Joukkoliikennejärjestelmä muuttuu kun uudet juna- ja metrolinjat avautuvat Kehäradan ja Länsimetron myötä. Lisäksi kantakaupungin alle on suunnitteilla Pisararata eli silmukkamainen raideyhteys, joka parantaisi junaliikenteen saavutettavuutta. Näillä merkittävillä muutoksilla on suuri vaikutus siihen, miten kantakaupungin alueella liikutaan. Uudet raiteet keräävät matkustajia aiempaa laajemmalta, jolloin niiden keskustaan tuoma matkustajamääräkin kasvaa.
Raitioliikenteen matkustajamäärät ovat jälleen hienoisessa nousussa. Kasvu johtuu ensisijaisesti Jätkäsaareen pidentyneestä linjasta 9, mutta myös joillakin muilla linjoilla on havaittavissa hienoista matkustajamäärien kasvua. Suunnitelman tavoitteena kehittää ratikkalinjoja, jotta kasvusuunta säilytettäisiin tai jotta se jopa voimistuisi nykyisestä.
Suunnitelmassa laaditaan raitioliikenteen suunnittelun periaatteet ja laaditaan erityyppisiä linjastovaihtoehtoja. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan sekä tekniseltä että taloudelliselta kantilta, mutta myöskään asiakkaiden näkökulmaa helposti omaksuttavasta ja käytettävästä linjastosta unohtamatta. Asukkaiden palautteella on suuri merkitys suunnitelmaa laadittaessa.
Tässä raitioliikenteen linjastosuunnitelman blogissa voi seurata ja kommentoida linjastosuunnittelutyön etenemistä sekä esittää näkemyksiään tulevasta linjastosta.
Jos haluaa ajantasaista tietoa linjastosuunnittelun vaiheista omaan sähköpostiin, kannattaa liittyä HSL:n tiedotusjakelulistalle lähettämällä sähköpostia osoitteeseen raitioliikenteen_linjastosuunnitelma@hsl.fi
Linjastosuunnitelman luonnoksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2013. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus kommentoida luonnosta mm. asukastilaisuuksissa ja web-kyselylomakkeen kautta.
Työ valmistuu alkuvuodesta 2014.
Raitiolinjan 1 jatkaminen Veräjänmäkeen olisi suotavaa ja samoin raitiolinja 1a jatkaminen Käpylän asemalle eikä myöskään kiertäisi Kallion kautta.
VastaaPoista1/1A pitäisi myös etelässä jatkaa tulevia Telakkakadun kiskoja pitkin Hietalahdentorille ja siitä edelleen Ruoholahteen, jotta saadaan Etelä-Helsinkiä palveleva poikittaisyhteys. Nykyisin yhteydet kantakaupungin eteläosista Ruoholahden suuntaan ovat onnettomat.
PoistaKannatetaan kumpaakin yllä! Vielä kun saisi kulkuaikataulun koko päivän mittaiseksi, niin a vot!
PoistaLinjan 4 jatkaminen eteenpäin Munkkiniemestä, Pitäjänmäkeen.
VastaaPoistaTarkoitit varmaan Pitäjänmäelle, kuten paikalliset sanovat.
PoistaTiederatikka Viikistä Kumpulan ja arabian kautta Meilahteen! Koska Kumpulaan ei saatu joukkoliikennekatua, voisi linja ajaa reittiä: Viikki-Hämeentie-Sturenkatu-Teollisuuskatu-Pasilan asema -> Meilahti ja tarvittaessa jatkaa Otaniemeen.
VastaaPoistaHKL:n johtokunta käsitteli 19.11.2009 suhteellisen mittavaa raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelmaa, joka tuli sittemmin hyväksytyksi. Yhtäkään suunnitelmaan sisältynyttä hanketta ei ole toteutettu. Ks linkit alla.
VastaaPoistahttp://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?urile=hki:path:/hkl/fi/Tietoja+HKL_sta/Julkaisut/Suunnitelmat¤t=true
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/7c05dd0040888dfda918bbdc59c9b43f/C_4_2009_Helsingin+raitioliikenteen+kokonaiskehitt%C3%A4misselvitys_nettiin.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=7c05dd0040888dfda918bbdc59c9b43f
Samoin unholaan ovat vaipuneet jokeriratikka (jonka suunnittelusta oli iso tilaisuus jo 2009), Topeliuksenkadun raitiotie sekä melkein kaikki muukin. Välillä rahaa uhrattiin tuhraan johdinautoselvitykseen.
