3.2.2014

Kommentoi raitioliikenteen linjastosuunnitelman luonnosta



Linjastosuunnitelman luonnos on valmistunut ja siitä kerätään kommentteja 3.2. - 16.2.2014. Kommentteja voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen raitioliikenteen_linjastosuunnitelma@hsl.fi

Linjastosuunnitelman luonnos pohjautuu marras-joulukuussa 2013 esiteltyihin linjastovaihtoehtoihin ja niistä saatuun palautteeseen. Silloin oli jo mahdollista kommentoida suunnitelmia ja esittää jatkosuunnittelussa tärkeiksi katsomiaan näkökulmia. Kommentteja ja palautteita saatiin 356 kappaletta.

Nyt kerättävien kommenttien perusteella arvioidaan, onko suunnitelmaan tarpeen tehdä vielä muutoksia. Tämän jälkeen suunnitelma viimeistellään ja viedään HSL:n hallituksen käsiteltäväksi keväällä 2014. HSL:n hallituksen käsittelyn jälkeen linjastosuunnitelma lähetetään HSL:n jäsenkunnille lausunnoille HSL:n alustavan talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä alkukesästä 2014. Lausuntojen saavuttua suunnitelma viedään HSL:n hallituksen hyväksyttäväksi alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2014.


Linjat muuttuvat vaiheittain uusien ratojen valmistuessa

Linjastomuutokset tapahtuvat vaiheittain vuosien 2017 - 2024 aikana. Muutoksia tehdään uusien ratojen valmistuessa, mutta muutokset pyritään paketoimaan, jotta linjasto ei muuttuisi tiheällä tahdilla.

Kartta linjastosta suunnitelmakauden lopussa 2024
Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa rataverkko laajenee asuin- ja katurakentamisen tahdissa siten, että linjan 7 liikenne Saukonpaateen voisi alkaa vuonna 2017. Jätkäsaaren raitiotiet valmistuvat kokonaisuudessaan 2020-luvun alussa. Hernesaaren kärkeen raitioliikenne ulottunee vasta 2020-luvun puolivälissä, mutta Eiranrantaan saatetaan päästä aloittamaan liikenne jo aiemmin Telakkarannan asuin- ja katurakentamisen valmistuessa.

Pasilasta Ilmalaan voidaan liikennöidä Pasilan keskuskorttelien ja uusien raideyhteyksien valmistuttua arviolta 2021. 

Suunnitelmaluonnoksen aineistoa:







Linja 4T: linjakortti ja linjakartta






Asukkaat arvostavat suoria ja helposti hahmotettavia linjoja

Linjastosuunnitelman luonnos perustuu marras-joulukuussa nähtävillä olleisiin linjastovaihtoehtoihin ja niistä saatuun palautteeseen. Palautteissa korostui selvästi asukkaiden arvostus suoria ja helposti hahmotettavia linjoja kohtaan. Liikenteen toivottiin olevan tiheää ja yhteyksien sekä keskustaan että poikki kaupungin muistuttavan nykyisiä. Linjastosuunnitelman luonnoksessa on huolehdittu myös raitioliikenteen yhteyksistä Helsingin uusille ja kasvaville asuin- ja työpaikka-alueille Jätkäsaaressa, Pasilassa ja Hernesaaressa.

Kalasataman ja Laajasalon raitioteiden suunnittelu on käynnissä, mutta mm. reitti Kalasataman ja Sompasaaren alueelta keskustaan on vielä osittain avoin. Sen vuoksi selvää näkemystä näiden alueiden linjoista ei voida vielä muodostaa. Linjat muodostavat oman kokonaisuutensa, jonka liikennöinti on mahdollista aloittaa raitioteiden avautuessa.

Raitiolinjasto muodostaa verkoston, jossa tiheät vuorovälit helpottavat matkustamista

Linjastosuunnitelman luonnoksessa raitioliikenteestä muodostuu kantakaupungin alueelle nykyistä vahvempi verkko, jolla matkustaminen on helppoa tiheiden vuorovälien vuoksi. Pääkaduilla kulkee kaksi tai useampia raitiolinjoja, jolloin vuorovälit linjojen yhteisillä osuuksilla ovat enintään 5 - 6 minuuttia päivästä ja vuorokaudenajasta riippuen. Osalla linjoista pääsee matkustamaan kätevästi poikki kaupungin ja linjojen reiteissä on pyritty siihen, että vaihdottomia matkoja voisi tehdä pitkälti samoilla reiteillä kuin nykyisinkin.

Raitioliikenteen kustannustehokkuus paranee

Suunnitelma parantaa raitioliikenteen kustannustehokkuutta. Ruuhka-aikojen vuorovälit ovat usealla linjalla nykyistä harvempia, mutta linjaston ytimessä linjojen yhteisillä reittiosuuksilla vuorovälit ovat nykyistä tiheämpiä. Ruuhka-ajan vaunusitouma pienenee, vaikka raitioliikenteen palvelualue laajenee uusille asuin- ja työpaikka-alueille.

Viikoittaisten lähtöjen määrää on voitu lisätä liikennesuoritteen painottuessa tasaisemmin eri vuorokaudenaikojen ja viikonpäivien kesken. Lisäys kohdistuu ensisijaisesti päivä- ja iltaliikenteeseen. Muutos tarkoittaa, että tarjotaan enemmän raitioliikenteen lähtöjä vähäisemmällä määrällä kalustoa. Ruuhka-aikojen kapasiteetin riittävyys turvataan tulevaisuudessa nykyistä hieman suuremmilla raitiovaunuilla.


Raitioliikenteen linjastosuunnitelman taustaa

HSL:ssä on meneillään raitioliikenteen linjaston suunnittelu. Vuosikymmeniä varsin vakiintuneena pysynyt raitiolinjasto oli tarpeen ottaa tarkasteltavaksi, koska kaupunki muuttuu. Helsingin entisille satama-alueille nousee asuin- ja työpaikka-alueita ja liikkuminen kantakaupungin alueella kasvaa. Myös liikkumistottumukset ja arvostukset muuttuvat.

Valmistuessaan myös Kehärata ja Länsimetro tulevat vaikuttamaan siihen, miten kantakaupungin alueella liikutaan. Uudet raiteet keräävät matkustajia entistä laajemmalta ja tuovat keskustaankin entistä enemmän matkustajia.

Raitioliikenteen matkustajamäärät ovat jälleen hienoisessa nousussa. HSL haluaa kehittää ratikkalinjoja, jotta kasvusuunta säilyisi ja jopa voimistuisi.

Linjastosuunnitelman aiempia vaiheita

HSL esitteli linjastovaihtoehtoja ja järjesti raitioliikenteen linjastosuunnitelmista kolme asukastilaisuutta marras-joulukuun vaihteessa. Tilaisuuksissa oli mahdollisuus tutustua suunnitelmiin sekä keskustella ja antaa palautetta niistä. Tilaisuuksiin osallistui suunnittelijoita HSL:stä ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä raitioliikenteen tuotannosta HKL:stä. Linjastosuunnitelmiin sai tutustua etukäteen kaikissa asukastilaisuuksien pitopaikoissa ja palautetta oli mahdollista antaa myös kirjallisesti palautelaatikoihin noin viikkoa ennen ja jälkeen tilaisuuksien.

105 kommenttia:

  1. Varsin hyvältä kompromissilta vaikuttaa! Kaikkiaan nykyistä linjastoa paremmin palveleva kokonaisuus. Muutama kysymys:

    Onko erityistä syytä jättää ajamatta Länsi-Pasilan läpi? Sehän aikanaan kaavoitettiin yksinomaan modernin raitiotien varaan, joka nyt jäisi ilman liikennettä. Se tekisi hallaa imagolle, olisi parempi siis ajaa jokin linjoista Länsi-Pasilan lenkin kautta.

    Ilmeisesti ajatuksena on Fredrikinkadun puuttuvan pätkän valmistuttua ajaa linja 1 sitä kautta? Onko mahdollista siihen saakka ajaa toinen Töölön linjoista Kampin kautta?

    Onko linjojen synkronisointia jo ajateltu pidemmälle? Esim. Sörnäisissä ja muissakin kohdissa, joissa linjaparit vaihtuu. Onko tarkistettu, että 4-6 minuutin vuoroväli on toteutuakseen niillä osuuksilla, joille sitä on luvattu?

    Millä perusteella linja 3 ajaa Kuusitielle, onko sen tarkoitus purkaa 10:n ylikuormitusta? Onko mahdollista tahdistaa 3 ja 7 kumpikin Meilahteen yhteiselle päätepysäkille? Se palvelisi paljon paremmin Meilahden työpaikkakeskittymää ja saisi paljon enemmän aiempia 58:n matkustajia vaihtamaan ratikkaan.

    Kaikkiaan hienoa työtä ja ilahtuisin vastauksista näihin kysymyksiin!

    Aulis Korva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Aulis, tässä vastauksia kysymyksiisi:

      Länsi-Pasilan osalta ei ole konkreettisia päätöksiä siitä, miten raitiolinjat siellä kulkevat. Länsi-Pasilan kaavassa raitiotie toki kulkee alueen keskeltä, mutta Keski-Pasilan rakentuessa Pasilankadusta tulee alueen keskellä kulkeva katu. Suunnitellut poikittaisen linjan 7 ei ymmärettävästi ole kannattavaa kulkea Pasilanraition kautta kiertäen, koska linjalla on moninaisempi tarkoitus sujuviin poikittaisiin matkoihin kuin Pasilan paikallisiin yhteyksiin. Linjan 2 osalta ehdotuksesi voisi tulla kyseeseen. Pasilan raitioteiden osalta tarkempi suunnittelu jatkuu vielä.

