Linjastovaihtoehto B tarjoaa suoraviivaisia yhteyksiä

Raitioliikenteen linjastosuunnitelmassa on tehty luonnokset kolmesta erilaisesta linjastovaihtoehdosta. Perusvaihtoehto sisältää nykylinjastoon verrattuna ainoastaan uusien asuinalueiden raitioteiden tuomat muutokset. Seuraavaksi esiteltiin linjastovaihtoehto A, jossa palvelutasoa on parannettua voimakkaasti etenkin lisäämällä poikittaisia linjoja. Näiden kahden aiemmin esitetyn vaihtoehdon välistä esitellään linjastovaihtoehto B, jossa on panostettu suoraviivaisiin, selkeisiin linjoihin. Joistakin nykyisistä linjoista ja suorista yhteyksistä on luovuttu, mutta toisaalta linjastossa on myös uusia raitioliikenteen yhteyksiä.

Linjastovaihtoehdossa tarjontaa on keskitetty muita vaihtoehtoja enemmän ja sen vuoksi se on edullisempi  liikennöidä kuin muut esitellyt vaihtoehdot. Toisaalta linjaston tehokkuus mahdollistaa vuorovälien tihentämisen osalla linjoja, mikäli halutaan säilyttää nykyinen kustannustaso eikä tavoitella erityisiä kustannussäästöjä. Vaihtoehtojen eri ominaisuuksia vertailtaessa siis hyvä huomioida se, että ne toimivat myös esimerkkeinä linjastoratkaisuiden vaikutuksista liikennöinnin kustannuksiin.

B-vaihtoehdossa linjojen 4, 6, 8, 9 ja 10 reitit ovat samat kuin A-vaihtoehdossa. Mannerheimintien linjoilla 4 ja 10 liikennöidään B-vaihtoehdossa ruuhka-aikoina 7,5 minuutin vuorovälein ja päivällä 10 min. Meilahden ja Katajanokan välillä kulkee lisäksi linja 5 samoilla vuoroväleillä tarjoten lisäkapasiteettia Mannerheimintien runko-osuudella. Lisäksi linja 5 tuo kokopäiväisen yhteyden Katajanokan terminaalille. Tämän linjatrion vuoroväli kullakin linjalla on lauantain päiväliikenteessä 10 min ja sunnuntaisin 12 min. Iltaliikenteessä arkisin ja lauantaisin vuoroväli on 10 min.

Linjat 6 ja 8 kulkevat B-vaihtoehdossa 7,5 min välein ruuhka-aikoina ja 10 min välein päivisin. Vuorotiheys vastaa nykytilannetta ja perusvaihtoehtoa. Linjojen 6 ja 8 vaihtoehtoa A tiheämpi vuoroväli on varautumista Jätkäsaaren ja Hernesaaren kasvuun.

B-vaihtoehdon linjat 1 ja 2 muodostavat eteläisen kantakaupungin linjaparin nykyisten linjojen 2 ja 3 tapaan. Linjan 1 pohjoispää säilyy Käpylässä, mutta linjasta tulee kaikkina päivinä, koko päivän ajettava linja. Linja toimii Kalliossa linjan 9 parina ja yhdessä ne tarjoavat arjen ja lauantain läpi 5 minuutin vuorovälin Kallion ytimestä keskustaan. Sunnuntaisin linjat kulkevat 12 min välein, jolloin vuoroväli yhteisellä osuudella on 6 min.

Kalliossa muissa vaihtoehdoissa kulkevan linjan 3 reitti muuttuu ja linjasta tulee poikittainen yhteys Sörnäisistä Alppiharjun läpi Meilahteen. Tämä nopeuttaa idän suunnan metromatkustajien pääsyä Meilahden suunnalle ja keventää Mannerheimintien linjojen matkustajamääriä sekä kytkee Kallion ja Harjun alueet entistä kiinteämmin kaupungin luoteisosiin vieviin linjoihin.

Linja 7 on B-vaihtoehdossa hieman lyhyempi kuin A-vaihtoehdossa. Linjan eteläinen päätepysäkki sijaitsee edelleen Jätkäsaaressa ja se kulkee Kruununhaan kautta. Pohjoispäässään linja päättyy Länsi-Pasilaan. Pasilan ja Meilahden välillä on suuri matkustajakysyntä ruuhka-aikoina, mutta tässä vaihtoehdossa linjaa 7 ei ole ulotettu Pasilaa lännemmäs koska Meilahden alueen kaksi päätepysäkkiä ovat muiden linjojen käytössä. Teknisesti linjaa voidaan liikennöidä Munkkiniemeen saakka, jolloin se korvaisi nykyisestä bussilinjasta 58 kehitettävän runkolinjan 500 (ent. 0-Jokeri). Tähän suunnittelukysymykseen palaamme myöhemmässä vaiheessa.

Esitellyt linjastovaihtoehdot sisältävät hyvin erilaisia ratkaisuja ja jatkosuunnittelussa tavoitellaan kokonaisuuden kannalta hyvää ratkaisua. Kustannus- ja suoritetiedot tulevat myös tutustuttaviksi, vaikka ne eivät useimmille raitioliikennettä käyttäville ole millään tavalla olennaisia tietoja. Niistä kiinnostuneet voivat siten arvioida eri ratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta myös siltä kantilta. Useimpia asukkaita kiinnostaa, miten joukkoliikenteen linjat palvelevat omia liikkumistarpeita. Näkökulma harvoin koskee koko linjastoa. Voikin sanoa, että asukkaat ovat todellisia liikkumisen asiantuntijoita, joita liikennesuunnittelijoiden pitäisi ymmärtää. Suunnittelijoiden pitäisi pystyä liikenteen asiantuntijoita tarjoamaan asukkaiden tarpeita vastaavia ratkaisuja. Toivottavasti onnistumme siinä! Tarvitsemme siis apuasi!