Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta käsittelee raitioliikenteen linjastosuunnitelman luonnosta tiistain 27.5. kokouksessaan. Lautakunta antaa suunnitelmaluonnoksesta lausuntonsa kaupunginhallitukselle. Raitio- ja metroliikennettä liikennöivän ja ratoja hallinnoivan HKL:n
johtokunta antanee lausuntonsa raitioliikenteen linjastosuunnitelmasta kokouksessaan 28.5.2014.
Yleisten töiden lautakunta:
Esittelytekstissä todetaan, että laadittu linjastosuunnitelma antaa selkeän käsityksen raitiolinjaston laajentamisesta ja roolista liikennejärjestelmän osana. Jatkotyössä lautakunta kehottanee priorisoimaan linjastomuutosten vaatimat toimenpiteet hankehallintaa varten. Lisäksi lautakunta peräänkuuluttaa eri osapuolten selkeää toimintamallia, jossa eri osapuolet yhteisesti sopivat raidehankkeiden aikatauluista ja vetovastuista.
Lausunnossa todetaan, että linjastosuunnitelman toimeenpanoon liittyy pysäkkiverkoston osalta suuri tarve asukasvuorovaikutukselle ja viestinnälle.
HKL-liikelaitoksen johtokunta:
Lausunnossa
kiitetään suunnitelman laadinnan vuorovaikutteisuutta. Sekä asukkaat
että muut viranomaiset ovat voineet osallistua suunnitelman laadintaan.
HKL on osallistunut linjastosuunnitelman laadintaan osallistumalla
yleisötilaisuuksiin, työn ohjausryhmään sekä antamalla asiantuntija-apua
mm. liikennöintiä ja infran rakentamista koskien.
HKL:n
lausunnossa pidetään ymmärettävänä, että vallitsevan
päätöksentekotilanteen vuoksi Kalasataman ja Laajasalon raitiolinjat
eivät ole osa linjastosuunnitelmaa. Tältä osin linjastosuunnitelma on
HKL:n mielestä puutteellinen ja vaatisi täydennystä. HKL:n mielestä
Helsingin kaupungin ja HSL:n tulee saattaa päätökseen Kalasataman ja
Kruunuvuoren linjastosuunnitelma ennen uuden raitiovaunulinjaston
hyväksymistä.
Linjastosuunnitelmassa olisi HKL:n
mielestä voitu tutkia vielä nykyistä enemmän eri liikennemuotojen
tarjoamaa liikennettä samoilla väylillä. Pisara-radan mukanaan tuomia
muutoksia maanpäälliseen liikenteeseen on käsitelty HKL:n mielestä liian
vähän.
HKL:n johtokunnan lausunnossa todetaan, että
linjaa 1 tulisi kehittää siten, että se kulkisi Fredrikinkatua koko
matkan Arkadiankadulta Punavuoreen saakka. Lisäksi HKL painottaa, että
Helsingin tulee kehittää päätöksentekoprosessia raitiotiehankkeissa.
Päätökset raitiotieratojen rakentamisesta pitää voida tehdä hyvissä
ajoin.
19.5.2014
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee linjastosuunnitelmaa
Raitioliikenteen linjastosuunnitelman luonnos esiteltiin HSL:n hallitukselle 25.3. ja hallitus päätti pyytää HSL:n jäsenkunnilta lausunnot suunnitelmaluonnoksesta HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmaehdotuksen 2015 - 2017
lausuntopyynnön yhteydessä.
Helsingin kaupunginhallitus on edelleen pyytänyt lausuntoja kaupungin eri hallinnonaloilta. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee suunnitelmaa koskevaa lausuntoa tiistain 20.5. kokouksessaan.
Lausuntoehdotuksen mukaan suunnitelma muodostaa hyvän lähtökohdan raitioliikenteen kehittämiselle ja laajentamiselle lähivuosina. Linjaston suunnittelussa on lausunnon mukaan huomioitu aikataulujen yhteensovittaminen, jolloin vilkkaimmille osuuksille saadaan useamman linjan muodostama tasainen vuoroväli ja runkolinjatyyppinen palvelu. Suunnitelman heikkoudeksi lausunnon mukaan jää sunnuntain vuorovälien säilyttäminen nykyisellä tasolla 12 minuutissa. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että sunnuntain merkitys kauppa- ja tapahtumapäivänä on kasvanut ja kaupungin elinvoiman kannalta muiden päivien perusvuoroväliä vastaava 10 minuutin vuoroväli olisi perusteltu erityisesti kauppakeskustaa ja satamayhteyksiä palvelevilla linjoilla.
Lausuntoehdotuksen mukaan on arvioitava tarkemmin linjaston vaihtoehtoja Länsi-Pasilassa ja vaihtoehdoista on keskusteltava asukkaiden, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Lisäksi lausuntoehdotuksessa todetaan, että raitioliikenteen pidemmän aikavälin tavoitteellisesta laajuudesta ja roolista joukkoliikennejärjestelmässä valmistellaan esitys vuoden 2014 aikana osana kaupungin strategiaohjelman mukaista poikkihallinnollista ratikkaprojektia. Ratikkaprojekti päivittää myös uusien rataosuuksien tavoiteaikataulut linjastosuunnitelman lopputulokseen ja uusien alueiden kaavoitustilanteeseen perustuen.
Muiden hallintokuntien lausunnoista kerrotaan erikseen täällä blogissa kun lausunnot ovat nähtävillä asialistoilla.
Helsingin kaupunginhallitus on edelleen pyytänyt lausuntoja kaupungin eri hallinnonaloilta. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee suunnitelmaa koskevaa lausuntoa tiistain 20.5. kokouksessaan.
Lausuntoehdotuksen mukaan suunnitelma muodostaa hyvän lähtökohdan raitioliikenteen kehittämiselle ja laajentamiselle lähivuosina. Linjaston suunnittelussa on lausunnon mukaan huomioitu aikataulujen yhteensovittaminen, jolloin vilkkaimmille osuuksille saadaan useamman linjan muodostama tasainen vuoroväli ja runkolinjatyyppinen palvelu. Suunnitelman heikkoudeksi lausunnon mukaan jää sunnuntain vuorovälien säilyttäminen nykyisellä tasolla 12 minuutissa. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että sunnuntain merkitys kauppa- ja tapahtumapäivänä on kasvanut ja kaupungin elinvoiman kannalta muiden päivien perusvuoroväliä vastaava 10 minuutin vuoroväli olisi perusteltu erityisesti kauppakeskustaa ja satamayhteyksiä palvelevilla linjoilla.
Lausuntoehdotuksen mukaan on arvioitava tarkemmin linjaston vaihtoehtoja Länsi-Pasilassa ja vaihtoehdoista on keskusteltava asukkaiden, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Lisäksi lausuntoehdotuksessa todetaan, että raitioliikenteen pidemmän aikavälin tavoitteellisesta laajuudesta ja roolista joukkoliikennejärjestelmässä valmistellaan esitys vuoden 2014 aikana osana kaupungin strategiaohjelman mukaista poikkihallinnollista ratikkaprojektia. Ratikkaprojekti päivittää myös uusien rataosuuksien tavoiteaikataulut linjastosuunnitelman lopputulokseen ja uusien alueiden kaavoitustilanteeseen perustuen.