      Esitetty linjan 1 reititys mahdollistaa myöhemmin linjojen 14 ja 18 korvaamisen ratikalla Kampin ja Eiran välillä jos vaan raiteet rakennetaan koko Fredrikinkadun mitalle. Suunniteltu linja 2 voidaan ajaa Kampin kautta, mutta silloin linjan pitäisi kulkea myös Mikonkadun ja Rautatieaseman kautta, jossa on runsaasti muuta ratikkaliikennettä. Nyt on nähty, että selkeä sekä linjan 1 että linjan 2 reititys Arkadiankatua olisi suositeltavampi ratkaisu.

      Linjojen tahdistuksesta on tehty tarkastelut ja sille on hyvät edellytykset juuri mainitsemassasi 4 - 6 minuutin haarukassa.

      Linjan 3 päättäri on Kuusitiellä vain siitä syystä, että Meilahden alueella ei ole muuta paikkaa jonne linjan voisi päättää. Olet oikeassa, että päättäri sairaala-alueen kupeessa olisi Kuusitien slingaa parempi, mutta nyt esisuunniteltu Meilahden kääntöpaikka Tukholmankadun ja Haartmaninkadun kulmauksessa soveltuu vain yhdelle linjalle. Sivuraiteellisena sinne voisi liikennöidä toistakin linjaa. Asiaa pitää varmasti pohtia myöhemmin lisää!

      Poista
    2. Entä jos 3 jatkaisi Meilahteen ja 7 taas Munkkiniemen kääntöpaikalle, jossa on sivuraide jo ennestään? Paljonko tulisi lisäkustannusta vs. paljnko voitaisiin ehkä säästää, jos tuo korvaa bussiliikennettä?

      Poista
    3. Otson ehdotusta on helppo kannattaa.

      Daniel Federley

      Poista
    4. Entä mitä vaatisi jatkaa 3 Pikku-Huopalahteen? Perusteluna se, että Töölöntullin pohjoispuoliselta Mannerheimintieltä ei ole suoraa yhteyttä Kallioon, jos sellaiseksi ei lasketa bussia 23. Tällä hetkellä 3,5 km matka Tilkasta Alppilaan kestää puoli tuntia, suoralla ratikalla aika varmaankin putoaisi kolmasosalla 20 minuuttiin. Tähän jopa tuo Kuusitien pysäkkikin olisi pieni parannus.

      Käytän säännöllisesti sekä Munkkiniemen että Pikku-Huopalahden linjoja, ja bussi 58 Munkkiniemestä on suhteessa varsin nopea. En ole itse asiassa lainkaan varma, käyttäisinkö ratikkaa sen sijasta. Voihan kyllä olla, että Otson vaihtoehto säästäisi kustannuksia jos 58 jättäisi vuoroja ajamatta.

      Aleksi

      Poista
    5. Fredaa vaan rakentamaan, bussien kapasiteetti ei riitä ja hidasta on meno

      Poista
    6. Viitaten lauseeseen: "Suunnitellut poikittaisen linjan 7 ei ymmärettävästi ole kannattavaa kulkea Pasilanraition kautta kiertäen, koska linjalla on moninaisempi tarkoitus sujuviin poikittaisiin matkoihin kuin Pasilan paikallisiin yhteyksiin."
      Onko tarkoitus jättää länsipasilalaiset pussinperälle? Vai kenties lisätä yksityisautoilua? Suora yhteys keskustaan katoaisi ja Helsingin ehkä toimivin ratikkalinja rampautuisi. Kaikkihan muistavat kolmosratikka-sekoilun. Poikittaislinjojen parantaminen on hieno asia, mutta sitä ei pidä tehda esimerkiksi länsipasilalaisten kustannuksella. Täällä on poliisilaitos, paljon koteja(joita rakennetaan lisää) ja työpaikkoja. Ei kaikkea voi uhrata uuden Pasilan keskustan ja Meilahden rikkaiden mukavuudelle(jotka tuskin käyttävät julkisia).

      Poista
    7. HSL: Oletteko tulevaisuuden joukkoliikennesuunnitelmissanne koskien juuri kantakaupunkia huomioineet, bussien sähköteknologia tulee väistämättä tulevaisuuden vuosina ottamaan isoja harppausaskelia?
      Busseja voidaan liikennöidä kuten ratikoita (hyvänä osoituksena nyk.Jokeribussi 550), joista voidaan mennä myös keskiovesta sisään ja jonka nykyisin hyvin toimivana muuttaminen raidelinjaksi on yksi kalleimmista ja turhimmista hankkeista.
      Sähköbussit eivät vaadi kalliita raiteita ja reitit ovat helposti muunneltavissa toisin kuin raitiokiskot ja ovat myös ratikoita hiljaisempia. Tulevaisuudessa voi tulla vielä sähköbussejakin toimivampia vaihtoehtoisia kulkumalleja.
      Ehkä kannattaisi miettiä..

      Poista
    8. En ole HSL, mutta bussit varmasti sähköistyvät jollain aikavälillä, mikä tekniikan kehittyessä tuo merkittäviä etuja lähipäästöttömyyden, kaluston huollon ja energiatehokkuuden kautta.

      Raitioliikenteen korvaajiksi busseista ei kuitenkaan ole. Syy raitioliikenteeseen on, tai ainakin pitäisi olla, että se tarjoaa selvästi suuremman kapasiteetin kuin mikään yleisessä katuverkossa kulkeva kumipyöräkulkuneuvo. Jos matkustajamäärä kasvaa vieläkin suuremmaksi, tarvitaan raskasraidetta eli junaa tai metroa täysin eristetyllä väylällä.

      Keskeisin syy raideliikenteen suurempaan kapasiteettiin on raideohjaus, jolle ei vielä ole löytynyt kunnon kilpailijoita. Pakko-ohjaus on jokseenkin välttämättömyys, kun liikutaan ahtaassa tilassa pitkillä ja moninivelisillä kulkuneuvoilla. Teräspyörän ja -kiskon pieni kitkakerroin mahdollistaa myös raskaampien kuormien liikuttamisen vähemmällä energialla. Lyhyillä kaupunkimatkoilla merkittävä tekijä ovat myös seisomapaikat, jotka raideliikenteessä ovat mukavempia ja turvallisempia kuin kumipyöräliikenteessä.

      Kapasiteetti on myös tärkein syy 550:n muuntamiselle raideliikenteeksi. Kuvailemasi liikennöintimuutokset toki nopeuttavat bussilinjaa ja siten nostavat palvelutasoa, mutta lisäkapasiteettia ei enää kumipyörillä saada. Kysyntää olisi, mistä osaltaan todistaa poikittaisliikenteen heikko joukkoliikenneosuus.

      Raiteiden kalleuskin on varsin suhteellinen asia. Kuka tahansa vilkkaan bussipysäkin luona liikkuva voi tarkistaa asfaltin kulumisesta ja uusimistahdista bussiliikenteen reittien todellisen halpuuden. Kun bussilinjalla ruvetaan tavoittelemaan raitiotien kaltaista laatua, myös väylän ja muun infran hinta kasvaa vastaavasti.

      Kun puhutaan raitiotietä edellyttävistä matkustajavirroista, ei siinä yksittäiset konkurssit tai liikkeenavaukset juuri tunnu runkoreittien kokonaistarpeessa. Asuintalot ja toimistokompleksit seisovat paikallaan vuosikymmeniä. Raiteet ja asfaltit on ehditty uusia siinä välissä useita kertoja eikä bussiliikenteen reittien muunneltavuus tässä suhteessa ole suurikaan etu.

      Poista
  2. Alkuperäisissä kuvissa Jätkäsaaressa kulki kaksi linjaa, linjat 8 ja 9, jotka molemmat kiersivät lenkin Saukonpaaden ja Länsiterminaalin kautta. Jätkäsaaren asukkaiden parissa on tätä odotettu kovasti, sillä se yhdistäisi Jätkäsaaren eri osat toisiinsa ja vähentäisi tarvetta yksityisautoiluun muun muassa päiväkotikuskaamisissa, Länsiterminaalin palveluja käyttäessä tai kuljettaessa Länsiterminaalilta Ruoholahden metroasemalle. Tässä uudessa kuvassa tätä lenkkiä ei ole eli yhdellä linjalla ei pääse tätä väliä tekemään, vaan olisi vaihdettava linjaa Jätkäsaaren päätepysäkillä. Tietysti on mukavaa, että linja 7 tulisi myös Jätkäsaareen asti, mutta muuten mielestäni ehdotettu uusi linjakartta ei toimisi Jätkäsaaren sisäisen liikenteen kannalta. En ole käytyjen keskustelujen pohjalta luultavasti ainoa, joka tulee olemaan pettynyt, jos tuota lenkkiä ei tulla ajamaan, joten toivottavasti otatte asukkaiden toiveet huomioon suunnitelmissanne.

    Marianne Laakso

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marianne,

      Jätkäsaaren palveluiden on suunniteltu keskittyvän pääasiassa Saukonpaaden ympäristöön. Nyt esitetty linjasto toki tarkoittaa silloin sitä, että Tyynenmerenkadun varrelta ei ole vaihdotonta joukkoliikennematkaa Saukonpaateen. Etäisyydet Jätkäsaaressa ovat kuitenkin verrattain lyhyitä: matka Tyynenmerenkadulta Saukonpaateen saaren poikki vastaa matkaa Kolmen sepän aukiolta Senaatintorille. Ratikkalinjat on nyt suunniteltu siitä lähtökohdista, että niillä on hyvät mahdollisuudet liikennöidä luotettavasti ja siten palvella suurinta osaa matkustajista parhaalla mahdollisella tavalla. Jätkäsaaren sisäiset matkat ovat pieni vähemmistö kaikista matkoista.

