Ketkä raitiovaunuilla matkustavat?

Raitiovaunujen matkustajakuntaan liittyviä tutkimuksia tehdään HSL:ssä säännöllisesti. Tavallisin  tutkimus on matkustalaskenta, joka tehdään vaunuissa olevilla automaattisilla laskentalaitteilla. Laskentalaitteet laskevat vaunuihin nousseet ja niistä poistuneet matkustajat. Tämän tiedon perusteella saadaan myös selville, paljonko vaunussa on ollut matkustajia kullakin pysäkkivälillä. Tämä tieto on tärkeä, kun mietitään, miten tiheästi vaunujen pitäisi kulkea, jotta kaikki matkustajat mahtuvat kyytiin.

Eniten matkustajia kulkee aivan Mannerheimintien eteläpäässä, mutta jos ydinkeskustaa ei lasketa, suosituimmat reittiosuudet löytyvät Mannerheimintieltä Finlandiatalon kulmilta ja Pitkältä sillalta. Näillä osuuksilla kulkee myös paljon busseja ja Hakaniemen ja keskustan välillä myös metro, mutta siitä huolimatta raitioliikenteen täyttöaste on näillä reitinosilla korkein. Tämä johtuu pääosin raitioliikenteen tiheistä vuoroväleistä, mutta myös siitä, että raitiovaunulla voi matkustaa myös sellaisiin osiin kaupunkia, jonne bussit tai metro eivät vie. Vaikeaa onkin tunnistaa, mitkä tällaisista kulkuyhteyksistä ovat niin merkittäviä ja tärkeitä, että niitä kannata suunnittelussa muuttaa tai missä olisi tarvetta vaihdottomalle yhteydelle, mutta sellaista ei vielä ole.

Raitioliikenteen arkipäivän keskimääräiset matkustajamäärät aamuruuhkatunnissa klo 8 - 9 keväällä 2013

Busseista poiketen, raitiovaunujen matkustajamäärälaskenta ei siis perustu matkakortin leimauksiin tai kertalippujen myyntiin, koska raitiovaunussa kausilipulla matkustavat eivät tavallisesti leimaa lippuaan. Siten ratikkamatkustajien kotikuntaa tai matkustajan käyttämää lipputyyppiä ei saada selville matkakortin käytön perusteella. Raitiovaunumatkustajien lipputyyppejä selvitetään muutaman vuoden välein tehtävällä lippulajitutkimuksella. Aivan ehdoton valtaosa ratikkamatkustajista on helsinkiläisiä ja vieläpä matkustaa Helsingin sisäisellä lipulla. Raitiovaunumatkustajista suunnilleen yhtä moni tulee muualta Suomesta kuin Espoosta tai Vantaalta, mikä osittain kertoo varmasti Helsingin roolista tapahtuma- ja matkailukaupunkina.

Raitiovaunumatkustajat kotikunnan mukaan 2011

Raitiovaunuissa käytettyjen lippujen jakaumasta voi karkeasti päätellä, että raitiovaunua käyttävät ovat joukkoliikenteen vakioasiakkaita (kausilippujen osuus 65 % matkoista). Raitiovaunumatkoista vain reilu 10 % tehdään pelkästään ratikkalipulla, mutta se ei vielä kerro juurikaan siitä, miten laajamittaisesti ratikkamatkustajat tekevät matkojaan muilla liikennevälineillä.

Raitiovaunu on suunnittelussa usein hahmotettu junien, metron ja esikaupunkibussien jatkoyhteydeksi. Lipputyyppien perusteella tätä johtopäätöstä ei voi kunnolla tehdä, mutta joitain johtopäätöksiä voidaan tehdä sen perusteella, millä pysäkeillä matkustajat nousevat raitiovaunujen kyytiin.