Muiden hallintokuntien lausunnoista kerrotaan erikseen täällä blogissa kun lausunnot ovat nähtävillä asialistoilla.
24.3.2014
Raitioliikenteen linjastosuunnitelma etenee päätöksentekoon
Raitioliikenteen linjastosuunnitelman luonnos oli asukkaiden kommentoitavana helmikuussa.
Kommentteja oli mahdollista antaa sähköpostilla suunnitelma-aineistosta, joka oli esillä HSL:n verkkosivuilla sekä linjastosuunnitelman verkkoblogissa. Suunnitelma-aineistoon sisältyivät linjakartta kaikista linjoista sekä linjakohtaiset kartat, vuorovälitaulukot sekä linjakortit, joissa oli esitetty yhteenveto mm. linjan muutoksista, tahdistustavoitteet, keskeiset vaihtopaikat, infrastruktuuri- ja jatkosuunnittelutarpeet.
Linjastosuunnitelman luonnoksesta saatiin asukkailta ja asukasyhdistyksiltä 421 sähköpostipalautetta. Annetusta palautteesta noin neljännes oli yleisluontoista palautetta, joka koski suunnitelmaa kokonaisuutena. Loput palautteista oli selvästi kohdennettavissa johonkin kaupunginosaan. Palautteita saatiin eniten niiltä alueilta, joiden linjastoon suunnitelma toisi muutoksia. Yleiset palautteet sisälsivät runsaasti ehdotuksia raitiolinjaston laajentamiseksi esikaupunkialueille sekä uusien linjojen perustamiseksi.
Palautteiden perusteella suunnitelmaluonnokseen ei tässä vaiheessa nähty tarpeelliseksi tehdä olennaisia muutoksia. Jatkosuunnittelussa paneudutaan vielä erityisesti raitiolinjojen reitteihin Pasilassa.
Suunnitelmaluonnos esitellään HSL:n hallitukselle 25.3. ja hallitus päättänee pyytää HSL:n jäsenkunnilta lausunnot linjastosuunnitelmaluonnoksesta HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmaehdotuksen 2015 - 2017 lausuntopyynnön yhteydessä. Kunnat valmistelevat lausuntonsa kesän aikana. Lausuntojen sekä saadun palautteen perusteella suunnitelma viimeistellään ja esiteltäneen HSL:n hallitukselle hyväksyttäväksi syksyn 2014 aikana.
Suunnitelmaraportin luonnos ja linjakartta löytyvät HSL:n hallituksen 25.3. kokouksen esityslistalta. Asukasvuorovaikutuksen tuloksista on laaditty yhteenvedot raportin lukuihin 4.5. ja 5.5.
Kommentteja oli mahdollista antaa sähköpostilla suunnitelma-aineistosta, joka oli esillä HSL:n verkkosivuilla sekä linjastosuunnitelman verkkoblogissa. Suunnitelma-aineistoon sisältyivät linjakartta kaikista linjoista sekä linjakohtaiset kartat, vuorovälitaulukot sekä linjakortit, joissa oli esitetty yhteenveto mm. linjan muutoksista, tahdistustavoitteet, keskeiset vaihtopaikat, infrastruktuuri- ja jatkosuunnittelutarpeet.
Linjastosuunnitelman luonnoksesta saatiin asukkailta ja asukasyhdistyksiltä 421 sähköpostipalautetta. Annetusta palautteesta noin neljännes oli yleisluontoista palautetta, joka koski suunnitelmaa kokonaisuutena. Loput palautteista oli selvästi kohdennettavissa johonkin kaupunginosaan. Palautteita saatiin eniten niiltä alueilta, joiden linjastoon suunnitelma toisi muutoksia. Yleiset palautteet sisälsivät runsaasti ehdotuksia raitiolinjaston laajentamiseksi esikaupunkialueille sekä uusien linjojen perustamiseksi.
 |
| Helmikuisen asukasvuorovaikutusvaiheen palautteet alueittain. Palautteita saatiin yhteensä 421 kpl. |
Palautteiden perusteella suunnitelmaluonnokseen ei tässä vaiheessa nähty tarpeelliseksi tehdä olennaisia muutoksia. Jatkosuunnittelussa paneudutaan vielä erityisesti raitiolinjojen reitteihin Pasilassa.
Suunnitelmaluonnos esitellään HSL:n hallitukselle 25.3. ja hallitus päättänee pyytää HSL:n jäsenkunnilta lausunnot linjastosuunnitelmaluonnoksesta HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmaehdotuksen 2015 - 2017 lausuntopyynnön yhteydessä. Kunnat valmistelevat lausuntonsa kesän aikana. Lausuntojen sekä saadun palautteen perusteella suunnitelma viimeistellään ja esiteltäneen HSL:n hallitukselle hyväksyttäväksi syksyn 2014 aikana.
Suunnitelmaraportin luonnos ja linjakartta löytyvät HSL:n hallituksen 25.3. kokouksen esityslistalta. Asukasvuorovaikutuksen tuloksista on laaditty yhteenvedot raportin lukuihin 4.5. ja 5.5.
13.2.2014
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Linjastoluonnoksen oltua viikon esillä on palautteissa noussut esiin muutamia toistuvia kysymyksiä. Vastaamme muutamaan useimmin esitettyyn kysymykseen ja palaamme asiaan tarvittaessa muiden kysymysten osalta. Kaikki tähän mennessä saadut palautteet (reilu 260 kpl) kuin myös blogiin tulleet kommentit on luettu ja niistä on kerätty vielä merkittävimmiksi nähtyjä pointteja pohdittavaksi. Kiitos kommenteista!
Sitten kysymyksiin ja vastineisiin:
Aiotaanko Länsi-Pasila jättää pussinperäksi, jonne ei raitiovaunu enää kulkisi?
Liikkuminen Pasilan alueella muuttuu tulevaisuudessa kun Keski-Pasilaan rakennetaan uusia asuntoja ja työpaikkoja. Alueen kaupalliset palvelut kehittyvät uuden kauppakeskuksen myötä. Tulevassa Pasilassa liikkuu paljon enemmän ihmisiä kuin nykyisin. Alueella nykyisin asuvien ja työskentelevien tarpeet eivät katoa kokonaan, mutta nekin voivat muuttua kun palvelutarjonta ja palveluiden sijainti muuttuvat.
Ei siis ole yksiselitteistä ratkaisua sille, mikä on paras tapa vastata liikkumistarpeisiin. Linjastoluonnoksessa Pasilanraitiolla ei ole raitioliikennettä. Ratkaisu perustuu siihen, että yhteydet Pasilan alueelta Töölön suuntaan (ja päinvastoin) olisivat suoraviivaisia ja nopeampia kuin Pasilanraition kautta kiertäen.