      Poista
    2. Onko mitään käsitystä, missä tuon linjan 7 pysäkki olisi lähellä Kap Hornin kadulla tai Tyynenmerenkadulla asuville? Kartan mukaan 7 tulisi Saukonpaadesta Välimerenkatua pitkin ja jatkaisi läheltä Tyynenmerenkadun alkupäätä kohti Länsilinkkiä. Voisiko pysäkki tulla lähelle Tyynenmerenkadun alkupäätä, niin meillä Tyynenmerenkadun varrella asuvillakin olisi mahdollisuus käyttää myöhempään kulkevaa ratikkaa?

      Poista
    3. Välimerenkadulle on suunniteltu kahta pysäkkiparia: Huutokonttorille Tyynenmerenkadun risteykseen sekä Messitytönkujan risteykseen. Jotta yöliikenne Jätkäsaaressa olisi mahdollisimman kattavaa, on liikenne suunniteltu kulkevaksi Välimerenkadun ja Atlantinkaaren kautta Länsiterminaalille.

      Poista
  3. Paras ratikkalinja on sellainen, joka ajaa katua missä pysäköinti ei ole sallittu. Pysyvätten paremmin aikataulussa.

    VastaaPoista
  4. Missäs Kalasatamaan lupailtu linja??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalasataman raitiotiehen on kaupungin taholta varauduttu, mutta hankkeesta ei ole tarkkaa etenemispolkua. Riippuvaisuuksia on Laajasalon raitiotiehen ja Vallilanlaakson raitiotiehen. Tässä suunnitelmassa on keskitytty niihin laajenemissuuntiin, joiden toteutuminen on tarkemmin aikataulutettu. Kalasataman ja Laajasalon raitiolinjojen kytkentä muihin linjoihin saattaa hyvinkin olla väljä ja linjat muodostaisivat enemmän oman kokonaisuutensa, vaikka ne imagollisesti varsinkin Kalasatamassa olisivatkin hyvin pitkälle stadilaisia ratikkalinjoja.

      Poista
  5. Kalasataman linjat varmaan odottaa päätöksiä Kruunusilloista, vai? Toivottavasti HSL ottaa huomioon kalasatamalaisten liikkumistarpeet bussiliikenteen keinoin. Kohta rakentumaan lähtevästä Sompasaaresta alkaa olla jo aika pitkä matka pelkän metron varassa elämiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos raitiotie Kruunuvuorenrantaan aikanaan toteutuu, Kalasataman palveluita voisi parantaa ainakin seuraavalla tavalla raitioliikenteen lisäksi: Kun Kivikon eritasoliittymä valmistuu, tämä mahdollistaisi uudenlaisen linjakonseptin Latokartanossa. Esim. linja 79 voitaisiin muuttaa kulkemaan välille Herttoniemi-Itäväylä-Viikintie-Latokartano-Myllypuro, jolloin yhteydet keskustaan Latokartanosta paranisivat huomattavasti, sillä linja 68 on hyvin hidas. Herttoniemen ja Malmin välisiä yhteyksiä voisi palvella linja 78, joka yhdistettäisiin jonkin Laajasalon liityntälinjan kanssa (reitti Laajasalo-Abraham Wetterin tie-Sahaajankatu-Muuntajankatu-Siilitie (M)-Länsi-Herttoniemi-Latokartano-Malmi, nykyisen 78 tilallehan tulee pian linja 560).

      Näiden Latokartanossa tehtävien muutosten ansiosta linja 68 voitaisiin sitten muuttaa reitille Sompasaari-Arabia-Latokartano, jolloin Sompasaaresta saataisiin toimivat liikenneyhteydet niin keskustaan, itään kuin pohjoiseenkin päin. Lisäksi linjan 56 jatkamista uudelle asuinalueelle voisi harkita. Mitä sanotte tästä?

      Poista
  6. Olisiko aivan mahdoton ajatus, että Jätkäsaaressa esim. linja 7 tekisi lenkin joko mennessä tai tullessa Tyynenmerenkadun kautta? Nykyisen esityksen mukaan Tyynenmerenkadulle kulkeminen tai sieltä poistuminen tapahtuisi klo 23 jälkeen taksilla. Linjan 7 tuoma pari lisätuntia auttaisi jo kummasti.

    VastaaPoista
  7. Tämä vaihto ehto on hyvä, mutta linja 2 kiertämään Rautatietorin ja Kampin ja Länsi-Pasilan kautta.

    Linja 4t reitti on liian lyhyt, mutta jos ette muuta sen reittiä , niin enemmän vuoroja saisi olla sitten katajannokan terminaalille, että se palvelisi päivällä koko ruotisi laivan turisteja ja matkustajia kello 09-18 joka päivä , sitten linja pitää palvella illalla klo 20:30-21:30, päivällä linja voisi liikkua vain vaikka yhellä raito vaunulla , mutta laivojen lähtö ja saapumis aikoina kolmella raitiovaunulla.

    missä munkkiivuoren raitolinja 5 on kuvasta ?? sehän korvaa linja 18 ja 14 kokonaan ? linja 58 korvaaminen raitolinjalla olisi järkevää.

    raitiolinja 1 on paras reitti kokosuunnitelmassa , mutta kun pisara-rata valmistuu niin on teillä ollu suunnitelmissa jatkaa linja 1 käpylän asemalle ja muuttaa linja kulkemaan välilä käpylän asema ja rautatientori.
    linja 1a voisikulkea myös ja korvata linja 51 kallion reitiin kokonaan , koska linja 51 reitti muuttuu liian kiertäväksi ja liian hitaaksi muuten.
    linja 23 päättämnen hakaniemeen oli hyvä vaihtoehto myös , kun raitolinja korvaa suurelta osin.

    VastaaPoista
  8. miksi linja 1 ei aja käpylässä koskelan sairaalalle?

    VastaaPoista
  9. Pitkä matkahan nykyiseltä päätepysäkiltä Käpylän asemalle ei olisi. Onko jokin erityinen syy sille, että tätä ei ole kirjattu suunnitelmaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linjan 1 jatkaminen käpylän asemalle olisi hyvä idea! Näin Käpylä yhdistyisi asemaansa ja vaihtaminen junaan tulisi hyväksi vaihtoehdoksi.

      Hyvää on, että suunnitelmassa lähiöbusseja pysäytettäisiin käpylän asemalle, josta jatkoyhteys junaan tai ratikkaan - nythän on älytön bussiralli pitkin mäkelänkatua ja hämeentietä, vaikka molemmilla menee myös raiteet.

      Poista
    2. Täysin samaa mieltä!
      Toivoisin myös että linjat kulkisivat myöhemmin viikonloppuisin. Olisi mukava päästä vaikka kymmeneenkin asti Käpylään raitiovaunulla.

      Poista
  10. Onko tuo 4T.n numero fiksu? Nykyään se on ok, koska 95% käyttäjistä kannalta 4 ja 4t ovat sama asiaa, ja se T-kirjain on ainoastaan lisäinfoa terminaaliin menijöille.

    Mutta jos se on vain tynkälinja keskustaan, niin Aleksilla länteen mennessä 4 vie Töölöön ja Munkkaan, mutta 4T ei minnekään. Silloin se hämää sangen paljon. Se olisi parempi nimetä jotenkin muutoin. Vaikka pelkkä T, jos ei haluta jotain vapaata numeroa (5? 11?) sille uhrata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Otso, numerointia ei sinänsä ole juurikaan mietitty, vaan on pyritty pitäytymään entisten linjojen urilla. On ihan luonnollista, että 4T olisi lopulta jollakin omalla numerollaan. Tai vaikka kirjaimella, kuten ehdotat. Ei numero linjaa pahenna! Eivätkä perustelusikaan onnu.

      Poista
    2. Olisiko mahdollista että 4T:n päättäri keskustan kiertämisen sijaan olisi kolmikulman puiston vieressä, eli Bulevardi-Yrjönkatu-Uudenmaankatu silmukassa (linjan 9 entinen kääntöpaikka) ja reitti kulkisi Kaivokatua ja Mikonkatua molempiin suuntiin

      Poista
    3. Jos päättäri viedään Kolmikulmaan, niin sitten reitti ...-Aleksi-Mannerheimintie kiertämättä Kaivokadun kautta.

      Poista
    4. ja kuinka kesällä toimitaan kun viikkarilla on myöskin ruotsin laivat tallinnnan liikenteessä mikana eli laivat poikkeaa entistä useimmin katajanokalla.
      Miksi ei nykyista 4 linjaa ohjata ajamaan joka vuorolla terminaalinkautta ja uutta linjaa rakennetaan katajanokanrantaan ja sieltä nykyiselle reitille. Ei tarvita mitän erillistä "laiva vuoroa" järjestää

      Poista
    5. Tai voisko T-ratikka jatkaa Länsisatamaan; Skatta - Steissi - Kamppi - Länsisatama tms.? Saataisiin "turistispora", joka palvelisi molempia terminaaleja + saisi turistit matkalaukkuineen ysiä kuormittamasta.

      Poista
    6. Katajanokan terminaalin linjan reitti menee rautatieasemalle jatkoyhteyksien vuoksi. Kolmikulman sijaan linjan reitti on linjattu Aleksin kautta jotta pysäkit olisivat mahdollisimman pitkälti samat kuin nelosratikalla. Linjaahan käyttäisivät myös skattalaiset tilaisuuden tullen.

      Katajanokan terminaalista Länsiterminaaliin kulkevaa linjaa mietittiin myös. Länsiterminaaliin tulee kulkemaan kolme raitiolinjaa, joten matkustajavirrat hajaantuvat varmasti nykyistä enemmän. Pääosa suosinee ysiä suorimpana ratikkalinjana, osa valitsee seiskan kenties päästäkseen nopeammin vaunun kyytiin tms. ja metrolle menijät oppinevat kulkemaan kasilla Ruoholahteen. Pitää muistaa, että metrolla pääsee itään ja länteen tuolloin, joten reitit eivät ole aivan niin keskustakeskeisiä kuin nykyisin.