Nyt haluan onnitella konsultteja, HSL:n virkamiehiä ja muutakin porukkaa siitä, että mittava suunnittelutyö saa uuden jännittävän käänteen: Koko suunnittelu aloitetaan alusta ja aikaa kuluu jälleen vuosia. Jos tätä logiikkaa seurataan, raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelman laatiminen aloitetaan jälleen vuonna 2017. Onneksi virkamiehet ja konsultit ovat saanet hyvät hillot.
Hyvin sanottu!
PoistaJokerissa tapellaan tällähetkellä siitä, että espoo haluaa yli metrin kiskoleveyden, muut on hyväksyneet metrin jo, koska kiskoleveys vaikuttaa vasta 110km/h nopeuteen.
PoistaRaitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen yhteydessä tehdyt linjastotarkastelut olivat varsin suppeita. Ne kattoivat lähinnä silloin akuuteimmat laajenemissuunnat, jotta saatiin riittävästi pohjatietoa mm. tarvittavan vaunukaluston määrästä ja kalustotarpeen muutosten ajankohdista uuden vaunun hankintaa varten. Uuden vaunukaluston hankintaan sisältynyt optio pohjautuu osin noihin 2009 tehtyihin selvityksiin.
PoistaNyt alkava suunnittelutyö tarkentaa aiempia suunnitelmia. Koska suunnittelu on tarkoituksenmukaista tehdä aina riittävän laajoina kokonaisuuksina, ei nytkään lähdetä tekemään vain yksittäisi muutoksia, vaan pyritään laajempaan kokonaissuunnitelmaan. Suunnittelutyö on kuitenkin rajattu koskemaan nykyistä rataverkkoa ja seuraavaa kymmentä vuotta. Raitioverkon laajennukset etäämmälle keskustasta kuuluvat Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013 - 2016 (http://www.hel.fi/static/taske/julkaisut/2013/Strategiaohjelma_2013-2016_Kh_250313.pdf) sisältävän ratikkaprojektin piiriin.
Onko tämä tulkittavissa niin, että seuraavan 10 vuoden aikana ei rataverkko laajene?
PoistaKyllä on. Kuten "suunnitteluhistoria" osoittaa, raitiovaunulinjastoa on ajettu hiljalleen alas. Kaukana ovat ajat, kun vuoroväli on 6-7 min. Uusin "parannus" oli sunnuntaivuorovälien muuttaminen 12 minuuttiin. Tosiasiassa liikenteessä olevien vaunujen määrä on jatkuvasti vähentynyt. Kun katsotaan raitioliikenteen "kehittämistä" vaikka viimeiseen 30 vuoden aikana, voidaan nähdä, että ainoa toteutunut todellinen muutos oli moneen kertaa myöhästynyt ysiratikka ja kympin jatko Pikku-Huopalahteen. Jokeriratikka, Laajasalon ratikka yms ovat vain kauniita poutapilviä kesäisellä haavetaivaalla. Verkostoa ei ole laajennettu merkittävästi vuosikymmeniin ja suunnittelu junnaa paikallaan.
PoistaToivottavasti kukaan ei odotakaan muutoksia. Helsinki velkaantuu valtaisaa vauhtia ja veronmaksajat pakenevat fiksusti naapurikuntiin. Näin on tehnyt moni, jolle itäisen Helsingin "monikulttuuri" on hiukan liikaa.
Luonnollisesti pummimatkustaminen on helppoa, metrossa ei ole portteja ja tavallinen veronmaksaja maksaa.
Älkää hyvät ihmiset odottako tältä selvitykseltä mitään. Kyseessä on sumutus ja ajanpeluu.
EN kyllä odotakaa mitää muutosta tämä keskustelu on pelkkää silmänlumetta mitään ei tapahdu.KYllä helsingillä on varaa suunnitella museoita tai maailmanpyöriä katajanokalle josta ei ole mitään hyötyä kenellekkään.
PoistaKalasataman raitiolinbjoista ei ole mitään kunnolista suunitelmaan ollut nähtävillä? linja 17 voisi korvata kyllä raitolijalla. Linja 81 voitaisiin jatkaa Kulosaaren metroasemalta Korkeasaareen , näin linja 16 korvataan raitiolinjalla ja linjalla 81, kun Kruunuvuoreen on rakennettu raitiolinja verkosto.