Asukkaiden huoli siitä, että matka-ajat pitenevät kävelymatkan pidentyessä on tosiseikka. Toisaalta raitiolinjan 9 pidennyt Pasilankatua ja Radiokatua pitkin tuo raitiovaunut lähelle Länsi-Pasilan pohjoisosia. Juna on jo nykyisin nopein mahdollinen keino päästä keskustaan (esim. Stockmannille) jopa Rahakamarinportilta saakka. Tulevaisuudessa kävely-yhteys asemalle on nykyistä parempi kun Länsi-Pasilasta pääsee asemalaitureille myös Kyllikinportin kohdalta.
Pasilan ja Meilahden välillä kulkevan raitiolinjan 7 käyttäjät ovat pääasiassa nimenomaan aseman ja Meilahden välillä kulkevia. On siis luontevaa, että tällä linjalla reitti olisi mahdollisimman suora ja sujuva sekä siten houkutteleva.
Keskustaan kulkevan linjan 2 reitityksen osalta linjasluonnos on enemmänkin keskustelunavaus siitä, että miten tulevassa Pasilassa pitäisi liikennöidä. Pasilan raitiolinjoista kakkonen olisi ainoa Töölön suuntaan kulkeva linja, joten matkustajan näkökulmasta hyötyjä yhteisistä pysäkeistä ei juurikaan ole. Vaihtaminen ratikoiden kesken onnistyy hyvin Pasilansillalle rakennettavassa uudessa joukkoliikenneterminaalissa (kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2014). On siis arvioitava nyt tehtyä perusteellisemmin, mitä kautta ratikan halutaan Pasilassa ajavan. Tässä vaiheessa linjastosuunnittelua on ratkaisu laajempia kysymyksia linjastosta.
Miksi kaikki Töölön ratikkalinjat menevät Arkadiankadulle eikä Kamppiin?
Linjastosuunnitelman luonnos on laadittu tarkastelemalla joukkoliikennettä kokonaisuutena, ei erillisinä bussi- ja raitiolinjoina. Nykytilanteessa Töölön ja Kampin väliset matkat voi tehdä joko bussilla tai ratikalla. Töölöstä ei tällä hetkellä mene yhtään linjaa suoraan kohti Lasipalatsia ja Ylioppilastaloa eli ydinkeskustaan.
Kampin keskus on toki laajentanut kaupallisen keskustan entistä laajemmalle, mutta asukkailta saaduissa palautteissa on noussut esille myös tarve päästä nykyistä nopeammin ydinkeskustaan. Reitti Arkadiankadun kautta on hieman lyhyempi ja siten nopeampi. Se on myös looginen ja luonteva reitti Töölöstä keskustaan.
Töölön ja Kampin välillä liikennöisivät jatkossa vain bussit - ja mahdollisesti tulevaisuudessa ratikat. Bussien korvaaminen ratikoilla edellyttäisi kokonaisratkaisua, jossa bussilinjat voitaisiin korvata riittävän pitkältä matkalta raitiolinjoilla. Suositut bussilinjat ovat luontevimpia korvattavaksi ratikoille.
Linjastosuunnitelmassa on siis tietoisesti valittu bussille ja ratikalle erilaiset roolit Töölössä. Bussit vievät Kamppiin ja ratikat ydinkeskustaan. Moni on myös epäillyt, että busseihin tulee tämän muutoksen myötä liikaa matkustajia koska ratikalla kulkee jo nyt moni Kamppiin. Suunnittelijan näkemys on, että osa nykyisten bussien käyttäjistä alkaa kulkea suoremman reitin myötä ratikalla sen sijaan että he menisivät nykyiseen tapaansa ensin bussilla Kamppiin ja jatkaisivat siitä kävellen ydinkeskustaan. Keskustaan menijöiden osuus busseissa siis vähenee ja Kamppiin kasvaa.
Minne ovat jääneet Kalasataman raitiolinjat? Onko suunnitelmista luovuttu?
Kalasataman raitiolinjat eivät ole jääneet mihinkään. Raitiotiehen on varauduttu Kalasataman alueella useilla eri kaduilla. Mahdollisia reittejä Kalasatamassa on vielä monia (katso karttaa), mutta suunnittelu ei ole niin pitkällä, että voitaisiin sanoa mikä tai mitkä niistä ovat parhaita. Niinpä varsinainen linjastosuunnittelu voidaan aloittaa vasta kun suunnittelu on edennyt ja päätös reiteistä Kalasataman alueella on tehty.
Alustavia suunnitelmia mahdollisesta linjasta on tehty tämän suunnitelman ohessa. Samassa yhteydessä on laadittu suunnitelmat myös Laajasalon mahdollisista raitiolinjoista, koska linjoilla on yhteisiä rataosuuksia. Linjojen liikennöinnin aloitus osunee myös samaan aikaan.
Miten suunnitelmat vaikuttavat bussiliikenteeseen?
Nyt esitetyillä linjastomuutoksilla on kohtalaisen pieniä vaikutuksia bussiliikenteeseen koska suunnitelmassa raitioliikenteen palvelualue ei laajene merkittävästi eikä siten korvaa bussiliikennettä. Olennaisin muutos tapahtuu poikittaisen runkobussin 500 (nyk. bussit 58 ja 58B) vuorotarjonnassa. Linjan vuoroväli voi ruuhka-aikoina olla 6 minuuttia 4 minuutin sijaan, kun raitiolinjat 3 ja 7 parantavat poikittaisia yhteyksiä Meilahteen.
Vaikka ratikkalinja 7 ulottuu linjastoluonnoksessa jo Meilahteen saakka, ei linjaa sellaisenaan kannata pidentää edelleen Munkkiniemeen ja korvata runkolinjan 500 reittiä Meilahden ja Munkkivuoren välillä. Jo pelkästään liikennöintikustannuksissa ratkaisu on 30 % kalliimpi, mutta lisäksi palvelutaso on heikompi. Runkolinjan 500 korvaaminen raitiotiellä on selkeästi oma kysymyksensä, jota on varmasti syytä miettiä jatkosuunnittelussa laajasti poikittaisliikennettä käsitellen.
Hernesaareen liikennöivä bussilinja 14 lyhenee kunhan raitioliikenne Hernesaareen alkaa, mutta sama muutos sisältyy myös perusvaihtoehdon linjastoon, jossa nykyisiä linjoja oli täydennetty vain uusia alueita koskevilla muutoksilla.
Raitiolinjan 1 reittimuutos korvautuu pääosin linjalla 51. Linjathan kulkevat nykyisellään samaa reittiä Hakaniemestä Mäkelänkadulle.
Sitten kysymyksiin ja vastineisiin:
Aiotaanko Länsi-Pasila jättää pussinperäksi, jonne ei raitiovaunu enää kulkisi?
 |
| Pasilan ratikkalinjat linjastosuunnitelman luonnoksessa |
Ei siis ole yksiselitteistä ratkaisua sille, mikä on paras tapa vastata liikkumistarpeisiin. Linjastoluonnoksessa Pasilanraitiolla ei ole raitioliikennettä. Ratkaisu perustuu siihen, että yhteydet Pasilan alueelta Töölön suuntaan (ja päinvastoin) olisivat suoraviivaisia ja nopeampia kuin Pasilanraition kautta kiertäen.