      Poista
  11. Olipa järkevää ensin rakentaa kalliilla Kampin raitotie ja sitten jättää se käyttämättä. Arkadiankatu tulee 2/3-linjoista ruuhkautumaan, mutta siitäpä ei välitetä. Miksei edes toinen 2 tai 3 voisi mennä Kampin kautta?

    VastaaPoista
  12. Yhteys Ruoholahden/Jätkäsaaren asuin- ja työpaikka-alueen sekä Punavuoren/Ullanlinnan asuin- ja työpaikka-alueen välillä on ehdotuksessa aika heikko. Nykyään tuo väli on kätevintä pöräyttää autolla, eikä linjaehdotus varsinaisesti tuo joukkoliikenteen palvelutasoon tuolle välille parannusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Antti, kuvaamasi tarve päästä kulkemaan Helsingin niemen eteläisistä osista Ruoholahteen ja Jätkäsaareen nousee usein esille. Näitä matkoja on harmillisen vaikea hoitaa joukkoliikenteellä. Ollaan noidankehässä, jossa kysyntä on pientä ja vuoroväli pitkä, mikä taas heikentää kysyntää ja aiheuttaa helposti paineita pidentää vuoroväliä. Meiltä puuttuvat ne joukkoliikenteen matkustajajoukot. Tällainen matka on siis helpointa ja nopeinta kävellä tai pyöräillä ja jos on auto käytettävissä, sitten ehkä autoilla. On tehtävä valintoja sen välillä, että pyritäänkö joukkoliikenteessä mahdollisimman monesta paikasta moneen paikkaan suoraan meneviin linjoihin, jolloin linjat kulkevat harvoin, vai houkuttelemaan matkustajia tiheämmin kulkeville linjoille ja tekemään vaihto sitten toiselle tiheälle linjalle kohti määränpäätä. Tässä tapauksessa se joukkoliikenteen reitti kulkee Kampin kautta. Liikennejärjestelmässä eri kulkumuodoilla on erilaisia ominaisuuksia ja ne hyvät ominaisuudet pitää eri tilanteissa tunnistaa ja hyödyntää, eikö vain?

      Poista
    2. Mä en oikein keksi, mikä olisi se joukkoliikenneväline, jolla pääsisi kätevästi Ullanlinnasta Ruoholahden kauppakeskukseen edes pitkällä vuorovälillä. Reittiopas ehdottaa spåraa ja sitten metrolla Rautatientorilta, matka-aika 30 minuuttia. Autolla välin ajaa ruuhka-ajan ulkopuolella noin 10 minuutissa.

      Bulevardin eteläpuolella on parikymmentätuhatta asukasta ja parikymmentätuhatta työpaikkaa. Jos ykkösen linjaa jatkaisi vaikka Hietalahden rautatiesillan yli Ruoholahteen, Ullanlinnan/Punavuoren työpaikkojen yhteydet länsimetrolle paranisivat merkittävästi.

      Poista
    3. Kuulostaa aika kummalliselta, että välillä Ullanlinna-Ruoholahti olisi merkittävää matkustajavirtaa. En usko, että tuosta 20 000 asukkaan joukosta löytyy montaa Ruoholahdessa työssä käyvää. Ruoholahden kauppakeskus ei myöskään selitä tarvetta suoralle joukkoliikenneyhteydelle, päivittäistavarakauppoja on keskustassa pilvin pimein. Sitäpaitsi matka taittuu ratikalla ja metrolla erittäin nopeasti, reittioppaan arvio 30min tarkoittaisi sitä, että Ullanlinnasta kestää reilu 20min keskustaan. Ei voi pitää paikkansa, sillä kävellenkin pääsee 20 minuutissa kaivarista steissille.

      Poista
    4. Punavuoren/Ullanlinnan työpaikoissa käy paljon lännessä asuvia, ja Punavuoressa/Ullanlinnassa asuu paljon jengiä, jotka käyvät Espoossa töissä. Koska Ruoholahden metroasemalta pystyy tekemään kätevän vaihdon raitiovaunuun, Ruoholahti-Bulevardin eteläpuoli -yhteyden kysyntä lisääntyy länsimetron myötä. Eivätkä Jätkäsaaren uudet asukkaat ja työpaikat ainakaan vähennä liikkumistarpeita sen ja Punavuoren/Ullanlinnan välillä.

      Poista
    5. Espoon suunnan liikenne kulkee tulevaisuudessa metrolla ja silloin luonteva paikka vaihtaa Helsingin niemen kärkeä kohti kulkeville linjoille on Kamppi tai rautatieasema.

      Joukkoliikenteessä on myös myönteinen noidankehä, eli hyvä joukkoliikennelinja kerää yhä enemmän ja enemmän matkustajia. Siksi matkustajavirtojen keskittäminen kannattaa: lisää matkustajia, lisää vuoroja ja helpompi matkustaa.

      Poista
    6. Mun nähdäkseni palvelutaso on joukkoliikenteessä olennaisempi mittari kuin matkustajavirta, koska autoilija siirtyy joukkoliikenteen käyttäjäksi vain, jos joukkoliikenteen palvelutaso on autoiluun verrattuna kilpailukykyinen. Luonnollisesti palvelutaso riippuu sikäli matkustajavirrasta, että palvelutasoa parantava vuorovälin tihentäminen on käytännössä mahdollista vain, jos matkustajavirta kasvaa. Toisaalta matkustajavirran kasvu, joka tekee liikennevälineistä ahtaita, heikentää palvelutasoa. Samooin vaihtojen vähyys ja kokonaismatka-ajan lyhyys parantavat palvelutasoa, mutta voivat olla ristiriidassa matkustajavirran kasvattamistavoitteen kanssa.

      Oletetaan argumentin vuoksi, että ykkös-spåra kulkisi Punavuoren/Ullanlinnan ja Ruoholahden väliä Hietalahden kautta. Näin osa matkustajavirrasta, joka muuten kulkisi Kampin kautta Punavuoreen tai Rautatieaseman kautta Ullanlinnaan, siirtyisi käyttämään Ruoholahtea vaihtoasemana. Tämä matkustajavirran muutos ei vaikuttaisi mitenkään metron vuoroväliin Ruoholahden ja Rautatieaseman välillä (Tosin palvelutaso saattaisi parantua, kun vaunuissa olisi sillä välillä väljempää). Kampin ja Rautatieaseman kautta pohjois-eteläsuunnassa kulkevien linjojen eteläpäiden matkustajavirtoja muutos pienentäisi jonkin verran, mutta olisiko sillä vaikutusta vuoroväleihin, en osaa arvioida. Muutos kuitenkin parantaisi selvästi Jätkäsaaren/Ruoholahden ja Punavuoren/Ullanlinnan välisen joukkoliikenteen palvelutasoa.

      (Oma autottomuuteni loppui aikoinaan siihen, että työmatka Ullanlinnan ja Keilaniemen välillä kesti joukkoliikenteellä hieman alle 40 minuuttia, ja omalla autolla aamuruuhkassa vähän yli 15 minuuttia).

      Poista
    7. Eiran ja Ullanlinnan suunnasta todellakin olisi tarvetta Ruoholahteen suuntautuvalle raitiolinjalle. Tuo on kovin yleinen toive, kun täällä suunnalla ihmisten kanssa yhteyksistä puhuu. Samalla tuo yhteys parantaisi myös Hietalahden kauppahallin saavutettavuutta Etelä-Helsingistä käsin.

      Poista
    8. Kyllähän tuosta todella helposti joko 4T:n päättärin heittäisi joko Kampin tai Bulevardin kautta Salmisaaren vanhalle kääntöpaikalle taikka vaihtaisi esimerkiksi 7:n ja 6:n päättäreitä päikseen, jolloin tulisi yhteys Ruoholahdesta Punavuoreen. Tuo Etelä-Helsinki on täynnä linjojen päitä, jotka mielellään yhdistäisi poikittaisella linjalla. Kiskothan on olemassa, ja esim. tuo ehdottomani 4T:n jatko Salmisaareen olisi kokeilemisen arvoista. NimenomaanBulevardin kautta, sillä 9:n reitillä Kampin kautta nyt menee kuitenkin vähän leveämmät kiskot jo maan alla... viime kesänä kutonen oli viikon poikkeusreitillä siten että päättäri oli Salmisaaressa, ja silloin tajusin että miks ihmeessä sellaista linjaa ei ole.

      Poista
  13. Mitenköhän muuten Mannerheimintiellä riittää kapasiteetti? Tulevaisuudessa siellä kulkisi ruuhka-aikaan 10 ja 4 6 minuutin vuorovälillä, eli ratikka noin 3 minuutin välein.

    Kuinka paljon ykkösen kulkeminen Töölön kautta keskustaan arvioidaan vähentävän ruuhkakuormaa Manskulla?

    Onko tuo ykkösen liikennöinnin lopettaminen klo 19 paras vaihtoehto? Itse ainakin epäilen, että sille voisi olla käyttöä kantakaupungissa ilta-aikaankin, vaikka Käpylän häntä voi jäädä suhteellisen vähäiselle käytölle. Suurin osa linjasta on kuitenkin alueella, jossa matkustajakysyntä lienee ihan kohtalainen ruuhkan ulkopuolellakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Mikko, näkemyksemme on, että Mannerheimintiellä kapasiteetti riittää hyvin. Nykyisin Manskulla linjojen 4 ja 10 kuormituksessa ei voi huomioida seiskaakaan täysimääräisesti, koska eri vuoroväleillä kulkevana se sattuu purkamaan kysyntää kuin välillä osuva arpa. Arpa osuu välillä nelosen vaunulle ja välillä kympin vaunulle. Kapasiteettia on siis helpompi hallita kun reittiä kulkee kaksi yhteensovitettua linjaa.