VastaaPoistaRaidejokerin ja tiederatikan reittejä voisiin hyödyntää suunnitelemalla raitiolinjojen jatkamista niiden yhteyteen esim. linja 10 Huopalahden asemalle. sitten Pajamäkeen raitiolinja, Oulunkylään raitiolinja ja lehtisaareentai Pohjois-Tapiolaann korvataisiin linja-auto lijoja paljon enemmän, esim linjat 14,65a ,69 , 64 ,194 ,41,40, 63, 39 korvautuu joko osittain tai kokonaan.
Myös toinen metrolinja pitää ottaa huomioon suunnitelussa , että raitiolinjatmetroasemien läheisyyteen , että metroon olisi helppo vaihtaa ja toimia Liityntäraitiolinjana.
Toisen linjan kiskoja voisi alkaa käyttää. Esim. rautatieaseman kautta Töölöön tms.
VastaaPoistaToisen linjan päästä kiskojen veto Sturenkadulle ja ykkönen kulkemaan tätä kautta olisi hyvä veto.
PoistaMiksi kysytte meiltä kun päätöksen teette te. Tai siis ette osaa tehdä päätöstä ja vaivihkaa tämäkin asia hautautuu muiden "pienten" ongelmienne joukkoon.
VastaaPoistaHSL voisi alkaa ottaa tosissaan tämän keskustelun mielipiteistä että raitiolinjoja halutaa helsingin keskustan ulkopuolelle.Tuntuu tyhmältä että sitten viellä kysytte kun näillä mielipiteillä ole mitään mahdollista vaikuttaa teidän päätöksiin.
PoistaSuunnittelutyö perustuu paljolti erilaisiin tilastoihin asukas- ja työpaikkamääristä, asukas- ja työpaikkatiheyksiin, joukkoliikenteen nykyisiin matkustajamääriin ja palvelujen sijainteihin jne. Näistä lähtötiedoista voidaan tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Kaikkia ilmiöitä ei kuitenkaan voida selittää lähtötiedoilla ja silloin asukkaiden tarjoama kokemusperäinen tieto voi olla erittäin arvokasta.
PoistaAsukasvuorovaikutus ei käytännössä tarkoita sitä, että jokainen mielipide huomioidaan suunnittelussa. Se tarkoittaa sitä, että suunnittelutyössä on tunnistettu mahdollisimman monia ratkaisuihin vaikuttaneita näkökulmia. Suunnitteluratkaisut ovat aina kompromissejä ja joukkoliikenteen suunnittelun ratkaisuvaihtoehdoista kannattaa valita se, joka hyödyttää suurinta mahdollista joukkoa.
Ratikkalija pihlajamäen kautta malmille ja rengaslinjoja saisi olla enemmän.Saisi kiertää keskustan ulkopuoleltakin.
VastaaPoistaei taida olla järkeä, ellei tässä kehityksessä vihdoin tajuta, että vauhtiakain voisi lisätä. bussi on nopeampi ja malmilla on vielä junakin.
PoistaBussi on nopeampi keskustan ulkopuolella eikä keskustassa saa ajaa kuin 50.Juna voisi olla ihan hyvin myös pikaratikka joka on arkipäivää keski-euroopassa joilla ajetaa 100 kilometrin päähän ja nopeus on 100 kilometriä tunnissa.Eikä missää muualla euroopassa rakenneta raitiolinjoja niinkuin suomessa.
PoistaKertokaas viisaat, mikä on ratikan idea? tuhota viattomia autoilijoita? eikö ratikka ole jo aikansa elänyt liikennemuoto. silloin kun kaupungit olivat nupukiveä?
VastaaPoista"tuhota viattomia autoilijoita?"
PoistaKun seuraavan kerran katselet asfalttia, kiinnitä huomiota kahteen metrin etäisyydellä toiistaan olevaan metalliuraan. Niitä kutsutaan kiskoiksi. Yleensä raitiovaunun ajolinja on pääteltävissä niistä, ellei se suistu kiskoilta, mikä on kuitenkin melko harvinaista.
Lisäksi raitiovaunu nilkuttaa niin hiljaa, että autolla ehtii näppärästi alta pois. Joskus huomaan haaveilevani siitä, että raitiovaunu kulkisi edes 60 km/h (mutkien salliessa) eikä pysähtyisi jokaisiin liikennevaloihin, mutta tämä ei taida toteutua vielä tällä vuosisadalla nykyisestä kehitystahdista päätellen.
Miten olisi jotain ihan oikeita yölinjoja?
VastaaPoistaSellaisia, joita ajettaisiin noin tunnin välein, tai sillä intervallilla, kun yhdeltä vaunulta kestää kelata linjansa päästä päähän.