Raitiovaunupysäkit voidaan jakaa neljään selvästi korostuvaan ryhmään niiden nousijamäärien mukaan. Vilkkaimmilta pysäkeiltä Lasipalatsilla, Ylioppilastalolla ja Rautatieasemalla nousee raitiovaunujen kyytiin keskimäärin 12000 - 13000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Pysäkkialueilta noustaan myös varsin tasaisesti eri suuntiin kulkeviin vaunuihin, mikä on loogista pysäkkien keskeiset sijainnin vuoksi. Seuraavaksi vilkkaimmat pysäkit sijaitsevat raitiolinjojen risteyskohdissa Hakaniemessä, Sörnäisissä ja Oopperalla. Näiltä pysäkeiltä nousee keskimäärin 7000 - 8000 matkustajaa ratikoiden kyytiin arkipäivisin. Näidenkin pysäkkien käyttö on varsin tasapainoista kulkusuunnasta riippumatta. Seuraavan suurusluokan pysäkeiltä nousee arkisin keskimäärin 2500 - 4000 matkustajaa ratikoiden kyytiin. Nämä pysäkit, kuten Urheilutalo, Kansaneläkelaitos ja Apollonkatu, sijaitsevat varsin tiiviisti asutulla alueella ja raitiolinjojen risteämäkohdissa. Loput pysäkit ovat hajanaista joukkoa, mutta joukossa on suosittujakin pysäkkejä, joilta nousee jopa tuhat matkustajaa arkipäivässä. Näillä pysäkeillä on jo usein selvästi nähtävissä, että vaunun kyytiin noustaan keskustan suuntaan.

Raitioliikenteen keskimääräiset arkipäivän nousijamäärät pysäkkialueittain ja kulkusuunnittain. Punainen väripinta kuvastaa 300 m säteelle pysäkkialueista jäävää aluetta.

Nousijamäärien mukaan luokittelu korostaa raitiolinjaston tärkeitä kohtia ja näiden solmukohtien rooli tulee säilymään varmasti vahvana myös suunniteltavassa linjastossa. Solmukohtien välillä kulkee pääosin jo nyt tiheästi vaunuja, mutta Sörnäisten ja Töölön välinen yhteys linjalla 8 on näistä ainoa reittiosuus, jolla vaunuja ei kulje yhtä tiheästi kuin muualla. Kuormitus tällä hetkellä on pienempi kuin muiden solmupisteiden välillä, mutta onko tällä poikittaisella reitillä kasvupotentiaalia? Nousijoiden kulkusuuntaa ja poistujien tulosuuntaa näissä solmupisteissä on tarpeen vielä tarkastella tässä suunnitelmassa.

Yhtenä tulevaisuuden trendinä on monissa yhteyksissä nähty väestön ikääntyminen ja sen vaikutus liikkumiseen sekä liikkumisen palveluihin. Raitioliikenteen ajosuoritteesta ajetaan jo nyt noin 91 % matalalattiaisilla vaunuilla, joten pelkästään kaluston rooli esteettömyyden toteuttajana on suuri. Kantakaupunkia saatetaan usein pitää iäkkäiden ihmisten asuinpaikkana, mutta raitioliikenteen palvelualueella asuvista valtaosa on työikäisiä.Vain harvoilla alueilla yli 65-vuotiaat muodostavat tällä hetkellä edes viidennestä väestöstä. Seuraavan 10 vuoden aikana eläköityvien ikäryhmään kuuluvien osuus on esimerkiksi Töölössä ja Kaartinkaupungissa yli 20 %. Vaikka pelkkä osuus väestöstä ei kerro, miten moni iäkäs tai ikääntyvät jollakin alueella asuu, on silti tarpeen miettiä tulevan linjaston palvelua eri asiakas- ja ikäryhmien näkökulmasta.

Yli 65-vuotiaiden asukkaiden osuus väestöstä 250 m * 250 m -ruuduittain.

Väestön määrä raitioliikenteen palvelualueella tulee kasvamaan seuraavan 10 vuoden aikana, mutta kasvusta suurin osa tapahtuu Jätkäsaaren alueella. Muualla kehittyviä alueita ovat Vallila, Hermanni ja Arabia. Arviot väestönkasvusta perustuvat arvioon kullekkin alueella rakennettavien asuinrakennusten kerrosalasta. Helsingin yleiskaavan laadinnan yhteydessä arviot voivat Helsingin osalta tarkentua. Yleisesti asukasmäärä raitioliikenteen palvelualueella pääosin pienenee, koska asumisväljyys kasvaa.

Asukasmäärien arvioidut muutokset Helsingissä tilastoalueittain 2012 - 2022.