      Maksimikuormat Manskulla eivät tilastojemme valossa ole niin suuria, että oltaisiin äärikuormien partaalla. Fiilis täysistä vaunuista on pikemminkin seurausta siitä, että liikenne on epäsäännöllistä. Kapasiteettia on ja se saataisiin hyödynnettyä parhaimmalla mahdollisella tavalla jos vuorojen välinen aika olisi aina mahdollisimman sama.

      Ykkösen reittimuutos voi jonkin verran vähentää kuormaa Manskun linjoilta, mutta enemmän vähenemää voi povata Kamppiin kulkevien bussien kuormituksiin. Ykkösen liikennöintiajat on suunnitelmassa sovitettu arkisin työmatkaliikenteen mukaan ja viikonloppuisin kauppojen aukiolon mukaan. Toki, jos kysyntää on, niin laajentaminenkin onnistuu.

      Poista
    2. Suhtaudun kovin epäillen tuohon Mannerheimintien kapasiteettiasiaan. Minä lähestyisin sitä niin päin, että tarjotaan 5 min vuoroväli linjoilla 4 ja 10 ja jos ei sille olisikaan kysyntää, harvennetaan sitten. Kun nuo kaksi linjaa jäävät Manskulle yksin, valoetuuksia voi tehostaa huomattavasti ja nopeutuva liikenne houkuttelee uusia matkustajia.

      Ykkösen liikennöintiaikoja voisi kokeilla ensin laajemmin ja supistaa sitten, jos kysyntää ei ole.

      Daniel Federley

      Poista
    3. Ykkösen kysyntää voisi lisätä vähentämällä keskustaan asti suuntautuvaa bussiliikennettä.

      Poista
  14. Kaikkien näiden valitusten vastapainoksi haluan kertoa oman mielipiteeni: Minusta tämä suunnitelma näyttää hyvältä! Erityisesti pidän parantuneista poikittaisliikenneyhteyksistä. Ymmärrettävästi raitiovaunu ei voi kulkea ihan kaikkien kotiovelta suoraan työpaikalle, mutta tällä suunnitelmalla sporalla pääsee jo aika kivasti moniin paikkohin!

    VastaaPoista
  15. Tästä puuttuu vielä bussilinjaston sopeuttaminen muuttuneeseen tilanteeseen. Tuodaanhan sekin pian nähtäväksi ennen päätöksentekoa?

    Daniel Federley

    VastaaPoista
  16. Linjasto vaikuttaa hyvältä, mutta pari huomiota:

    Voisiko linja 2 ajaa samaa reittiä Rautatieasemalla kun nykyään, niin että linja kulkee reittiä Mikonkatu-Kaivokatu-Simonkatu-Kamppi ja siitä suunnitellulle reitille? Linja 7 kulkisi reittiä Aleksanterinkatu-Mannerheimintie-Simonkatu. Ainoa vaikeus olisi kääntyminen Simonkadulta Mannerheimintielle. En tiedä onko praempi ehdotus, mutta näin saataisiin yksi linja kulkemaan Kampin rataa pitkin ja sekä Luonnontieteellinen museo että Kamppi palveltua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan siinä Manskun ja Simonkadun välillä vaihteet, mutta ne ovat pääasiassa varayhteydeksi suunniteltuja. Pullonkaulaksi muodostuu tuon haastavan risteyksen liikennevalot ja risteyksen välityskyvyn suuri heikkeneminen, jos uusi kääntymissuunta lisättäisiin päivittäiseen liikenteeseen.

      Linjastosuunnitelman ajatus Töölön ja Kampin osalta on, että Töölöstä mentäisiin Stokkan kulmille ratikalla ja Kampin kulmille bussilla. Selvä valinta matkustajallekin. Nykyisin kun sekä ratikka että bussit menevät Kamppiin, pitää miettiä, kumpi tulee ensin ja kummalle pysäkille menisin, eikö vaan? Jatkossa valitaan pysäkki sen mukaan minne on menossa.

      Poista
    2. Minkä takia Fredrikinkadulle tehtiin raiteet, jos yhtäkkiä niitä ei enää tarvitakaan. Miten jokunen vuosi sitten löytyi perustelut ohjata 3T ja 3B (nyk. 2/3) Kamppiin ja nyt samat perustelut eivät kelpaakaan? Toisekseen, Arkadiankadulla ei ole raitiovaunukaistoja Fredrikinkadulta Lasipalatsille. Kun kolmosratikka meni vielä Arkadiankatua, juuttui se aina ruuhkaan. Pullonkaulaksi muodostuu siis tämäkin. Linjastosuunnitelmasta näkee, että mitään uutta ei loppujen lopuksi ole tarjolla. Raitioteiden kokonaiskehittämisselvitys vuodelta 2009 on heitetty roskakoriin ja jälleen konsultit tienaavat uudella selvityksellä. Uusien rataosuuksien rakentamista lykätään ja vaihtamalla vähän numeroita ja markkinoimalla "uutta linjastosuunnitelmaa" joku hölmö voi luullakin, että raitiovaunuliikenne paranee. Ei parane. Hämeentien ja muidenkin katujen punaiset aallot, raitiovaunukuskien nilkuttava ajotyyli ja omien kaistojen puuttuminen pitävät huolen, että ratikka on keskustassa hitain kulkuneuvo.

      Poista
  17. Linjasto vaikutta hyvältä. Ja se, että nelonen ja kymppi kulkisivat edelleen tiuhaan on tosi hyvä. Erinomaista on myös ykkösen linja ja liikennöintiajan lisääntyminen samoin kuin, että yöliikenteessä ajetaan useampia linjoja kuin nyt.

    VastaaPoista
  18. Minusta 7:n ratikka voisi Länsisatamassa edes klo 23 jälkeen koukkaista Tyynenmerenkadun kautta, eli siis silloin, kun 9 ei enää kulje. En millään jaksa uskoa, että liikenne häiriintyisi tästä "sivuraiteelle harhaantumisesta".

    VastaaPoista
  19. Tämä on ymmärrettävästi varsin vaatimaton suunnitelma, mutta jos tässä on tavoitevuotena 2024 (10 vuoden päästä, jolloin Tampereella on rakennettu yli 20 km kokonaan uutta raitiotietä varikkoineen) ja tässä joka tapauksessa esitetään laajennukset Hernariin ja Ilmalaan, niin eikö ainakin katkoviivalla tai vaikka puoliläpinäkyvällä haamuviivalla voisi piirtää Fredaa pitkin Töölön läpi Munkkivuoreen kulkevaa 14:n ja 18:n korvaavaa ratikkalinjaa? Ja ykkönen, olisi toivottavaa jos tässä vaiheessa jo piirrettäisiin sille katkoviiva/haamureitti joko Käpylän asemalle "Tuusulanbulevardia" pitkin tai Oulunkylän asemalle (samalla yhdysraide Raide-Jokerin kanssa). Tai sitten Koskelan varikolle, jolle kuulemma ollaan tekemässä Pohjolankadun suunnasta uutta yhdysraidetta.

    Olisi tervetullutta, jos Koskelaan ylipäänsä pääsisi muillakin ratikoilla kuin hallivuoroilla. Onko mitään estettä yhdistää Kustaa Vaasan tien ja Käpylän suunnasta tulevia raiteita esim. ykköslinjaan ja kasiin perustuvalla yhdistelmälinjalla, joka vaihtaisi linjanumeroa esim. Käpylän kiepissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei nimim. ultrix,

      nämä hieman vielä visioidummat raitiolinjat eivät ole tarkoituksella tämän suunnitelman perusaineiksessa mukana. Tämä suunnitelma on vähän selkeämmän tulevaisuuden tiekartta, jolla lähdetään suunnistamaan. Sinänsä suunnitelma olisi voitu tehdä HSL:ssä kaikessa hiljaisuudessa, mutta kai näistä tämänkin aikajänteen asioista on hyvä keskustella kaupunkilaisten kanssa.

      Visiot tarkentuvat varmasti Helsingin kaupungin vetämässä ratikkaprojektissa. Siellä ovat mukana vanhat tutut Laajasalo, Kalasatama, Munkkivuori ja Käpylä (ks. kartta https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/raili_ratikkaverkko.pdf). Ehkä moni muukin. Tämän työn myötä on ainakin saatu asukkailta paljon ehdotuksia uusiksi avauksiksi.

      Poista
  20. Mielestäni linjan 7 voisi ajaa Munkkiniemeen asti ja linja 3 Meilahteen. Kulut voisi kattaa linjan 58 katkaisulla Pasilaan tai vuorovälin harventamisella. Ei ole järkeä täysiä busseja, jos samalle reitille voi laittaa ratikan. Toinen asia on vuorovälien tahdistuksen onnistuminen: nykyään 65A ja 66A sekä 14,17,18 ajavat aivan liian usein peräkanaa eli tahdistusta voisi opetella niiden kanssa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan vain sinulle (ilmeisesti Munkkiniemeläinen), että elämää on Munkkiniemenkin takana eli Munkkivuoressa ja bussia 58 ei pidä todellakaan katkoa Pasilaan ja Munkkiniemeen menee muutenkin jo nyt sata ja tuhat liikenneyhteyttä joka suuntaan.
      Hallinto-oikeus kutsuu HSL:ää, jos tulevaisuuden liikenneratkaisuissa Munkkivuoren syrjiminen alkaa. Jo riittää rikkaampien asuinalueitten suosiminen.