Esimerkiksi 4N voisi ajaa yöllä Töölön kautta ja 10N katkeaisi jo Ruskeasuolla ja 8N Pietarinkirkolla. 9N kääntyisi takaisin Erottajalla.
3N kulkisi päivällä liikennöivien 2:n ja 3:n kahdeksikon muotoisesta linjasta vain alaosan. Se olisi yölinjastossa myös ainoa osa, joka tarvitsisi omaa rataa*: mahdollisuuden kääntyä joko oikealle Mikokadulta Aleksille tai vaselle kaisaniemenkadulta Vilhonkadulle, koska mikäli jos sitä ajettaisiin vain yhdellä vaunulla, niin se voisi kääntää sitten aina lenkkinsä suuntaa rautatieaseman seudulla. Sinänsä suunnanvaihto olisi mahdollista myös Erottajalla ja Kauppatorilla.
*Myös Paavalinkirkolla on nykyään vain vivulla toimiva vaihde.
Aluksi yksi toive HSL:lle. Viimeisen lähdön lähtemisen keskustasta voisi arvioda helposti sen sijaan että tarvitsee muistaa ulkoa kuinkas pitkään 9 nilkuttikaan Pasilan asemalta keskustaan, jos aikatauluihin palautettaisiin pysäkkikohtaiset ajoajat. Kiitos.
Poista"9N kääntyisi takaisin Erottajalla."
Jätkäsaaren sisään tunkeutuu vain 9 eikä muita raitio/bussilinjoja. Nykyistä ysin reittiä on perusteltua ajaa läpi yön. Tätä puoltaa myös vilkas Kallion yöelämä.
"voisi kääntää sitten aina lenkkinsä suuntaa rautatieaseman seudulla"
Lännestä tultaessa varmaan Kauppatori olisi paras kääntöpaikka (?). Idästä sitten ...Aleksanterink-Mikonk-Kaivok-Mannerh.t.-Aleksanterink...
Katajanokalle ei nykyisellään ole tarjontaa klo 02 jälkeen. Ehdottamasi 4N läpi yön olisi hyvä. Munkkivuoreen voisi olla yöbussi Munkkiniemestä. Myös 8N olisi tarpeellinen. Sen sijaan linjan 10N reitillä kulkee paljon yöbusseja, joiden kanssa se olisi päällekkäinen.
Linjastosta vielä: Nykyinen päivälinjasto on todella onnistunut. Ainoat kehityskohteet ovat Toinen linja ja linja 1. Linja 1 pitäisi ehdottomasti saada Rautatientorille tai Kaivokadun kautta Kolmikulmaan. Nämä kaksi kehityskohdetta on myös mahdollista yhdistää, kuten aiemmin joku ehtikin jo kommentoida.
PoistaRaitiovaunuilla on myös paljon laajennusmahdollisuuksia: Huopalahden asema, Oulunkylän asema, Viikki, Munkkivuori, Lauttasaaren eteläosa, Kulosaaren eteläosa...
Onhan niitä paljon, mutta muistakaa, että on halvempi vetää sinne tie,kun rakentaa kiskoja. Kiskot ei ehkä niinkään mut sähkönsyöttöasema sitten maksaakin jo saman verran ku 10km rataa... sen takia suomessa raitioliikenteellä ei ole sijaa. koska ei ole halua kehittää.
PoistaSähkönsyöttöasema 1-1,5 Me/kpl
PoistaRata 5-6 Me/km kaikilla herkuilla
Sähkönsyöttäasema maksaa saman verran kuin 200 metriä rataa.
Daniel Federley
Vaikka alueille joka tapauksessa vedetään tie, vain ja ainoastaan metro ja raitiovaunu kattavat liikennöintikustannuksensa, ja metro ei kata lipputuloillaan rakennuskustannuksia, toisin kuin raitiotie. Eli raitiotie tulee lopulta halvimmaksi, jos matkustajia on tarpeeksi.
PoistaNykyinen bussiliikenne tarkoittaa sitä, että mitä enemmän tyhmät asukkaat, jotka eivät vielä ole ymmärtäneet ostaa henkilöautoa hienovaraisista vihjeistä huolimatta, käyttävät bussejaan, sitä enemmän kaupunki joutuu subventoimaan niitä.
Vuonna 2009 julkaistu suunnitelma oli melkoinen pettymys, sillä siinä oli lähinnä nykyisten linjojen varovaisia jatkamisia 1-4 km.
