Ketkä raitiovaunuilla matkustavat?

Raitiovaunujen matkustajakuntaan liittyviä tutkimuksia tehdään HSL:ssä säännöllisesti. Tavallisin  tutkimus on matkustalaskenta, joka tehdään vaunuissa olevilla automaattisilla laskentalaitteilla. Laskentalaitteet laskevat vaunuihin nousseet ja niistä poistuneet matkustajat. Tämän tiedon perusteella saadaan myös selville, paljonko vaunussa on ollut matkustajia kullakin pysäkkivälillä. Tämä tieto on tärkeä, kun mietitään, miten tiheästi vaunujen pitäisi kulkea, jotta kaikki matkustajat mahtuvat kyytiin.

Eniten matkustajia kulkee aivan Mannerheimintien eteläpäässä, mutta jos ydinkeskustaa ei lasketa, suosituimmat reittiosuudet löytyvät Mannerheimintieltä Finlandiatalon kulmilta ja Pitkältä sillalta. Näillä osuuksilla kulkee myös paljon busseja ja Hakaniemen ja keskustan välillä myös metro, mutta siitä huolimatta raitioliikenteen täyttöaste on näillä reitinosilla korkein. Tämä johtuu pääosin raitioliikenteen tiheistä vuoroväleistä, mutta myös siitä, että raitiovaunulla voi matkustaa myös sellaisiin osiin kaupunkia, jonne bussit tai metro eivät vie. Vaikeaa onkin tunnistaa, mitkä tällaisista kulkuyhteyksistä ovat niin merkittäviä ja tärkeitä, että niitä kannata suunnittelussa muuttaa tai missä olisi tarvetta vaihdottomalle yhteydelle, mutta sellaista ei vielä ole.

Raitioliikenteen arkipäivän keskimääräiset matkustajamäärät aamuruuhkatunnissa klo 8 - 9 keväällä 2013

Busseista poiketen, raitiovaunujen matkustajamäärälaskenta ei siis perustu matkakortin leimauksiin tai kertalippujen myyntiin, koska raitiovaunussa kausilipulla matkustavat eivät tavallisesti leimaa lippuaan. Siten ratikkamatkustajien kotikuntaa tai matkustajan käyttämää lipputyyppiä ei saada selville matkakortin käytön perusteella. Raitiovaunumatkustajien lipputyyppejä selvitetään muutaman vuoden välein tehtävällä lippulajitutkimuksella. Aivan ehdoton valtaosa ratikkamatkustajista on helsinkiläisiä ja vieläpä matkustaa Helsingin sisäisellä lipulla. Raitiovaunumatkustajista suunnilleen yhtä moni tulee muualta Suomesta kuin Espoosta tai Vantaalta, mikä osittain kertoo varmasti Helsingin roolista tapahtuma- ja matkailukaupunkina.

Raitiovaunumatkustajat kotikunnan mukaan 2011

Raitiovaunuissa käytettyjen lippujen jakaumasta voi karkeasti päätellä, että raitiovaunua käyttävät ovat joukkoliikenteen vakioasiakkaita (kausilippujen osuus 65 % matkoista). Raitiovaunumatkoista vain reilu 10 % tehdään pelkästään ratikkalipulla, mutta se ei vielä kerro juurikaan siitä, miten laajamittaisesti ratikkamatkustajat tekevät matkojaan muilla liikennevälineillä.

Raitiovaunu on suunnittelussa usein hahmotettu junien, metron ja esikaupunkibussien jatkoyhteydeksi. Lipputyyppien perusteella tätä johtopäätöstä ei voi kunnolla tehdä, mutta joitain johtopäätöksiä voidaan tehdä sen perusteella, millä pysäkeillä matkustajat nousevat raitiovaunujen kyytiin.