      Poista
  21. Muutoksen jälkeen Kampista pääsee ratikalla Hakaniemeen ja Sörnäisiin helpommin kuin nyt, mikä ei tunnu lainkaan tarpeelliselta, sillä metro on nopeampi, mukavampi ja luotettavampi. Yhteys kakkosella Runeberginkatua pitkin tuntuu hyödyllisemmältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, että ysi ja seiska menevät paljolti metron kanssa päällekkäin. Linjojen ei olekaan tarkoitus korvata metroa tai kilpailla metron kanssa. Maan pinnalla kulkevina niillä on enemmän pysäkkejä kuin metrolla, joten linjoilla voi matkustaa metroasemien katvealueilla ja niiden välillä. Hyvät vaihtopaikat metroon ovat myös avainasemassa esimerkiksi niitä varten, jotka tulevat metrolla kauempaa ja haluavat edelleen jonnekin, minne ratikka vie.

      Poista
  22. Onko pohdittu sitä vaihtoehtoa, että 7 kulkisi Jätkäsaaresta keskustaan Bulevardia pitkin? Tämähän tarjoaisi sen aiemminkin mainitun yhteyden Jätkäsaaresta Etelä-Helsinkiin, ja toisaalta antaisi vähän väljyyttä edellä mainitulle sumpulle Ruoholahdenkadun kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tämäkin vaihtoehto on ollut mukana suunnitelman alkuvaiheessa. Jätkäsaaren osalta nähtiin kuitenkin parempana, että molemmat linjat kulkevat samoilta pysäkeiltä rautatieasemalla ja Kampissa. Tällöin kuormitus tasoittuu ja moni jätkäsaarelainen voi mennä keskustasta kummalla tahansa linjoista. Jos reitit olisivat toisistaan poikkeavia, kuormittuisi toinen linjoista eri tavalla kuin toinen. Nyt matkustajan on helpompi kulkea: yhdeltä pysäkiltä tiheästi kotisaarelle.

      Poista
  23. Maaseudun juoppolinjat rautatieasemalta vironlaivoille tulisi jotenkin hygieenisesti eristää normaalista linjaliikenteestä. Nykyään käytännössä läpi kulkevat linjat (esim. 9) ovat täysin käyttökelvottomia lastenvaunujen kanssa niinä tunteina kun odotettavissa vironlaivojen paluuliikennettä iltaisin länsisatamasta rautatieasemalle.

    Olisi varmaan mahdollista ja helppoa rakentaa jokin rengaslinja palvelemaan Länsisatama-Rautatieasema -yhteyttä erikseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Papukaijamerkki ja olen 100 %:sesti samaa mieltä, vaikken itse kuljekaan lastenvaunujen kanssa.

      Poista
  24. 4t voisi muuttaa linjaksi 1a, joka kulkisi samaa reittiä kuin suunitelmisanne oleva linja 1 reitti, paitsi menisi vaan katajanokan terminaalille. silloin katajanokan terminaalilta pääsi keskustaan ja poikitaisesti eri suuntiin kulkisi jokapäivä klo 9-18 ja 20-22

    stureenkadulle voisi rakentaan linnanmäelle asti raitiovaunu kiskot , noin perustaan raitio linja joka korvaisi 70T

    VastaaPoista
  25. Hämmästyin sitä, että olette vetäisseet Messukeskukselta pois linjan Sörnäisten suuntaan. Se on sääli, koska kokemukseni mukaan sitä väkeä kyllä piisaa, joka kulkee messuille/messuilta Itä-Helsingistä päin. Sörnäisissä on vaihdettu metron ja ratikan välillä.

    VastaaPoista
  26. Täältä kommentti, että hyvältä näyttää! Meilahtelaisena ilahduttaa suunnitelman parantamat raideyhteydet Kallion/Pasilan suunnalle, nykyisin vaihtoehdot ovat vaihdollisia (ja käytännössä vuorovälit menevät niin että aina joutuu odottamaan iäisyyden) tai sitten bussilla (ruuhkassa seisoen).

    Lastenvaunujen (ja lapsen) kanssa Jätkäsaareen usein kulkevana olisi oikeasti mahtavaa jos laivojen "juoppo/turistiliikennettä" saataisiin ysiltä vähennettyä jollakin erityisellä satamalinjalla. Vaikka kuinka koittaa laiva-aikataulujen mukaan ryysistä vältellä saa, saa silti turhan usein ahdistua väenpaljoudessa (varsinkin laivalta saapuva ihmisvirta ei paljon pienistä kanssamatkustajista piittaa :().

    VastaaPoista
  27. Muuten ihan ok, mutta meidät krunalaiset on kyllä tässä suunnitelmassa jätetty täysin oman onnemme nojaan, jatkumona aiempiin huononnuksiin (esim. linjan 18 poisto ja 16 reittimuutos). Toivottavasti tältä osin suunnitelmaa tarkennetaan vielä esim. aiemman ehdotuksen A suuntaan tai muuten taataan järkevät yhteydet Krunasta Etelä-Helsinkiin ja Töölön suuntaan.

    VastaaPoista
  28. Pasilan aseman laitureiden pohjoispuolelle on kai suunniteltu katutunnelia (Rautatieläisenkadun jatke) rautatien ali. Tunneliin voisi laittaa myös raitiovaunukiskot, niin nykyisen 7-linjan turhat edestakaiset kierrot Pasilan sillan kautta saadaan suoriksi ilman että Itä- ja Länsi-Pasilan lenkit jää ajamatta. Ei kai kaikkien linjojen tarvitse ajaa Pasilan aseman eteläpuolelta, pääasia on että pääsee asemalle jommaltakummalta puolelta.

    VastaaPoista
  29. Hei,
    Löytyykö simulointitietoa siitä kuinka kauan ehdotetuilla reiteillä kestäisi kauemmin Hotelli Pasilasta / Poliisitalolta keskustaan (esim. Stockmann)? Junahan on pääasiassa Itä-Pasilalaisten kulkuväline kun länsipuolelle ollaan totuttu 7 ja Mannerheimintiehen. Nopea karttatutustuminen nostaa esille vain armottoman pitkiä lenkkireittejä.
    Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Simulointia voi jo nyt haarukoida Reittioppaassa esimerkiksi jättämällä ratikan pois kulkuneuvoista. Bussi-juna-yhteys on jo nyt lähes yhtä nopea kuin seiskalla köröttely Töölön läpi. Jos Ilmalaan jatketty 9 on hivenenkään bussia nopeampi omalla kaistallaan ja Pasilan sillan pysäkkiratkaisut järkeistetään, on juna oikeasti kilpailukykyisin kulkuneuvo myös Länsi-Pasilan pohjoisosissa.

      Poista
    2. Kokonaisajallisesti ero ei hirveän suuri, mutta esim. omalla kohdallani "ei-istumassa" vietetty aika nousee Reittioppaan mukaan 4 minuutista noin 16-18 minuuttiin! eli matka kestää 12 minuuttia pidempään :).

      Poista
  30. Monta vuotta on kohkattu Arabian ja Pasilan yhdistävästä raitiovaunulinjasta. Miksi sitä ei edelleenkään näy näissä suunnitelmissa? Raitiovaunuilla on omat esteettömät kaistansa sekä Hämeentiellä että Mäkelänkadulla. Myös Sturenkadulla on kiskot valmiina, vaikka mikään nykyinen linja ei niitä tällä hetkellä käytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmälleen samaa mieltä edellisen kanssa. Toivoisin, että linjaa 2 jatkettaisiin Pasilasta Arabiaan, ja linja 8 siirrettäisiin kulkemaan Koskelan hallille, jolloin uuden poikittaisyhteyden lisäksi muodostuisi säännöllinen yhteys Koskelan hallille, ja Arabiaan menisi edelleen kaksi linjaa.

      Tämän jälkeen tiedelinja voidaan lakkauttaa tarpeettomana, joten kovin kalliiksi linjan 2 jatkaminen Arabiaan ei tulisi. Vastaavalla tavalla voitaisiin linjan 58 osuus Pasilasta länteen lopettaa jos 7 jatkaisi Munkkiniemeen.

      Linjasta 1 tulisi kieltämättä hyvin erikoisen muotoinen, mutta olisiko Toinen linja ja Ensi linja parempi kohde jatkaa linjaa keskustasta kuin Eira? Eiran silmukan vierestä näyttäisi suunnitelmassa menevän linja 6, Linjoille ei mene mitään. Ykkösellä on myös jo valmiiksi Linjoille sopivat liikennöintiajat. Joka tapauksessa hyvä että ykkönen siirrettiin pois Kauppatorilta.

      Monien muiden kommentoijien tapaan toivoisin Fredrikinkadulle Kamppiin raitiovaunua. On totta, että siihen pääsee Topeliuksen- ja Runeberginkaduilta busseilla, mutta raitiovaunun kyyti on mukavampaa, käyttö vanhuksille ja vammaisille helpompaa sekä on selkeää kun on yksi linja monien bussilinjojen sijaan.

      Linjalla 9 ei suunnitelmaan mukaan ole yöliikennettä ja linjalla 7 on. Koska Hämeentiellä ja Mäkelänkadulle on runsas bussitarjonta yöaikaankin, matkustajia palvelisi ehkä paremmin jos linjan 7 yöliikenne siirrettäisiin Kallioon ja Alppilaan Kurvin kautta ajavalta reitiltä, siten että Kallioon ja edelleen joko Viipurinkadulle tai Aleksis Kiven kadulle olisi yöaikaan tasainen 10 minuutin vuoroväli, esimerkiksi linja 9 liikennöisi yöaikaan 10 min välein ajaen Jätkäsaaressa linjan 7 reittiä ja linja 7 ei liikennöisi yöllä.

      Muuten suunnitelma näytti hyvältä, erityisesti se että Pasilan asemalta edes länteen on uusi yhteys.