VastaaPoistaTulevalta suunnitelmalta toivoisi rohkeita visioita. Tässä muutama noin niin kuin sytykkeiksi:
̣– 58 kiskoille
– 65A kiskoille
– 67 kiskoille
– Bussien 14:a ja 39:n korvaaminen jatketulla 4:llä/10:llä Raide-Jokeria ja Pitäjänmäenkaarta hyödyntäen.
– Tuusulanväylä kaduksi Kustaankartanon liittymään saakka ja 1:n jatke Suursuon sairaalalle.
Kaikille teille, jotka toivotte raitioliikenteen laajennuksia:
VastaaPoistaHelsinkiläisessä, kansainvälisesti katsoen aika erikoisessa joukkoliikenneorganisaatiomallissa, näistä laajennushankkeista ei päätä eikä vastaa HSL, vaan Helsingin kaupunki. HSL:n virkamiehet tosin voisivat tehdä omia esityksiään kaupungille ja omalta osaltaan yrittää edistää ratalaajennuksia.
Nyt tehtävässä työssä käytännössä tehdään uusi linjasto nykyisille kiskoille.
Linjastolaajennuksien päävastuun kantaa kaupunkisuunnitteluvirasto. Siellä ei ymmärtääkseni tällä hetkellä ole käytännössä yhtäkään laajennushanketta sellaisessa vaiheessa, että se voisi toteutua seuraavan viiden vuoden sisällä.
Daniel Federley
Tosin HSL:ää ei oikein kiinnosta raitioliikenne kovin paljoo kun yrittää supistaa sitä koko ajan enemmän ja enemmän. Ysi ratikkakin täysi floppi.
Poistaysi pitäisi saada kulkemaan bulevardin kautta, koska nykyiset asukkaat valittavast jatkuvasta meluhäiriöstä ruoholahdenkadulla.
PoistaTyypillistä suomalaista purnausta poistetaa sitten kaikki liikenne ruoholahdenkadulta autot bussit ratikat rekat.Seuraavasti varmaa VALITETAA ETTÄ ON LIIAN HILJAISTA.
PoistaPurnaajia ovat varmaan Ruoholahdeenranta 8:n asukkaat..Hehän saivat postinkin lähtemään sieltä pois. Olin vuokausia ko. paikassa töissä ja vähän väliä valitettiin melusta ja tiedän, että yrittivät saada adressia aikaan raitiovaunun tulemista vastaan.
PoistaTarkoitin tietysti Ruoholahdenranta 7:ää.
PoistaLinja 1A pois, linjan 1 jatko Eiraan ja samalla reittimuutos hakaniemi-toinen linja-sturenkatu..kallion reittiosuus jäisi pois, linjan 1 reittiä Käpylässä Pohjolanaukiolta voisi jatkaa Käpylän asemalle.
VastaaPoistaLinjan 6 jatko Hietalahdesta Jätkäsaareen, linjan 6T lakkautus
Linjan 9 jatko Pasilan asemalta Ilmalaan ja siitä mahd.Ruskeasuolle?, linjan 23 korvaus. Linjan 1 reittimutos Toisella linjalla korvaisi linjan 23 reittiosuuden Hakaniemestä Sturenkadulle.
Linjan 10 jatko Kirurgilta Hernesaareen uuden asuinalueen valmistuttua.
Toi kutos ratikan ehdotus on todella hyvä! Se tosin vaatisi pieniä muutoksia Länsiterminaalin alueella jos halutaan saada tasainen vuoroväli terminaalista keskustaan päin lähteville linjoilla, tai vaihtoehtoisesti ratikat 6 ja 9 odottaisivat omilla edellisellä pysäkellään ennen yhteistä reittiosuuttaan ja jatkavat sitten oikeassa järjestyksessä ettei väärässä järjestyksessä olla Länsiterminaalin pysäkillä. Tuota odottamista varten voi kehittää jonkun systeemin joka näyttää onko se kutonen mennyt vai ei ja jos siis on myöhässä niin paljon, eli jäädäänkö odottamaan vai jatketaanko.
PoistaTelakkarantaan tarvitaan Raitiolinja 6 jatkaminen. Länsiterminaaliin pitää perustaa toinen linja joka kiertää Hietaniemen kautta Lasipalatsin kautta oopperaan päin ja siitä suoraan stuurenkatua pitkin Paavalin kirkolle. näin korvattaisiin linja 70T.
PoistaLinjan 1 kierto toisen -linja kautta onko nopeampi kuin Sörnäisten ja Mäkelänkadun kiertäminen käpylän-asemalle, mutta olisi syytä tutkia myös linja 65a korvaamista kokonaan raitiolinja 1:llä.