Asukkaiden huoli siitä, että matka-ajat pitenevät kävelymatkan pidentyessä on tosiseikka. Toisaalta raitiolinjan 9 pidennyt Pasilankatua ja Radiokatua pitkin tuo raitiovaunut lähelle Länsi-Pasilan pohjoisosia. Juna on jo nykyisin nopein mahdollinen keino päästä keskustaan (esim. Stockmannille) jopa Rahakamarinportilta saakka. Tulevaisuudessa kävely-yhteys asemalle on nykyistä parempi kun Länsi-Pasilasta pääsee asemalaitureille myös Kyllikinportin kohdalta.
Pasilan ja Meilahden välillä kulkevan raitiolinjan 7 käyttäjät ovat pääasiassa nimenomaan aseman ja Meilahden välillä kulkevia. On siis luontevaa, että tällä linjalla reitti olisi mahdollisimman suora ja sujuva sekä siten houkutteleva.
Keskustaan kulkevan linjan 2 reitityksen osalta linjasluonnos on enemmänkin keskustelunavaus siitä, että miten tulevassa Pasilassa pitäisi liikennöidä. Pasilan raitiolinjoista kakkonen olisi ainoa Töölön suuntaan kulkeva linja, joten matkustajan näkökulmasta hyötyjä yhteisistä pysäkeistä ei juurikaan ole. Vaihtaminen ratikoiden kesken onnistyy hyvin Pasilansillalle rakennettavassa uudessa joukkoliikenneterminaalissa (kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2014). On siis arvioitava nyt tehtyä perusteellisemmin, mitä kautta ratikan halutaan Pasilassa ajavan. Tässä vaiheessa linjastosuunnittelua on ratkaisu laajempia kysymyksia linjastosta.
Miksi kaikki Töölön ratikkalinjat menevät Arkadiankadulle eikä Kamppiin?
Linjastosuunnitelman luonnos on laadittu tarkastelemalla joukkoliikennettä kokonaisuutena, ei erillisinä bussi- ja raitiolinjoina. Nykytilanteessa Töölön ja Kampin väliset matkat voi tehdä joko bussilla tai ratikalla. Töölöstä ei tällä hetkellä mene yhtään linjaa suoraan kohti Lasipalatsia ja Ylioppilastaloa eli ydinkeskustaan.
Kampin keskus on toki laajentanut kaupallisen keskustan entistä laajemmalle, mutta asukkailta saaduissa palautteissa on noussut esille myös tarve päästä nykyistä nopeammin ydinkeskustaan. Reitti Arkadiankadun kautta on hieman lyhyempi ja siten nopeampi. Se on myös looginen ja luonteva reitti Töölöstä keskustaan.
Töölön ja Kampin välillä liikennöisivät jatkossa vain bussit - ja mahdollisesti tulevaisuudessa ratikat. Bussien korvaaminen ratikoilla edellyttäisi kokonaisratkaisua, jossa bussilinjat voitaisiin korvata riittävän pitkältä matkalta raitiolinjoilla. Suositut bussilinjat ovat luontevimpia korvattavaksi ratikoille.
Linjastosuunnitelmassa on siis tietoisesti valittu bussille ja ratikalle erilaiset roolit Töölössä. Bussit vievät Kamppiin ja ratikat ydinkeskustaan. Moni on myös epäillyt, että busseihin tulee tämän muutoksen myötä liikaa matkustajia koska ratikalla kulkee jo nyt moni Kamppiin. Suunnittelijan näkemys on, että osa nykyisten bussien käyttäjistä alkaa kulkea suoremman reitin myötä ratikalla sen sijaan että he menisivät nykyiseen tapaansa ensin bussilla Kamppiin ja jatkaisivat siitä kävellen ydinkeskustaan. Keskustaan menijöiden osuus busseissa siis vähenee ja Kamppiin kasvaa.
Minne ovat jääneet Kalasataman raitiolinjat? Onko suunnitelmista luovuttu?
Kalasataman raitiolinjat eivät ole jääneet mihinkään. Raitiotiehen on varauduttu Kalasataman alueella useilla eri kaduilla. Mahdollisia reittejä Kalasatamassa on vielä monia (katso karttaa), mutta suunnittelu ei ole niin pitkällä, että voitaisiin sanoa mikä tai mitkä niistä ovat parhaita. Niinpä varsinainen linjastosuunnittelu voidaan aloittaa vasta kun suunnittelu on edennyt ja päätös reiteistä Kalasataman alueella on tehty.
 |
| Alustavia suunnitelmia Laajasalon ja Kalasataman raitiolinjoiksi |
Alustavia suunnitelmia mahdollisesta linjasta on tehty tämän suunnitelman ohessa. Samassa yhteydessä on laadittu suunnitelmat myös Laajasalon mahdollisista raitiolinjoista, koska linjoilla on yhteisiä rataosuuksia. Linjojen liikennöinnin aloitus osunee myös samaan aikaan.
Miten suunnitelmat vaikuttavat bussiliikenteeseen?
Nyt esitetyillä linjastomuutoksilla on kohtalaisen pieniä vaikutuksia bussiliikenteeseen koska suunnitelmassa raitioliikenteen palvelualue ei laajene merkittävästi eikä siten korvaa bussiliikennettä. Olennaisin muutos tapahtuu poikittaisen runkobussin 500 (nyk. bussit 58 ja 58B) vuorotarjonnassa. Linjan vuoroväli voi ruuhka-aikoina olla 6 minuuttia 4 minuutin sijaan, kun raitiolinjat 3 ja 7 parantavat poikittaisia yhteyksiä Meilahteen.
Vaikka ratikkalinja 7 ulottuu linjastoluonnoksessa jo Meilahteen saakka, ei linjaa sellaisenaan kannata pidentää edelleen Munkkiniemeen ja korvata runkolinjan 500 reittiä Meilahden ja Munkkivuoren välillä. Jo pelkästään liikennöintikustannuksissa ratkaisu on 30 % kalliimpi, mutta lisäksi palvelutaso on heikompi. Runkolinjan 500 korvaaminen raitiotiellä on selkeästi oma kysymyksensä, jota on varmasti syytä miettiä jatkosuunnittelussa laajasti poikittaisliikennettä käsitellen.
Hernesaareen liikennöivä bussilinja 14 lyhenee kunhan raitioliikenne Hernesaareen alkaa, mutta sama muutos sisältyy myös perusvaihtoehdon linjastoon, jossa nykyisiä linjoja oli täydennetty vain uusia alueita koskevilla muutoksilla.
Raitiolinjan 1 reittimuutos korvautuu pääosin linjalla 51. Linjathan kulkevat nykyisellään samaa reittiä Hakaniemestä Mäkelänkadulle.