      Poista
    2. Anna mun kaikki kestää vai viellä Fredalle väksin pitäisi änkeä kiskot?
      Mitäköhän mieltä itse asianosaiset eli alueen kauppiaat ja asukkaat ovat moisesta älyttömyydestä?
      Ja palveleeko 1 10 min välein menevä ratikka paremmin kuin nyt muutaman min.välein menevät bussit? Pikkusen taitaa logiikka olla hakusessa.

      Poista
    3. Muutaman minuutin välein kulkeva bussi ei pysy tahdissa vilkkaassa sekaliikenteessä. Lopputulos on siis peräkanaa kulkevia busseja ja yli 10 minuutin väli seuraaviin.

      Voihan sitä alueen asukkailta ja kauppialtakin kysyä. Lisäksi voisi kysyä muualla ratikkalinjan varressa asuvilta ja bisnestä tekeviltä. Kyllä keskimäärin helsinkiläiset pitävät enemmän ratikasta kuin dieseliä käryttävästä ja lokaa roiskivasta bussiarmadasta.

      Poista
  31. Topeliuksenkadulle on turha alkaa rakentelemaan raitiotiekiskoja, koska kiskot kulkevat jo samansuuntaisena parin korttelin päässä Mannerheimintiellä. Topeliuksenkadulta on lyhyt matka Mannerheimintielle, ja eihän Topeliuksenkadun toisella puolella Topeliuspuistossa edes asu ketään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko tässä enemmänkin kuin pelkästään Topeliuksenkadun liikenne. Tuossa suunnitelmassa on näköjään tarkoitus sujuvoittaa ja nopeuttaa Mannerheimintien raitioliikennettä välillä Lasipalatsi-Töölön tulli poistamalla kääntyvä raitioliikenne tuolta väliltä. Lisäksi kun topeliksenkadulla on valmiiksi kiskot välillä Töölöntori-Mechelininkatu/Nordenskiöldinkatu niin siitä ei ole enään pitkä matka Tukholmankadulle. Topeliuksenkadun linjaus on myös osa Munkkivuoren raitiotiesuunnitelmaa ja jos tämä suunnitelma toteutuu niin se helpottaa myös Munkkivuoren raitiotien suunnittelua ja toteutusta. Eikä pidä unohtaa Töölön kirjastoa

      Poista
  32. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  33. Mikäli vanhat silmäni oikein näkevät, kolmosen raitiovaunu (nykyinen kakkonen) palautetaan takaisin vanhalle reitilleen Aleksilta Mannerheimintien kautta Arkadiankadulle, pois Mikonkadulta ja Kampista. Se on paras päätös pitkään aikaan.

    Paljonko mahtoi tulla maksamaan raiteiden, pysäkkien ja korokkeiden rakentaminen Mikonkadun kävelykadulle? Koska muutos astuu voimaan? Joko maaliskuun alusta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutokset astunevat voimaan vasta vuoden-kahden päästä. Ja vaikka kakkonen poistuu Mikonkadulta, sinne siirtyvät uusi seiska ja 4T.

      Poista
  34. Voitaisiinko kokeilla?perjantaina, 07 helmikuuta, 2014

    Kaupunki ei uskalla ilmeisesti edes kokeilla Arabian ja Pasilan yhdistävää linjaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun kautta, koska se pelkää, että reitti korvaisi kaupunkisuunnittelijoiden suuren unelman Vallilanlaakson viheralueen halkaisevasta joukkoliikennekadusta.

    VastaaPoista
  35. Onko tarkoitus jättää länsipasilalaiset pussinperälle? Vai kenties lisätä yksityisautoilua? Suora yhteys keskustaan katoaisi ja Helsingin ehkä toimivin ratikkalinja rampautuisi. Kaikkihan muistavat kolmosratikka-sekoilun. Poikittaislinjojen parantaminen on hieno asia, mutta sitä ei pidä tehda esimerkiksi länsipasilalaisten kustannuksella. Täällä on poliisilaitos, paljon koteja(joita rakennetaan lisää) ja työpaikkoja. Ei kaikkea voi uhrata uuden Pasilan keskustan ja Meilahden rikkaiden mukavuudelle(jotka tuskin käyttävät julkisia).

    VastaaPoista
  36. Ihmettelen mihin Kalasataman raitiotiesuunnitelmat ovat kadonneet. Olen muuttamassa sinne vuoden 2015 aikana ja asuntoa varatessa oli vielä tiedossa että Kalasatamaan tulisi raitiolinja. Mitä on tapahtunut?

    VastaaPoista
  37. Vi som bor i norra Västra Böle vill inte bli utan direkt förbindelse till Tölö!
    Länsi Pasilan pohjoisosssa asuvat eivät halua jääda ilman suoraa yhteyttä Töölöösseen. (Niinkuin Hbl:ssä 10.2 malli antaa ymmärtää)

    VastaaPoista
  38. Hei,
    Raitiolinjan 4 jatkaminen Munkkivuoreen on kannatettavaa. Minua huolestuttaa kuitenkin se, että matka Munkkivuoresta Munkkiniemen kautta keskustaan tulee kohtuuttoman hitaaksi. Tämä ei palvele munkkivuorilaisia ja olemme edelleen sumpussa kalliin uuden hitaan radan vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkkivuori ei ole yhtään missään sumpussa. Bussi 18 toimii hyvin ja liikennöi kattavasti koko alueen.
      Alueen keskelle (Raumantien koulu) suunniteltu ratikkalinja vaatisi ympärilleen Ulvilantietä ja Talia kiertvän bussivaihtolinjan, jossa ei ole mitään järkeä ja joka vain lisäisi vaihtoja ja näin vaikeuttaisi matkustamista entisestään.
      Katsos, kun Munkkivuori on muutakin kuin ostarin ja koulun ympäristö ja valtaosa ihmisistä asuu siellä Ulvilantien toisella reunalla, Talissa ja mm.Uudenmaankadulla.

      Poista
  39. Onko yhteyttä Arabianranta-Pasila harkittu ollenkaan? Vai odotellaanko tässä vain Vallilanlaakson osuutta, jos se joskus toteutuu. Eikö linja joka menisi Arabiasta Sturenkadun kautta Pasilaan ja siitä taka-Töölöön olisi poikittaislinja parhaimmillaan? Toki jos Vallinlaaksosta saadaan päätös aikaiseksi niin sekin kelpaa, kunhan siihen tulee vain raitiovaunulinja tai maksimissaan 1-2 bussilinjaa mutta ei henkilöautoja.

    VastaaPoista
  40. Suunnitelmassa todetaan, että linja 2 kulkee keskeisesti Töölön läpi tarjoten hyvät kokopäiväiset yhteydet sekä keskustaan että Pasilaan.
    Mutta Pasila on muutakin kuin asema ja Itä-Pasila. Myös Länsi-Pasilassa on elämää ja asukkaita, jotka tarvivat seiskan nykyisin mahdollistaman yhteyden Töölön kautta keskustaan!

    VastaaPoista
  41. Kalasatamaan luvattu raitiolinja Leonkadulle esille ja toteutukseen!! Alue täyttyy asukkaista vailla läheistä julkista liikennettä niinkuin sinne luvattiin tonnttia varatessa. Kaava!! Houkutellaan alueelle ja kuinkas sitten nyt - vedetään suunnitelma pois. Soisi palvelun olevan jo nyt eikä sittku...: siis 2015 viimeistään.
    Nina Mulari

    VastaaPoista
  42. Myös ääni Arabiasta Pasilaan Sturenkadun ja Mäkelänkadun kautta! Itä-Pasilan läpi Mäkelänkadulta seiskan reittiä.
    Arabian suunnalta Kumpulan kampus, Arcada-AMK, Aalto ennen Otaniemeen siirtymistään ja Lahdenväylän lähiöbussit hyötyisivät tiheävälisemmästä ja suoremmasta liikenteestä junille kuin nykyinen 506.

    Alppilan katveesta Sörnäisiin olisi hyvä päästä - pääsy suoraan itään vs nykyisin vaihto vasta Hakaniemessä, viimeistään Kalasataman suunnitelmien yhteydessä. Pasila-Alppila-Sörnäinen-Kalasatama-itä?

    Poikittaisliikennettä edes tärkeimmillä suorilla väylillä olisi hyvä olla myös iltaisin, ettei keskustan kautta olisi aina pakko kulkea - 1/8 sekä Pasilan tasolla edes jokin linjoista jatkaisi pidempään kuin esim. nykyinen 8 (ja vaihdot säteittäisiin busseihin sujuviksi)

    Kasin/ykkösen vaihdot Mannerheimintien busseille: vaatii nykyisin kävelyn Kisahallin tuolle puolen, 350m. Useampi bussi voisi siis pysähtyä Oopperalla (nyt vain U-linjat?) jotta vaihto poikittaislinjoilta sujuisi.

    (linjan 70T reitillä voisi myös jossain vaiheessa kulkea useampi väline, Lahdenväylältä koillisesta suoraan Töölöön ja Kamppiin, iso poikittaisväylä Sturenkatu on nykyisellään hyödyllinen ainoastaan autoilijoille ja pitkänmatkan busseille vaikka Sturenkadun ympäristössä asuu runsaasti myös kantakaupunkilaisia - ei välttämättä tämän ratikkasuunnitelman asia)

    VastaaPoista
  43. Vielä tuohon Jätkäsaaren matkustajaliikenteen purkamiseen. Miksi Länsiterminaalista ei voida tehdä yhtä linjaa joka kulkisi vain Rautatieasemalle asti, kuten 4T on suuniteltu palvelemaan Katajanokan matkustajaliikennettä? Nykyään merkittävä osa 9:n laivamatkustajista poistuu ja nousee kyytiin joko Kampin tai Rautatieseman pysäkeillä. Olisiko tällaisella lyhyellä reitillä mahdollista saada edullisemmin purettua tuota matkustajaliikennettä jatkoyhteyksille, kuin nyt suunitelluilla pitkillä linjoilla?