Suunnittelu etenee vaiheittain

Raitioliikenteen linjastosuunnitelman laadinta alkaa lähtötietojen analysoinnilla ja suunnitteluperiaatteiden tarkentamisella. Syyskuun aikana tehtyjen pohjatöiden perusteella lokakuussa tehdään linjastovaihtoehtojen suunnittelua. Vaihtoehtoja verrataan toisiinsa ja vaihtoehdoista valitaan parhaiten työn aikana muodostettavia suunnitteluperiaatteita vastaava vaihtoehto jatkosuunnitteluun. Suunnitelmavaihtoehtoa tarkennetaan marraskuun aikana, jotta se voidaan joulukuun alussa esitellä yleisölle. Suunnitelmasta pyydetään kommentteja ja sitä tarkennetaan vielä vuodenvaihteessa tarvittaessa. Tammikuussa suunnitelma esitetään HSL:n hallitukselle hyväksyttäväksi.

Suunnitelman karkea aikataulu työvaiheittain. Klikkaamalla kuvaa saat sen näkyviin suurempana.

Linjastosuunnitelman laadinnan lähtötietoina käytetään mm. väestöä ja työpaikkoja sekä joukkoliikenteen matkustajamääriä koskevia tilastoja. Tilastojen perusteella nähdään, mihin suuhtaan suunnitteluun vaikuttavat tekijät ovat kehittyneet ja siten voidaan ennakoida tulevia muutoksia. Tilastoihin perustuva suunnittelu toistaa herkästi aiempia suunnitteluratkaisuja. Esimerkiksi vuorovälin harventaminen säästötoimenpiteenä on saattanut pienentää matkustajamääriä heikomman tarjonnan seurauksena ja pikainen johtopäätös voi olla, että tilanne jatkuu myös jatkossa samanlaisena. Suunnittelun aikana pyritäänkin tunnistamaan mahdollisia muutostekijöitä, jotka voivat vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin.

Lähtötietojen havainnollisuutta voidaan parantaa esittämällä paikkatietoaineistoa kartalla. Tällä tavoin esim. asukkaiden ja työpaikkojen sijoittuminen sekä väestöennusteet alueittain näkyvät konkreettisemmin. Erilaisiin lähtötietoihin palataan myöhemmin tämän blogin parissa.

Asukasluku 250 m * 250 m -ruuduissa raitioliikenteen toiminta-alueella vuonna 2012

Raitioliikenteen suunnittelun periaatteet noudattavat HSL:ssä muutoinkin käytössä olevia suunnitteluperiaatteita. Työn aikana periaatteita tullaan konkretisoimaan ja varsinkin linjastovaihtoehtojen laadinnan yhteydessä periaatteet saavat lihaa luittensa ympärille. Lähtökohtana suunnittelussa on, että linjasto perustuu tiettyyn perusvuoroväliin, jotta linjojen yhteensovittaminen yhteisillä reittiosuuksilla on mahdollista. Muut periaatteet voivat liittyä esim. suoraan määränpäähän vievien linjojen määrään verrattuna enemmän vaihdollisia yhteyksiä edellyttävään, tiheämpään linjastoon tai miten suuri matkustajakysyntä raitioliikenteellä pitää olla, että sitä liikennöidään.

Liikenteen vuorotiheys vaikuttaa odotusaikaan, liikennöintikustannuksiin ja joukkoliikenteen ruuhkautumiseen. (Nielsen G. et al., HiTrans Best practice guide 2 - Planning the network, 2005)

Linjastovaihtoehtojen suunnittelun aikana testataan erilaisia suunnitteluperiaatteita käytännössä. Näitä suunnittelukysymyksiä tullaan myös esittelemään täällä blogissa. Linjastovaihtoehtojen laadinnassa pyritään ratkaisemaan nykyisellä linjastolla havaittuja ongelmia, jotka liittyvät mm. matkustajasatamien yhteyksiin verrattuna satamiin kulkevien linjojen varrella asuvien asukkaiden kokemaan palvelutasoon. Samalla arvioidaan, ovatko nykyiset vähäisen liikenteen tai käyttämättömät rataosuudet tarpeellisia linjaston kannalta ja onko niille liikennöinnissä perusteita. Tarkasteltavat kysymykset ovat paljolti sellaisia, joihin liittyen HSL saa myös toistuvasti palautteita ja ehdotuksia.