3.2.2014
Kommentoi raitioliikenteen linjastosuunnitelman luonnosta
Linjastosuunnitelman luonnos on valmistunut ja siitä
kerätään kommentteja 3.2. - 16.2.2014. Kommentteja voi lähettää sähköpostilla
osoitteeseen raitioliikenteen_linjastosuunnitelma@hsl.fi
Linjastosuunnitelman luonnos pohjautuu marras-joulukuussa 2013 esiteltyihin linjastovaihtoehtoihin ja niistä saatuun palautteeseen. Silloin oli jo mahdollista kommentoida suunnitelmia ja esittää jatkosuunnittelussa tärkeiksi katsomiaan näkökulmia. Kommentteja ja palautteita saatiin 356 kappaletta.
Nyt kerättävien kommenttien perusteella arvioidaan, onko
suunnitelmaan tarpeen tehdä vielä muutoksia. Tämän jälkeen suunnitelma
viimeistellään ja viedään HSL:n hallituksen käsiteltäväksi keväällä 2014. HSL:n
hallituksen käsittelyn jälkeen linjastosuunnitelma lähetetään HSL:n
jäsenkunnille lausunnoille HSL:n alustavan talous- ja toimintasuunnitelman
yhteydessä alkukesästä 2014. Lausuntojen saavuttua suunnitelma viedään HSL:n
hallituksen hyväksyttäväksi alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2014.
Linjat muuttuvat
vaiheittain uusien ratojen valmistuessa
Linjastomuutokset tapahtuvat vaiheittain vuosien 2017 - 2024
aikana. Muutoksia tehdään uusien ratojen valmistuessa, mutta muutokset pyritään
paketoimaan, jotta linjasto ei muuttuisi tiheällä tahdilla.
 |
| Kartta linjastosta suunnitelmakauden lopussa 2024 |
Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa rataverkko laajenee asuin- ja
katurakentamisen tahdissa siten, että linjan 7 liikenne Saukonpaateen voisi
alkaa vuonna 2017. Jätkäsaaren raitiotiet valmistuvat kokonaisuudessaan
2020-luvun alussa. Hernesaaren kärkeen raitioliikenne ulottunee vasta
2020-luvun puolivälissä, mutta Eiranrantaan saatetaan päästä aloittamaan
liikenne jo aiemmin Telakkarannan asuin- ja katurakentamisen valmistuessa.
Pasilasta Ilmalaan voidaan liikennöidä Pasilan
keskuskorttelien ja uusien raideyhteyksien valmistuttua arviolta 2021.
Suunnitelmaluonnoksen aineistoa:
Linja 1: linjakortti ja linjakartta
Linja 2: linjakortti ja linjakartta
Linja 3: linjakortti ja linjakartta
Linja 4: linjakortti ja linjakartta
Linja 4T: linjakortti ja linjakartta
Linja 6: linjakortti ja linjakartta
Linja 7: linjakortti ja linjakartta
Linja 8: linjakortti ja linjakartta
Linja 9: linjakortti ja linjakartta
Linja 10: linjakortti ja linjakartta
Asukkaat arvostavat
suoria ja helposti hahmotettavia linjoja
Linjastosuunnitelman luonnos perustuu marras-joulukuussa
nähtävillä olleisiin linjastovaihtoehtoihin ja niistä saatuun palautteeseen. Palautteissa
korostui selvästi asukkaiden arvostus suoria ja helposti hahmotettavia linjoja
kohtaan. Liikenteen toivottiin olevan tiheää ja yhteyksien sekä keskustaan että
poikki kaupungin muistuttavan nykyisiä. Linjastosuunnitelman luonnoksessa on
huolehdittu myös raitioliikenteen yhteyksistä Helsingin uusille ja kasvaville
asuin- ja työpaikka-alueille Jätkäsaaressa, Pasilassa ja Hernesaaressa.
Kalasataman ja Laajasalon raitioteiden suunnittelu on käynnissä, mutta mm. reitti Kalasataman ja Sompasaaren alueelta keskustaan on vielä osittain avoin. Sen vuoksi selvää näkemystä näiden alueiden linjoista ei voida vielä muodostaa. Linjat muodostavat oman kokonaisuutensa, jonka liikennöinti on mahdollista aloittaa raitioteiden avautuessa.
Kalasataman ja Laajasalon raitioteiden suunnittelu on käynnissä, mutta mm. reitti Kalasataman ja Sompasaaren alueelta keskustaan on vielä osittain avoin. Sen vuoksi selvää näkemystä näiden alueiden linjoista ei voida vielä muodostaa. Linjat muodostavat oman kokonaisuutensa, jonka liikennöinti on mahdollista aloittaa raitioteiden avautuessa.
Raitiolinjasto
muodostaa verkoston, jossa tiheät vuorovälit helpottavat matkustamista
Linjastosuunnitelman luonnoksessa raitioliikenteestä
muodostuu kantakaupungin alueelle nykyistä vahvempi verkko, jolla matkustaminen
on helppoa tiheiden vuorovälien vuoksi. Pääkaduilla kulkee kaksi tai useampia
raitiolinjoja, jolloin vuorovälit linjojen yhteisillä osuuksilla ovat enintään
5 - 6 minuuttia päivästä ja vuorokaudenajasta riippuen. Osalla linjoista pääsee
matkustamaan kätevästi poikki kaupungin ja linjojen reiteissä on pyritty
siihen, että vaihdottomia matkoja voisi tehdä pitkälti samoilla reiteillä kuin
nykyisinkin.
Raitioliikenteen
kustannustehokkuus paranee
Suunnitelma parantaa raitioliikenteen kustannustehokkuutta.
Ruuhka-aikojen vuorovälit ovat usealla linjalla nykyistä harvempia, mutta
linjaston ytimessä linjojen yhteisillä reittiosuuksilla vuorovälit ovat
nykyistä tiheämpiä. Ruuhka-ajan vaunusitouma pienenee, vaikka raitioliikenteen
palvelualue laajenee uusille asuin- ja työpaikka-alueille.
Viikoittaisten lähtöjen määrää on voitu lisätä
liikennesuoritteen painottuessa tasaisemmin eri vuorokaudenaikojen ja
viikonpäivien kesken. Lisäys kohdistuu ensisijaisesti päivä- ja
iltaliikenteeseen. Muutos tarkoittaa, että tarjotaan enemmän raitioliikenteen
lähtöjä vähäisemmällä määrällä kalustoa. Ruuhka-aikojen kapasiteetin riittävyys
turvataan tulevaisuudessa nykyistä hieman suuremmilla raitiovaunuilla.
Raitioliikenteen
linjastosuunnitelman taustaa
HSL:ssä on meneillään raitioliikenteen linjaston
suunnittelu. Vuosikymmeniä varsin vakiintuneena pysynyt raitiolinjasto oli
tarpeen ottaa tarkasteltavaksi, koska kaupunki muuttuu. Helsingin entisille
satama-alueille nousee asuin- ja työpaikka-alueita ja liikkuminen
kantakaupungin alueella kasvaa. Myös liikkumistottumukset ja arvostukset
muuttuvat.