    VastaaPoista
  44. Hsl: Oletteko mitenkään huomioineet sähköbusseissa (ja jatkossa myös muilla energiamuodoilla) tapahtuvaa väistämätöntä valtavaa kehitystä tulevina vuosina?
    Sähköbussi ei vaadi kalliita raiteita, ei aiheuta raidemelua ja reitit ovat helposti muunneltavissa tarpeen mukaan toisin kuin raiteet.
    Busseja voidaan liikennöidä kuten ratikoita (myös esim.keskiovesta sisään menemällä) kuten bussi 550 hyvin osoittaa ja jonka muuttaminen raidelinjaksi on eräs typerimpiä meneillään olevia hankkeita.
    Ehkä noissa raideinvestoinneissa joiltakin osin kannattaisi laittaa vähän jäitä hattuun ja harkita etenkin kantakaupungissa myös sähköbusseja yms.jatkossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linja 550 tuottaa tappiota, raitiovaunut eivät. Ja jos linja 550 muutettaisiin raitiovaunuksi, matkustajamäärät lisääntyisivät ainakin 20 tai 30 %.

      Poista
    2. Ihanko "totta" laskitko ratikan "kannattavuuteen" mukaan kiskojen rakentamiskustannukset? hahahaha.
      Entä huomioitko etenkin talviliikenteen suhteen, mitä tapahtuu pitkälle poikittaislinjan kokopäivän liikennöisimille, jos (=kun) ratikka sammuu sinne kiskoille keskelle reittiä sotkien liikenteen koko loppupäiväksi.

      Poista
    3. Mitenköhän muuten lähes täysin samaa reittiä liikennöivän linjan muuttaminen bussista ratikaksi lisää matkustajamääriä 20-30%.
      Näitä linjoja käyttävät ne ihmiset, jotka tarvitsevat kyseistä reittiä täysin riippumatta siitä, mikä kulkuneuvo siinä kulkee.
      Tosin itse vaihdan nykyisestä bussilinjasta yksityisautoilijaksi, jos linjalle laitetaan joku nykymatalalattiaraitkoitten kaltainen ällötys, jossa penkit ovat vastakkain ja ei löydä ruuhka-aikana luontevaa seisoimistilaa.

      Poista
    4. "Mitenköhän muuten lähes täysin samaa reittiä liikennöivän linjan muuttaminen bussista ratikaksi lisää matkustajamääriä 20-30%.
      Näitä linjoja käyttävät ne ihmiset, jotka tarvitsevat kyseistä reittiä täysin riippumatta siitä, mikä kulkuneuvo siinä kulkee."

      Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi linjalla 9 käyttäjämäärä nousi selvästi verrattuna linjaan 17. Linjan 550 muuttaminen raitiovaunuksi saisi monet esimerkiksi keskustan kautta kiertävät käyttämään sitä, jolloin joukkoliikenteestä tulee laadukkaampi vaikutelma, kun matka-aika lyhenee, ja myös osa autoilijoista alkaisi käyttää sitä. Jälkimmäinen muutos ilmenee enemmän pidemmän ajan kuluessa, kun linjan varrella asuva väestö vaihtuu.

      "Ihanko "totta" laskitko ratikan "kannattavuuteen" mukaan kiskojen rakentamiskustannukset?"

      Kyllä

      Poista
  45. miks kalataman liikennettäei tässä vaiheesa suunnitella , kun kauppakeskus redi valmistuu vuonna 2017 ja koko keskus 2024´ja teidän suunnitelmanne on kuitekin vuoteen 2024 valmis ???
    eikö joitakin linjoja voisi muuttaa jo enne 2017 jotka pystyvät esim. 1 ja 4t

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten suunnitelmissa useaan kertaan todetaan, Kalasatamaan on tulossa raitioliikennettä jo ennen vuotta 2024. Näitä linjoja ei vain esitetä tai käsitellä tässä työssä, koska Kalasataman liikenne on oma kokonaisuutensa, joka tulee ikään kuin tässä työssä esitettyjen linjojen "päälle".

      Poista
  46. Suunnitelma on selkeä ja sitä perustellaan hyvin, mutta kaikkia ei koskaan voi tyydyttää. Jokainen katsoo napaansa omasta vinkkelistään.
    Tämä katajanokkalainen antaa plussaa linja 7:n länteen vedolle: Jätkään yhdellä vaihdolla ilman pitkää kävelyä. Hietalahden halliin nopeammin kuin vaihtamalla linja 6:een. Ja Hakikseen yhtä hyvin kuin tähän asti. Tosin poistuva linja 1 on saattanut tuoda mukavan lisävaihtoehdon jopa keskellä päivää.
    Jos linja 9 muistuttaa säilykepurkkia laivojen tulo/menoaikoina, ei linja 4/4T ole yhtään sen parempi. Siinä mielessä jonkinlainen härkävaunukuljetus terminaali-asemat-terminaali on varmaan paikallaan. Oli sen kyltitys T tai 4T.

    Jos pysäkkirakennelmista on tulevaisuudessakin pakko luoda satojentuhansien arvoisia taideteoksia ja kansalaisten olohuoneita hengailua varten, ehdotan, että S. Lindforsin Kampin-mestariteos nostetaan pyörille ja siirretään sinne, missä raitiovaunut kulloinkin sattuvat kulkemaan. Jos uusia hankitaan, velvoitetaan sponsoriraha hankkimaan vaikka kansalaiskeräyksellä.

    VastaaPoista
  47. Jos ymmärrän tämän nyt oikein, Töölöstä ei olisi muutoksen jälkeen enää yhtään suoraa yhteyttä rautatieasemalle, kun kakkonen ilmeisesti menisi taas reittiä Arkadiankatu - Mannerheimintie - Aleksanterinkatu. Vanha bussi nro 18 on niin ikään kadonnut eikä tehne paluuta. Suunnitelman perusteluissa puhutaan siitä, kuinka töölöläiset arvostaisivat suoraa reittiä ydinkeskustaan. Todellisuudessa yhteys sen sijaan katkeaisi, kun liikenteen näkökulmasta ydinkeskusta on rautatieasema eikä Stockan kello.

    Kakkosen nykyinen reitti Kampin kautta asemalle on mielestäni täysin toimiva, vaikka se kestääkin pari minuuttia pidempään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu-uh arvon Töölöläiset ja Kruunanhaan asukkaat ovat kyllä nykyisin ihan "hirveessä liikennemotissa " !.
      T.nimim.Anna mun kaikki kestää.

      Poista
    2. Töölöläisenä kannatan Kakkosen linjan pitämistä nykyisellään - siis Kampin ja Rautatieaseman kautta. Ykkönen Arkadiankatua pitkin olisi loistava lisäys. Tällä järjestelyllä pääsi asioile usempaan paikkaan ja ratikkalinjojen väliset vaihtomahdollisuudet paranisivat - esim. linjalle Yhdeksän.

      Huomatkaa, että moni eläkeläinen ei matkusta päivittäin eikä siis osta matkakortille aikaa vaan arvoa. Ratikka tulee silloin edullisemmaksi.

      Toivon myös Kampin keskuksen länsipäädyn pysäkeille järkeistystä, kunnollista opastusta monille eri linjoille ja niille kunnolliset yhteen kootut aikataulunäytöt. Onhan Espoon linjoillekin hyvät näyttötaulut.

      Olisiko myös jostain nähtävissä nykyisten linjojen matkustajamääriä?

      Poista
  48. Ratikkayhteydet Messukeskukseen heikkenisivät nykyisestä kolmesta (7A, 7B ja 9) yhteen: 2. Miksei 9 voisi kulkea jatkossakin Messukeskuksen editse jatkaen matkaansa Ilmalaan? Linjan 9 kortissa lukee, että yhteyden varrella olevia erikoisuuksia on Messukeskus, mutta linjahan ei kulkisi sen oven läheltäkään nykyisen suunnitelman mukaisesti.

    VastaaPoista
  49. Olen tässä lukenut näitä blogeja ja huomasin bussi 68 käyttäjien olevan tyytymättömiä linjansa hitauteen, miten se mahd. kun kyseinen bussi kulkee n. 5 min. välein.Meidän 55 käyttäjien ennen 10 min.matkaan kuluu kaikkien vaihtojen kanssa n.30 min. emme ole kukaan täällä tyytyväisiä kun ennen hyvin toimiva linja pilkottiin.


    VastaaPoista
  50. Raitiovaununkuljettajana haluaisin kommentoida muutamaa asiaa:
    "Tällä hetkellä Töölöstä ei ole yhtään suoraa linjaa Lasipalatsille ja
    Ylioppilastalolle eli ydinkeskustaan." Hei haloo! Mihinkä ajaa linjat
    4 , 7B ja 10 , ellei nimenomaan juuri Lasipalatsille ja Ylioppilastalolle
    eli ydinkeskustaan! Ja takuuvarmasti TÖÖLÖSTÄ! Pelkkä Etu-Töölö ei
    riitä minulle syyksi. Mannerheimintien varrella on Töölön varikko, myös
    Töölön kisahalli löytyy sieltä ja Töölönlahti on sen itäpuolella. Minulle
    on ihan turha väittää , ettei Töölöstä ole suoraa raitiolinjayhteyttä keskustaan! Ja Kamppia puolustan vaihtoyhteyksien vuoksi. Se on tärkeä liikenteellinen solmukohta. Rautatieasema on mitä aidointa ydinkeskustaa! Mitä joku muuta väittää, puhuu soopaa.

    VastaaPoista