RAitioliikenteeen nopeuksien nostaminen pitää tapahtua tällä hetkellä ne kulkevat risteys-alueille kävely vauhtia ja muutenkin todella hitaasti verratuna muuhun liikenteeseen. niiden pitäisi kulkea ajoneuvoliikenne nopeuksi, mitä missä alueilla on rajoitettu.
Linjan 1 kierto Sörnäisten ja Mäkelänkadun kautta käpylän asemalle nykyisellään olisi järjetöntä, sillä samaa reittiä ajaa nykyisin hakaniemestä käpylän asemalle about parikymmentä bussilinjaa ellei enemmän. Linjan 65A korvaus olisi järkevämpi vaihtoehto mikäli reittiosuus Toisen linjan kautta ei toteutuisi. Jos korvaus tapahtuisi, niin ajaisiko linja 1 linjan 65A nykyistä reittiä vai tehtäisiinkö muita reittimuutoksia (esim. linjat 66 ja 66A ajamaan Sofianlehdonkadun kautta?)ja linjaa 1 jatkettaisiin Pohjolanaukiolta Veräjänmäkeen.
PoistaLinjan 6 reittimuutos ja linjan 70T korvaus kuulostaa myös hyvältä.
Nykyiselle ysi linjalle luotaisiin päättärin länsiterminaaliin vaihtolinja (kuten 6 ja 8) eli 9 muuttuu joksikin linjaksi joka kulkisi bulevardi aleksi katajanokka. näin saataisiin 4 kääntymään joko kirurgissa tai kolmikulmassa. myös 10 olisi nelosen kanssa yhdistetty jolloin se päättyisi jo kolmikulmaan tai jatkaisi kirurgiin. saataisiin myös 3minuutin vuoroväli kulkemaan manskulle jatkuvasti.(kirurgia palvelee kyllä linja 24 joten kolmikulmasta saataisiin säästöjä.)
VastaaPoistanykyinen 6 ja 8 päättyisi jo paavalinkirkolle, koska arabiaan menee jo 2 "ns runkolinjan tyylistä bussia 68 ja 71"
seiska voisi ajaa manskua oopperalle asti ja kääntyä siitä runebergin kadulle. sieltä kamppi aleksi ja oma reitti. kakkosen voisi korvata kolmosella ja eriaan pistettäisiin pyörimään 3t ja 3b vain eiran lenkkiä ilman eläintarhan päätä.
Haluan vain sanoa, että Manskun 3 minuutin vuorovälistä ollaan aktiivisesti pyrkimässä eroon, koska se on nopeampi kuin liikennevalojen kierto, jolloin tapaavat tuppaantua kulkemaan peräkkäin. Tätä ollan tekemässä rakentamalla seiskalle uusi rata topeliuksekadulle, ja sille on budjetoitu rahaa 2015.
PoistaKasin lopetus Paavalinkirkolle päivällä ei ehkä kannata, koska kuitenkin se palvelee toisesta päästään ihan eri suuntaa kuin 68 ja 71.
Yölinja03N korvaaminen raitiolinjalla??
VastaaPoistaKaivopuiston suunnalta olisi saada raitiolinja kulkemaan klo 04:30 asti.
Mukavaa, että keskustelu on virinnyt jo tässä vaiheessa. Pyrimme osallistumaan keskusteluun mahdollisimman runsaasti.
VastaaPoistaBlogissa tullaan käsittelemään eri teemoja suunnitelman laadinnan edetessä. Tulemma aloittamaan suunnitelman sisältöä ja aikataulua koskevista asioista, etenemään sitten suunnittelun lähtötietoja ja periaatteita koskevien seikkojen kautta konkreettisten suunnitteluratkaisujen pohdintaan. Silloin tulevat kysymykseen mm. matkustajasatamien liikenne, mahdollisuudet korvata bussiliikennettä raitioliikenteen nykyverkolla ja käyttämättömät tai vähäisellä käytöllä olevien rataosien liikennöinti. Stay tuned!
Jo nykyisellä raideverkolla voisi tutkia lyhyttä keskustan poikittaislinjaa, esimerkiksi Salmisaaren entiseltä pysäkiltä 8:n reittiä Länsilinkkiin, josta pujahdus kutosen reitille Bulevardille, Ylioopilastalon kautta Aleksanterinkadulle ja viimein jatkuen Katajanokalle. Linjan suurin hyöty olisi siinä, että se yhdistää keskustan ratikkalinjojen päitä toisiinsa, joskin lisäisi mm. suoran yhteyden Ruoholahdesta keskustaan.