Valmistuessaan myös Kehärata ja Länsimetro tulevat
vaikuttamaan siihen, miten kantakaupungin alueella liikutaan. Uudet raiteet
keräävät matkustajia entistä laajemmalta ja tuovat keskustaankin entistä
enemmän matkustajia.
Raitioliikenteen matkustajamäärät ovat jälleen hienoisessa
nousussa. HSL haluaa kehittää ratikkalinjoja, jotta kasvusuunta säilyisi ja
jopa voimistuisi.
Linjastosuunnitelman
aiempia vaiheita
HSL esitteli linjastovaihtoehtoja ja järjesti raitioliikenteen linjastosuunnitelmista kolme
asukastilaisuutta marras-joulukuun vaihteessa. Tilaisuuksissa oli mahdollisuus
tutustua suunnitelmiin sekä keskustella ja antaa palautetta niistä.
Tilaisuuksiin osallistui suunnittelijoita HSL:stä ja Helsingin
kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä raitioliikenteen tuotannosta HKL:stä.
Linjastosuunnitelmiin sai tutustua etukäteen kaikissa asukastilaisuuksien
pitopaikoissa ja palautetta oli mahdollista antaa myös kirjallisesti
palautelaatikoihin noin viikkoa ennen ja jälkeen tilaisuuksien.
28.11.2013
Asukastilaisuuksien antia
Kaksi kolmesta asukastilaisuudesta on nyt pidetty. Maanantaina tilaisuus pidettiin Töölön kirjastossa ja eilen näyttelytila Laiturilla, vanhalla linja-autoasemalla. Tilaisuuksissa kävi yhteensä noin 150 henkilöä tutustumassa ja kommentoimassa suunnitelmia. Verkkopalautteita olemme saaneet tässä vaiheessa 160 kappaletta ja tämän blogin eri sivuja on ladattu yli 22 000 kertaa. Eri kommentteja on yhteensä yli 350 kappaletta.
Linjastovaihtoehdot ovat esillä torstaihin 5.12. asti ja siihen saakka niitä voi myös kommentoida palautelomakkeella. Tämän jälkeen aloitamme jatkosuunnittelun ja tavoitteena on asettaa linjastoluonnos nähtäväksi vielä tämän vuoden puolella. Jatkamme suunnitteluvaiheista tiedottamista edelleen täällä blogissa.
Asukastilaisuuksissa ei noussut esille merkittäviä uusia teemoja tai näkökulmia. Linjastovaihtoehtoihin oli pyritty nostamaan esiin jo ennen suunnitelman laadinnan aloittamista ja sen jälkeen saatuja näkökulmia linjaston kehittämiseksi paremmin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Tämä ehkä osaltaan näkyi asukastilaisuuksien annissa. Ne asiat, joiden oletettiin olevan vaihtoehtojen kompastuskiviä, nousivat pääosin esiin asukkaiden kommenteissa. Tässä blogiviestissä käsittelemme näitä teemoja kuin myös joitakin muita eniten avoinna olevia suunnittelukysymyksiä.
Asukastilaisuuksissa ja verkkopalautteissa vaihtoehtoa A on pidetty paremmin matkustustarpeita vastaavana. Tämä näkökulma on varmaankin tarpeen huomioida jatkosuunnittelussa. Toisaalta, B-vaihtoehtoa on kehuttu sen selkeydestä, mikä myös on arvokasta. Joudumme tekemään asiassa varmasti kompromissejä.
Vaihtoehtojen kustannuksista
Vaihtoehdot eroavat palvelutasoltaan toisistaan. Linjastovaihtoehdossa A on selvästi enemmän linjakilometrejä kuin perusvaihtoehdossa 0+ tai vaihtoehdossa B. Tämä näkyy myös kustannuksissa. Vaihtoehto B on hieman perusvaihtoehtoa edullisempi, mutta ero ei ole merkittävä. Linjakilometrien määrä eri vaihtoehdoissa vastaa pitkälti eri vaihtoehtojen kustannuksia.
Vaihtoehdon A linjasto ei korkeimmista kustannuksistaan huolimatta ole silti pröystäilevä, sillä palvelutaso paranee nykytilanteeseen verrattuna ruuhka-aikojen lisäksi myös iltaisin ja viikonloppuisin. Liikennettä tulee runko-osuuksille lisää ilta- ja viikonloppuaikoihin. Jatkosuunnittelussa A-vaihtoehdon osalta arvioidaan ovatko lisäkustannukset niin perusteltuja, että niiden aiheuttamat linjastoratkaisut voidaan ottaa osaksi suunnitelmaa.
Läntisen kantakaupungin yhteyksistä
Eiran, Kampin ja Meilahden välillä joukkoliikenne perustuu vahvasti bussiliikenteen runkoreittiin. Asukastilaisuuksissa on tähän mennessä kommentoitu tätä reittiä pääosin onnistuneeksi, mutta bussien moitittiin olevan usein täynnä. Tässä linjastosuunnitelmassa on lähtökohtana ollut Helsingin kaupungin ja HSL:n näkemys Topeliuksenkadun raitiotiestä, joka laajentaisi raitioliikenteen palvelualuetta Töölössä. Hankkeen arviointi ja suunnittelu on alkutekijöissään, joten mitään linjastovaihtoehtoa ei kuitenkaan sidota sen toteutumiseen. Töölön läpi kulkevien linjojen reitti nykyisiä raiteita pitkin kohti Nordenskiöldinkatua on esitetty oheisessa kartassa tunnuksella T1 ja Topeliuksenkadun kautta kulkeva reitti tunnuksella T2.
Töölön yhteyksistä moni kommentti on koskenut sitä, kuinka Töölön nykyiset linjat johtavat kaikki Kamppiin kuin tiet Roomaan konsanaan. Nykyisit raitioliikenne keskustasta Etu-Töölöön kulkee oheisen karttaan tunnuksella K1 merkittyjä reittiä pitkin.
Tämä nykyisen linjaston ominaisuus on huomioitu niin, että olemme yrittäneet löytää ratkaisua, jolla yhteydet keskustaan voisivat huomioida saatuja näkökulmia nykylinjastoa paremmin. Tämä tarkoittaisi raitioliikenteen palauttamista Arkadiankadun itäpäähän. Toisaalta Keski-Pasilan kasvu asettaa kasvavia tarpeita kehittää Kampin ja Töölön yhteyksiä Pasilaan, mikä on molemmissa linjastovaihtoehdoissa toteutettu linjan 2 reitillä. Tulevaisuutta ajatellen on vaikea arvioida, pitäisikö Töölöstä Pasilaan johtava linja johtaa vielä Kamppiinkin, jotta yhteydet olisivat vielä sillä saralla monipuolisempia.
Tämän suunnittelukysymyksen osalta nyt tekeillä oleva vaikutusten arviointi antaa osaltaa osviittaa siihen, millaista piilevää kysyntää tällaisella yhteydellä on - jos on alkuunkaan.
