lyhyempi ja siten nopeampi. Se on myös looginen ja luonteva reitti Töölöstä keskustaan.
Töölön ja Kampin välillä liikennöisivät jatkossa vain bussit - ja mahdollisesti tulevaisuudessa ratikat. Bussien korvaaminen ratikoilla edellyttäisi kokonaisratkaisua, jossa bussilinjat voitaisiin korvata riittävän pitkältä matkalta raitiolinjoilla. Suositut bussilinjat ovat luontevimpia korvattavaksi ratikoille.
Linjastosuunnitelmassa on siis tietoisesti valittu bussille ja ratikalle erilaiset roolit Töölössä. Bussit vievät Kamppiin ja ratikat ydinkeskustaan. Moni on myös epäillyt, että busseihin tulee tämän muutoksen myötä liikaa matkustajia koska ratikalla kulkee jo nyt moni Kamppiin. Suunnittelijan näkemys on, että osa nykyisten bussien käyttäjistä alkaa kulkea suoremman reitin myötä ratikalla sen sijaan että he menisivät nykyiseen tapaansa ensin bussilla Kamppiin ja jatkaisivat siitä kävellen ydinkeskustaan. Keskustaan menijöiden osuus busseissa siis vähenee ja Kamppiin kasvaa.
Minne ovat jääneet Kalasataman raitiolinjat? Onko suunnitelmista luovuttu?
Kalasataman raitiolinjat eivät ole jääneet mihinkään. Raitiotiehen on varauduttu Kalasataman alueella useilla eri kaduilla. Mahdollisia reittejä Kalasatamassa on vielä monia (katso karttaa), mutta suunnittelu ei ole niin pitkällä, että voitaisiin sanoa mikä tai mitkä niistä ovat parhaita. Niinpä varsinainen linjastosuunnittelu voidaan aloittaa vasta kun suunnittelu on edennyt ja päätös reiteistä Kalasataman alueella on tehty.
 |
| Alustavia suunnitelmia Laajasalon ja Kalasataman raitiolinjoiksi |
Alustavia suunnitelmia mahdollisesta linjasta on tehty tämän suunnitelman ohessa. Samassa yhteydessä on laadittu suunnitelmat myös Laajasalon mahdollisista raitiolinjoista, koska linjoilla on yhteisiä rataosuuksia. Linjojen liikennöinnin aloitus osunee myös samaan aikaan.
Miten suunnitelmat vaikuttavat bussiliikenteeseen?
Nyt esitetyillä linjastomuutoksilla on kohtalaisen pieniä vaikutuksia bussiliikenteeseen koska suunnitelmassa raitioliikenteen palvelualue ei laajene merkittävästi eikä siten korvaa bussiliikennettä. Olennaisin muutos tapahtuu poikittaisen runkobussin 500 (nyk. bussit 58 ja 58B) vuorotarjonnassa. Linjan vuoroväli voi ruuhka-aikoina olla 6 minuuttia 4 minuutin sijaan, kun raitiolinjat 3 ja 7 parantavat poikittaisia yhteyksiä Meilahteen.
Vaikka ratikkalinja 7 ulottuu linjastoluonnoksessa jo Meilahteen saakka, ei linjaa sellaisenaan kannata pidentää edelleen Munkkiniemeen ja korvata runkolinjan 500 reittiä Meilahden ja Munkkivuoren välillä. Jo pelkästään liikennöintikustannuksissa ratkaisu on 30 % kalliimpi, mutta lisäksi palvelutaso on heikompi. Runkolinjan 500 korvaaminen raitiotiellä on selkeästi oma kysymyksensä, jota on varmasti syytä miettiä jatkosuunnittelussa laajasti poikittaisliikennettä käsitellen.
Hernesaareen liikennöivä bussilinja 14 lyhenee kunhan raitioliikenne Hernesaareen alkaa, mutta sama muutos sisältyy myös perusvaihtoehdon linjastoon, jossa nykyisiä linjoja oli täydennetty vain uusia alueita koskevilla muutoksilla.
Raitiolinjan 1 reittimuutos korvautuu pääosin linjalla 51. Linjathan kulkevat nykyisellään samaa reittiä Hakaniemestä Mäkelänkadulle.