VastaaPoistaRaitiovaunut tosiaan matelevat jokaisen risteyksen ja lähes jokaisen kaivonkannen kohdalla 10 kilometrin tuntinopeudella. Eli, sellainen on sääntö, että: NS.vastavaihteeseen (vaihde, joka määrää vaunun suunnan) ajettaessa nopeus saa olla max: 10km/h, mutta sama sääntö pätee myös ristikkoalueella ja ns. myötävaihteissa.
VastaaPoistaSanotaanko näin, että näissä vaihdenopeuksissa voisi kuljettajat käyttää ns. kaupunkilaisjärkeä ja ajaa selkäydintuntumalla. Liikenne olisi paljon sujuvampaa ja joutusampaa. Nykyisillä nopeusrajoituksilla vaunut ovat 5-10 minuuttia myöhässä ja matkustajat myöhästyvät töistä yms. Ja se taas aiheuttaa ylimääräistä itkua ja hammastenkiristystä. Eli, lisää nopeuttaa ratikoille, kannatan!
Onko mitään estettä ajaa Pasilasta Kumpulan kampukselle poikittaislinjaa?
VastaaPoistaei ole suoria kiskoja?
PoistaEi, itse asiassa on. Siksi olen jo ihmetellyt pitkään tätä puutetta. Tätä reittiä kulkee muutama vuoro päivässä kello 23 jälkeen Pasilan asemalta Koskelan halliin. Ovat merkitty aikatauluun "Hattulantielle". Varikolle menevät vuorot siis ajavat Pasilan asemalta Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteykseen, siitä Sturenkatua pitkin Hämeentielle ja Paavalin kirkolta onkin enää lyhyt matka Kumupulan kampukselle.
PoistaKaivokadulta pääsee ysillä Länsisatamaan ja kakkosella Olympialaiturille. Katajanokalle ei kuitenkaan ole yhteyttä. Kannattaisiko 4T siirtää ajamaan Kaivokadun ja Mikonkadun kautta?
VastaaPoistaJos ei jalat toimi sen vertaa, ettei jaksaisi kävellä Lasipalatsin pysäkille Manskulle, niin sitten kannattaa olla menemättä koko laivalle.
PoistaYmmärrän toki mitä tällä haetaan takaa ja olisihan se hienoa, että samasta kohtaa pääsisi kaikkiin satamiin, mutta en näe tuossa siltikään hirvittävän paljon järkeä.
Ensimmäisen Anonyymin ehdotus varmasti helpottaisi turisteja, joita joutuu vähän väliä neuvomaan keskustassa pysäkiltä toiselle!
Poistaongelmia luö lipun ostajat, ja se tulppaa rautatientorin täysin.
VastaaPoistaEsitän seuraavaa muutosta Töölön kautta kulkeviin raitiotielinjoihin. Yksi linjoista 4/7A/10 voisi kiertää Töölön kautta (Runeberginkatu/Arkadiankatu/Lasipalatsi). Tämä auttaisi etenkin vanhuksia, rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa kulkevia. Nyt Töölön kautta kulkee vaunu 2/3, mutta se on usein lyhyt vaunu ilman matalalattiaosuutta. Lisäksi 2/3 ei pysähdy Lasipalatsilla vaan Rautatieasemalla. Parhaiten muutos sopisi linjalle 7A. Tämän järjestelyn hyvyys näkyy nyt kun Mannerheimintien remotin vuoksi esitetty poikkeusreitti on käytössä.
VastaaPoistaMunkkisaaresta/Hernesaaresta/Eiran länsireunalta puuttuu kokonaan yhteys ydinkeskustaan (niin ratikalla kuin bussillakin), vaikka kiskot on. Voisiko joka toisen 6:n vuoron ajaa Bulevardilta Fredan kautta 1A:n päättärille Eiraan? Kun nykyisen 6:n päätepysäkin tienoilla palvelee myös 9, heikennys Bulevardin eteläpäässä ei monia koskisi. Ilmeisesti vaatisi Tehtaankadun vaihteen (Eiran sairaalan vieressä) uusimisen etäohjattavaksi, mikä ei liene maailman suurin kustannus.
VastaaPoista1A:n voisi siirtää kulkemaan Hakaniemestä Kaivokadun kautta Eiraan Kauppatorin sijaan. Keskustan ohittaminen Kauppatorin kautta on kummallinen reliikki jota ei ole tarpeen varjella.