Pasilan yhteyksistä
Pasilan yhteyksistä keskusteltiin tilaisuuksissa jonkin verran. Molemmissa vaihtoehdoissa on linjan 2 pohjoispää johdettu Itä-Pasilaan. Vaihtoehtojen välillä merkittävänä erona on linjan 7 pohjoinen päätepysäkki, joka on vaihtoehdossa A Meilahdessa ja vaihtoehdossa B Länsi-Pasilassa. Linjan 9 pohjoinen pää on molemmissa vaihtoehdoissa Ilmalassa. Pasilan linjat on esitetty oheisissa kuvissa.
Linja 9 päädyttiin johtamaan Ilmalaan jotta yhteydet Pasilan asemalle ja aseman eteen rakenettavaan liikenneterminaaliin olisivat mahdollisimman hyvät. Terminaalissa on nykyistä paremmat olosuhteet vaihtaa linjalta toiselle. Pohdimme yhtenä vaihtoehtona, että linjastovaihtoehtojen linja 2 menisi Ilmalaan, jolloin Länsi-Pasilan yhteydet keskustaan olisivat suoraviivaisempia. Tällöin ysi voisi joko päättyä Länsi-Pasilaan tai ulottua A-vaihtoehdon linjan 7 kaltaisesti Meilahteen. Toisaalta linjan 2 ulottaminen Itä-Pasilaan on perusteltua Itä-Pasilan suurten työpaikkojen ja Messukeskuksen vuoksi. Idän suuntaan messukeskuksen yhteydet perustuvat luontevasti linjoihin 7 ja 9.
Alustavien vaikutusten arviointien perusteella näyttää siltä, että vaihtoehdon A kaltaisella linjastolla on potentiaalia ohjata Pasilan ja Meilahden välisen liikenteen kysyntää busseista ratikoihin. Samalla myös linjan 2 perusvaihtoehtoa paremmat yhteydet Itä-Pasilaan korostuvat kasvavana kuormituksena. Teemme vielä tarkentavia tarkasteluita tämän kysymyksen osalta.
Linjastosuunnitelmien osalta joudutaan huomioimaan myös tilanne, jossa Reijolankadun raitiotie ei toteutuisi. Raitiotiestä on laadittu vasta karkeat esisuunnitelmat, jotka osoittavat sen toteuttamisen olevan teknisesti todennäköisesti mahdollista. Jatkosuunnittelussa otamme voimakkaammin huomioon myös tämän suunnitelman kanssa samanaikaisesti etenevän Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman. Pasilan tason poikittaisessa liikenteessä on löydettävä hyvä tasapaino pitkämatkaisen bussiliikenteen ja lyhyitä matkoja Pasilan ja Meilahden välillä hyvin palvelevan raitioliikenteen välillä.
Miten voin osallistua jatkossa?
Suunnitelmien osalta järjestetään vielä yksi asukastilaisuus maanantaina 2.12. klo 15 - 19 Kallion kirjastossa. Lisäksi kommentteja voi linjastovaihtoehdoista esittää 5.12. saakka. Käsittelemme ensi viikolla vielä Kallion asukastilaisuudessa esille nousseita kysymyksiä.
Sen jälkeen blogi hiljenee todennäköisesti hetkeksi, kunnes palaamme asiaan vaikutusten arvioinnin tulosten ja linjastosuunnitelman luonnoksen kanssa.
Tuleeko mieleesi vielä jokin muu teema, jota haluaisit käsiteltävän?
Linjastovaihtoehdot ovat esillä torstaihin 5.12. asti ja siihen saakka niitä voi myös kommentoida palautelomakkeella. Tämän jälkeen aloitamme jatkosuunnittelun ja tavoitteena on asettaa linjastoluonnos nähtäväksi vielä tämän vuoden puolella. Jatkamme suunnitteluvaiheista tiedottamista edelleen täällä blogissa.
Asukastilaisuuksissa ei noussut esille merkittäviä uusia teemoja tai näkökulmia. Linjastovaihtoehtoihin oli pyritty nostamaan esiin jo ennen suunnitelman laadinnan aloittamista ja sen jälkeen saatuja näkökulmia linjaston kehittämiseksi paremmin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Tämä ehkä osaltaan näkyi asukastilaisuuksien annissa. Ne asiat, joiden oletettiin olevan vaihtoehtojen kompastuskiviä, nousivat pääosin esiin asukkaiden kommenteissa. Tässä blogiviestissä käsittelemme näitä teemoja kuin myös joitakin muita eniten avoinna olevia suunnittelukysymyksiä.
Asukastilaisuuksissa ja verkkopalautteissa vaihtoehtoa A on pidetty paremmin matkustustarpeita vastaavana. Tämä näkökulma on varmaankin tarpeen huomioida jatkosuunnittelussa. Toisaalta, B-vaihtoehtoa on kehuttu sen selkeydestä, mikä myös on arvokasta. Joudumme tekemään asiassa varmasti kompromissejä.
Vaihtoehtojen kustannuksista
Vaihtoehdot eroavat palvelutasoltaan toisistaan. Linjastovaihtoehdossa A on selvästi enemmän linjakilometrejä kuin perusvaihtoehdossa 0+ tai vaihtoehdossa B. Tämä näkyy myös kustannuksissa. Vaihtoehto B on hieman perusvaihtoehtoa edullisempi, mutta ero ei ole merkittävä. Linjakilometrien määrä eri vaihtoehdoissa vastaa pitkälti eri vaihtoehtojen kustannuksia.
Vaihtoehdon A linjasto ei korkeimmista kustannuksistaan huolimatta ole silti pröystäilevä, sillä palvelutaso paranee nykytilanteeseen verrattuna ruuhka-aikojen lisäksi myös iltaisin ja viikonloppuisin. Liikennettä tulee runko-osuuksille lisää ilta- ja viikonloppuaikoihin. Jatkosuunnittelussa A-vaihtoehdon osalta arvioidaan ovatko lisäkustannukset niin perusteltuja, että niiden aiheuttamat linjastoratkaisut voidaan ottaa osaksi suunnitelmaa.
Läntisen kantakaupungin yhteyksistä
Eiran, Kampin ja Meilahden välillä joukkoliikenne perustuu vahvasti bussiliikenteen runkoreittiin. Asukastilaisuuksissa on tähän mennessä kommentoitu tätä reittiä pääosin onnistuneeksi, mutta bussien moitittiin olevan usein täynnä. Tässä linjastosuunnitelmassa on lähtökohtana ollut Helsingin kaupungin ja HSL:n näkemys Topeliuksenkadun raitiotiestä, joka laajentaisi raitioliikenteen palvelualuetta Töölössä. Hankkeen arviointi ja suunnittelu on alkutekijöissään, joten mitään linjastovaihtoehtoa ei kuitenkaan sidota sen toteutumiseen. Töölön läpi kulkevien linjojen reitti nykyisiä raiteita pitkin kohti Nordenskiöldinkatua on esitetty oheisessa kartassa tunnuksella T1 ja Topeliuksenkadun kautta kulkeva reitti tunnuksella T2.