Linjastovaihtoehdoista parasta tai eri vaihtoehtojen yhdistelmää tarkennetaan työn loppupuolella. Rataverkon laajennuksiin liittyvät linjastomuutokset kytketään linjastosuunnitelmaan niin, että uusien rataosuuksien auetessa ei tarvitsisi muuttaa koko linjastoa.

Tavoitteena on, että linjastosuunnitelman luonnos olisi valmiina joulukuun alussa, jolloin se tulee kokonaisuutena esille ja siitä voi antaa palautetta. Lisäksi suunnitelmaa esitellään asukastilaisuuksissa. Palautteiden perusteella arvioidaan, onko suunnittelutyö ollut riittävän perusteellista vai tarvitseeko suunnitelmaa vielä tarkentaa. Suunnitelmaluonnoksen pohjalta laadittu lopullinen suunnitelma ja yhteenveto saadusta palautteesta esitellään HSL:n hallitukselle, joka päättää suunnitelman hyväksymisestä. Suunnitelman sisältämien muutosten toteutus alkaa mahdollisesti jo vuonna 2014.

Raitioliikenteen linjastosuunnitelman laadinta alkaa

HSL:ssä käynnistyy syksyllä 2013 raitioliikenteen linjaston suunnittelu. Raitioliikenteen linjoja on tarpeen tarkastella linjastosuunnitelmassa, koska nykyinen raitiolinjasto on pysynyt varsin vakiintuneena jo vuosikymmeniä, mutta kaupunki linjojen ympärillä on muuttunut hiljalleen. Helsingin entiset satama-alueet muuttuvat vähitellen asuin- ja työpaikka-alueiksi, mikä kasvattaa asukasmääriä kantakaupungissa. Ihmisten liikkumistottumukset ja arvostukset muuttuvat, mikä saattaa lisätä kaupunkimaisen asumisen arvostusta. Tällöin myös liikkuminen kantakaupungin alueella kasvaa. Asukasmäärä muuttuu toisaalta myös sen vuoksi, että kantakaupungin vanhoilla alueilla asutaan aiempaa väljemmin.

Joukkoliikennejärjestelmä muuttuu kun uudet juna- ja metrolinjat avautuvat Kehäradan ja Länsimetron myötä. Lisäksi kantakaupungin alle on suunnitteilla Pisararata eli silmukkamainen raideyhteys, joka parantaisi junaliikenteen saavutettavuutta. Näillä merkittävillä muutoksilla on suuri vaikutus siihen, miten kantakaupungin alueella liikutaan. Uudet raiteet keräävät matkustajia aiempaa laajemmalta, jolloin niiden keskustaan tuoma matkustajamääräkin kasvaa.

Raitioliikenteen matkustajamäärät ovat jälleen hienoisessa nousussa. Kasvu johtuu ensisijaisesti Jätkäsaareen pidentyneestä linjasta 9, mutta myös joillakin muilla linjoilla on havaittavissa hienoista matkustajamäärien kasvua. Suunnitelman tavoitteena kehittää ratikkalinjoja, jotta kasvusuunta säilytettäisiin tai jotta se jopa voimistuisi nykyisestä.

Suunnitelmassa laaditaan raitioliikenteen suunnittelun periaatteet ja laaditaan erityyppisiä linjastovaihtoehtoja. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan sekä tekniseltä että taloudelliselta kantilta, mutta myöskään asiakkaiden näkökulmaa helposti omaksuttavasta ja käytettävästä linjastosta unohtamatta. Asukkaiden palautteella on suuri merkitys suunnitelmaa laadittaessa.

Tässä raitioliikenteen linjastosuunnitelman blogissa voi seurata ja kommentoida linjastosuunnittelutyön etenemistä sekä esittää näkemyksiään tulevasta linjastosta.

Jos haluaa ajantasaista tietoa linjastosuunnittelun vaiheista omaan sähköpostiin, kannattaa liittyä HSL:n tiedotusjakelulistalle lähettämällä sähköpostia osoitteeseen raitioliikenteen_linjastosuunnitelma@hsl.fi 

Linjastosuunnitelman luonnoksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2013. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus kommentoida luonnosta mm. asukastilaisuuksissa ja web-kyselylomakkeen kautta.

Työ valmistuu alkuvuodesta 2014.