PoistaKun nyt kerran oikein suunitellaan olisi hyvä vihdoinkin ottaa huomioon metron aikataulu itä-helsingistä keskustaan voisi lähteä klo 5.20 arkisin ja viikonloppuna la 5.20 ja su 6.20
Poistaja vastaavasti 8 ratikka Sörkästä metron aikatauluun sopivaksi.
Ei sieltä metrosta minuutissa juokse ratikan perävaloja katsomaan.
Liityntä bussitkin voisi sovittaa oikeisiin aikoihin, jotta pakkasella ei seisoskella 20 minuuttia odottamassa kun ensimmäinen metro lähtee.
8-ratikan pysäkkien poisto helsinginkadulta nr 15 ja 21 kohdista olisi joukkoliikenteen palvelun heikentämistä. Nämä korvattaisiin rakentamalla braahenkentän viereen pysäkki.. jolloin lähtisi taxi-asema ja autojen pysäköintipaikkoja pois. Tähän tulisi liian pitkä pysäkkitön väli helsinginkadun alkupäähän. Tämäkö on palvelua ihmisille, jotka käyttävät joukkoliikennettä? Flemarilta helsinginkadulle kurvaava 9-ratikan pysäkkillä (helsinginkatu 21) on myös 8-ratikan pysäkki, joka pitäisi ehdottomasti säästää tai hesari 15 kohdan pysäkki. Jompikumpi.
VastaaPoistaHuomioitteko vaaratilanteita tässä suunnittelussa. Helsinginkatu on tosi vilkas autoista ja ihmisistä. Suojateitä on kuusi tällä matkalla . Tässä on tarkoitui säästää rahaa ja aikaa pysäkkien otolla pois pari minuuttia, että ratikka saisi ajaa kovaa vauhtia hesarin suoralla. Kuinka epämukavaa on istua ratikassa, joka tekee äkki jarrutusta suojatien ylittävän vanhuksen takia tai kun ajaa tämän yli,, tässä yksi esimerkki mitä suoralla voi tapahtua.
Mikä tämän suunnitelman tavoite on? Rahalliset säästöt? Vai joukkoliikenteen palvelutason parantaminen? Raitioverkkohan toimii jo nyt hyvin. En tiedä miten tuleva länsimetro tai kehärata tai mikään muukaan raitiolinjaston ulkopuolella oleva liikennehanke vaikuttaisi raitioliikenteeseen. Pisararata toki vaikuttaa mutta eihän sitä ole edes aloitettu rakentamaan.
VastaaPoistaEiköhän länsimetro poista esim linjan 65A ja ehkä muitakin keskustan läpi heilureina kulkevia linjoja (ja hyvä niin). Samoin yhä enemmän porukkaa tulee tiettyihin paikkoihin (metro- ja lähijuna-asemat) kun liityntäliikenne metroon ja lähijuniin toteutetaan ja osa keskustaan tulevista bussilinjoista jää pois. Kai tämä vaikuttaa raitiovaunuverkon suunnitteluun?
PoistaMiksi Toisella linjalla ei ylipäätään kulje raitiovaunuja? Kiskot kuitenkin ovat ja pysäkit ym. valmiina. Kesällä vielä näyttivät korjailevan asfalttia kiskojen ympäriltä ja jo heräsi toivo saada ratikka kulkemaan tuossa, mutta ilmeisesti mitään suunnitelmaa tästä ei ole?
VastaaPoistaLinjastosuunnitelmaa A koskeva kommentti. Ehdotin juuri yleiskaava 2050 projektille uutta joukkoliikenneyhteyttä raitiolinjalle 10. Kyseisen linjan uusi päätepysäkki sijaitsisi Riistavuorenkuja 2 kohdalla samassa missä lakkautetun linja-autolinjan 32 päätepysäkki viime vuosituhannella sijaitsi. Siitä se ajaa pelastusasemalle linjan 32 entistä reittiä, alittaa sen jälkeen tunnelissa pelastusaseman länsipuolitse Vihdintien ja jatkaa siitä edelleen linjan 10 nykyistä reittiä Johanneksen kirkkoon. Ja sitten tuohon 2 linjan kysymykseen: 2 linjalla on raitiokiskot ja samoin Arkadiankadulla täysin käytöttä. Linja 5 voisi kulkea viimeisintä reittiään Kaupunginteatteri-Kansallisteatteri-Kansallisooppera ja tällä reitillä molempien näiden kautta.
VastaaPoista