Töölön yhteyksistä moni kommentti on koskenut sitä, kuinka Töölön nykyiset linjat johtavat kaikki Kamppiin kuin tiet Roomaan konsanaan. Nykyisit raitioliikenne keskustasta Etu-Töölöön kulkee oheisen karttaan tunnuksella K1 merkittyjä reittiä pitkin.
Tämä nykyisen linjaston ominaisuus on huomioitu niin, että olemme yrittäneet löytää ratkaisua, jolla yhteydet keskustaan voisivat huomioida saatuja näkökulmia nykylinjastoa paremmin. Tämä tarkoittaisi raitioliikenteen palauttamista Arkadiankadun itäpäähän. Toisaalta Keski-Pasilan kasvu asettaa kasvavia tarpeita kehittää Kampin ja Töölön yhteyksiä Pasilaan, mikä on molemmissa linjastovaihtoehdoissa toteutettu linjan 2 reitillä. Tulevaisuutta ajatellen on vaikea arvioida, pitäisikö Töölöstä Pasilaan johtava linja johtaa vielä Kamppiinkin, jotta yhteydet olisivat vielä sillä saralla monipuolisempia.
Tämän suunnittelukysymyksen osalta nyt tekeillä oleva vaikutusten arviointi antaa osaltaa osviittaa siihen, millaista piilevää kysyntää tällaisella yhteydellä on - jos on alkuunkaan.
Pasilan yhteyksistä
Pasilan yhteyksistä keskusteltiin tilaisuuksissa jonkin verran. Molemmissa vaihtoehdoissa on linjan 2 pohjoispää johdettu Itä-Pasilaan. Vaihtoehtojen välillä merkittävänä erona on linjan 7 pohjoinen päätepysäkki, joka on vaihtoehdossa A Meilahdessa ja vaihtoehdossa B Länsi-Pasilassa. Linjan 9 pohjoinen pää on molemmissa vaihtoehdoissa Ilmalassa. Pasilan linjat on esitetty oheisissa kuvissa.
 |
| Pasilan linjat vaihtoehdossa A |
 |
| Pasilan linjat vaihtoehdossa B |
Alustavien vaikutusten arviointien perusteella näyttää siltä, että vaihtoehdon A kaltaisella linjastolla on potentiaalia ohjata Pasilan ja Meilahden välisen liikenteen kysyntää busseista ratikoihin. Samalla myös linjan 2 perusvaihtoehtoa paremmat yhteydet Itä-Pasilaan korostuvat kasvavana kuormituksena. Teemme vielä tarkentavia tarkasteluita tämän kysymyksen osalta.
Linjastosuunnitelmien osalta joudutaan huomioimaan myös tilanne, jossa Reijolankadun raitiotie ei toteutuisi. Raitiotiestä on laadittu vasta karkeat esisuunnitelmat, jotka osoittavat sen toteuttamisen olevan teknisesti todennäköisesti mahdollista. Jatkosuunnittelussa otamme voimakkaammin huomioon myös tämän suunnitelman kanssa samanaikaisesti etenevän Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman. Pasilan tason poikittaisessa liikenteessä on löydettävä hyvä tasapaino pitkämatkaisen bussiliikenteen ja lyhyitä matkoja Pasilan ja Meilahden välillä hyvin palvelevan raitioliikenteen välillä.
Miten voin osallistua jatkossa?
Suunnitelmien osalta järjestetään vielä yksi asukastilaisuus maanantaina 2.12. klo 15 - 19 Kallion kirjastossa. Lisäksi kommentteja voi linjastovaihtoehdoista esittää 5.12. saakka. Käsittelemme ensi viikolla vielä Kallion asukastilaisuudessa esille nousseita kysymyksiä.
Sen jälkeen blogi hiljenee todennäköisesti hetkeksi, kunnes palaamme asiaan vaikutusten arvioinnin tulosten ja linjastosuunnitelman luonnoksen kanssa.
Tuleeko mieleesi vielä jokin muu teema, jota haluaisit käsiteltävän?
19.11.2013
Kommentoi linjastovaihtoehtoja
Linjastosuunnitelutyössä on tehty luonnokset kolmesta erilaisesta
linjastovaihtoehdosta. Perusvaihtoehto sisältää nykylinjastoon
verrattuna ainoastaan uusien asuinalueiden raitioteiden tuomat muutokset.
Linjastovaihtoehdossa A palvelutasoa on parannettu huomattavasti etenkin
lisäämällä poikittaisia linjoja. Näiden kahden vaihtoehdon väliin sijoittuu
linjastovaihtoehto B, jossa panostetaan suoraviivaisiin,
selkeisiin linjoihin.
Tutustu linjastovaihtoehtoihin:
Käytä palautteen antamiseen palautelomaketta.
Tule tapaamaan suunnittelijoita
Raitioliikenteen linjastosuunnitelman asukastilaisuudet järjestetään marras–joulukuun vaihteessa seuraavasti:
Tilaisuuksissa on mahdollisuus tutustua raitioliikenteen linjastosuunnitelmiin sekä keskustella ja antaa palautetta niistä. Tilaisuuksiin osallistuu suunnittelijoita HSL:stä ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä raitioliikenteen tuotannosta HKL:stä. Linjastosuunnitelmiin voi tutustua etukäteen kaikissa asukastilaisuuksien pitopaikoissa ja palautetta voi antaa myös kirjallisesti palautelaatikoihin.
Palautteen perusteella laaditaan linjastoluonnos, joka tulee nähtäville vuodenvaihteen jälkeen. Linjastoluonnoksesta on mahdollisuus antaa palautetta nähtävilläoloaikana.
Tutustu linjastovaihtoehtoihin:
Käytä palautteen antamiseen palautelomaketta.
Tule tapaamaan suunnittelijoita
Raitioliikenteen linjastosuunnitelman asukastilaisuudet järjestetään marras–joulukuun vaihteessa seuraavasti:
- ma 25.11. klo 15 - 19 Töölön kirjastossa (Topeliuksenkatu 6)
- ke 27.11. klo 15 - 18.45 Info- ja näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2)
- ma 2.12. klo 15 - 19 Kallion kirjastossa (Viides linja 11)
Tilaisuuksissa on mahdollisuus tutustua raitioliikenteen linjastosuunnitelmiin sekä keskustella ja antaa palautetta niistä. Tilaisuuksiin osallistuu suunnittelijoita HSL:stä ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä raitioliikenteen tuotannosta HKL:stä. Linjastosuunnitelmiin voi tutustua etukäteen kaikissa asukastilaisuuksien pitopaikoissa ja palautetta voi antaa myös kirjallisesti palautelaatikoihin.
Palautteen perusteella laaditaan linjastoluonnos, joka tulee nähtäville vuodenvaihteen jälkeen. Linjastoluonnoksesta on mahdollisuus antaa palautetta nähtävilläoloaikana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)