Raitiovaunupysäkit voidaan jakaa neljään selvästi korostuvaan ryhmään niiden nousijamäärien mukaan. Vilkkaimmilta pysäkeiltä Lasipalatsilla, Ylioppilastalolla ja Rautatieasemalla nousee raitiovaunujen kyytiin keskimäärin 12000 - 13000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Pysäkkialueilta noustaan myös varsin tasaisesti eri suuntiin kulkeviin vaunuihin, mikä on loogista pysäkkien keskeiset sijainnin vuoksi. Seuraavaksi vilkkaimmat pysäkit sijaitsevat raitiolinjojen risteyskohdissa Hakaniemessä, Sörnäisissä ja Oopperalla. Näiltä pysäkeiltä nousee keskimäärin 7000 - 8000 matkustajaa ratikoiden kyytiin arkipäivisin. Näidenkin pysäkkien käyttö on varsin tasapainoista kulkusuunnasta riippumatta. Seuraavan suurusluokan pysäkeiltä nousee arkisin keskimäärin 2500 - 4000 matkustajaa ratikoiden kyytiin. Nämä pysäkit, kuten Urheilutalo, Kansaneläkelaitos ja Apollonkatu, sijaitsevat varsin tiiviisti asutulla alueella ja raitiolinjojen risteämäkohdissa. Loput pysäkit ovat hajanaista joukkoa, mutta joukossa on suosittujakin pysäkkejä, joilta nousee jopa tuhat matkustajaa arkipäivässä. Näillä pysäkeillä on jo usein selvästi nähtävissä, että vaunun kyytiin noustaan keskustan suuntaan.

Raitioliikenteen keskimääräiset arkipäivän nousijamäärät pysäkkialueittain ja kulkusuunnittain. Punainen väripinta kuvastaa 300 m säteelle pysäkkialueista jäävää aluetta.

Nousijamäärien mukaan luokittelu korostaa raitiolinjaston tärkeitä kohtia ja näiden solmukohtien rooli tulee säilymään varmasti vahvana myös suunniteltavassa linjastossa. Solmukohtien välillä kulkee pääosin jo nyt tiheästi vaunuja, mutta Sörnäisten ja Töölön välinen yhteys linjalla 8 on näistä ainoa reittiosuus, jolla vaunuja ei kulje yhtä tiheästi kuin muualla. Kuormitus tällä hetkellä on pienempi kuin muiden solmupisteiden välillä, mutta onko tällä poikittaisella reitillä kasvupotentiaalia? Nousijoiden kulkusuuntaa ja poistujien tulosuuntaa näissä solmupisteissä on tarpeen vielä tarkastella tässä suunnitelmassa.

Yhtenä tulevaisuuden trendinä on monissa yhteyksissä nähty väestön ikääntyminen ja sen vaikutus liikkumiseen sekä liikkumisen palveluihin. Raitioliikenteen ajosuoritteesta ajetaan jo nyt noin 91 % matalalattiaisilla vaunuilla, joten pelkästään kaluston rooli esteettömyyden toteuttajana on suuri. Kantakaupunkia saatetaan usein pitää iäkkäiden ihmisten asuinpaikkana, mutta raitioliikenteen palvelualueella asuvista valtaosa on työikäisiä.Vain harvoilla alueilla yli 65-vuotiaat muodostavat tällä hetkellä edes viidennestä väestöstä. Seuraavan 10 vuoden aikana eläköityvien ikäryhmään kuuluvien osuus on esimerkiksi Töölössä ja Kaartinkaupungissa yli 20 %. Vaikka pelkkä osuus väestöstä ei kerro, miten moni iäkäs tai ikääntyvät jollakin alueella asuu, on silti tarpeen miettiä tulevan linjaston palvelua eri asiakas- ja ikäryhmien näkökulmasta.

Yli 65-vuotiaiden asukkaiden osuus väestöstä 250 m * 250 m -ruuduittain.

Väestön määrä raitioliikenteen palvelualueella tulee kasvamaan seuraavan 10 vuoden aikana, mutta kasvusta suurin osa tapahtuu Jätkäsaaren alueella. Muualla kehittyviä alueita ovat Vallila, Hermanni ja Arabia. Arviot väestönkasvusta perustuvat arvioon kullekkin alueella rakennettavien asuinrakennusten kerrosalasta. Helsingin yleiskaavan laadinnan yhteydessä arviot voivat Helsingin osalta tarkentua. Yleisesti asukasmäärä raitioliikenteen palvelualueella pääosin pienenee, koska asumisväljyys kasvaa.

Asukasmäärien arvioidut muutokset Helsingissä tilastoalueittain 2012 - 2022.