19.11.2013

Kommentoi linjastovaihtoehtoja

Linjastosuunnitelutyössä on tehty luonnokset kolmesta erilaisesta linjastovaihtoehdosta. Perusvaihtoehto sisältää nykylinjastoon verrattuna ainoastaan uusien asuinalueiden raitioteiden tuomat muutokset. Linjastovaihtoehdossa A palvelutasoa on parannettu huomattavasti etenkin lisäämällä poikittaisia linjoja. Näiden kahden vaihtoehdon väliin sijoittuu linjastovaihtoehto B, jossa panostetaan suoraviivaisiin, selkeisiin linjoihin.

Tutustu linjastovaihtoehtoihin:

Käytä palautteen antamiseen palautelomaketta.

Tule tapaamaan suunnittelijoita

Raitioliikenteen linjastosuunnitelman asukastilaisuudet järjestetään marras–joulukuun vaihteessa seuraavasti:
  • ma 25.11. klo 15 - 19 Töölön kirjastossa (Topeliuksenkatu 6)
  • ke 27.11. klo 15 - 18.45 Info- ja näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2)
  • ma 2.12. klo 15 - 19 Kallion kirjastossa (Viides linja 11)

Tilaisuuksissa on mahdollisuus tutustua raitioliikenteen linjastosuunnitelmiin sekä keskustella ja antaa palautetta niistä. Tilaisuuksiin osallistuu suunnittelijoita HSL:stä ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä raitioliikenteen tuotannosta HKL:stä. Linjastosuunnitelmiin voi tutustua etukäteen kaikissa asukastilaisuuksien pitopaikoissa ja palautetta voi antaa myös kirjallisesti palautelaatikoihin.

Palautteen perusteella laaditaan linjastoluonnos, joka tulee nähtäville vuodenvaihteen jälkeen. Linjastoluonnoksesta on mahdollisuus antaa palautetta nähtävilläoloaikana.

49 kommenttia:

  1. Eipä taida näistä suunnitelmista olla iloa muille kuin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelijoille, jotka näin pitävät itsensä työllistettyinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toteutus 2014-2024 mut nää toimijat tuntien toteutus on 2040-2080

      Poista
    2. En osaa oikein suhtautua tähän. Rakennusvirasto pettää aina. Ensimmäinen metroasema rakennettiin Munkkivuoreen jo 50 -luvulla. Sitä kun ei tullut, on odoteltu ratikkaa viimeiset viisikymmentä vuotta...

      Poista
    3. Ei ole onneksi Munkkivuoreen onneksi tullut Metroa ja ratikkaakaan ei kaivata. Katsos,kun nykyinen bussi 18 takaa sen,että kaikilla alueen asukkailla on lyhyet matkat pysäkeille ja vaihdoton yhteys keskustaan,toisin kuin alueen keskelle suunnitteilla ollut ratikkalinja,joka vaatisi ympärilleen Ulvilantietä kiertävän bussivaihtolinjan tai sitten alueen takaosien asukkaiden tulisi talsia vajaa vartti ratikka pysäkille.
      Suunnittelijoillahan tavoitteena lopettaa bussit 14 ja 18 ja sitäkautta vain säästää Hsl:n rahoja ja heikentää Munkkivuoren,Nimenmäen ja Pajamäen joukkoliikennettä.

      Poista
    4. Nurkkakuntaista ajattelua. Sporat palvelevat suurimmaksi osaksi lyhyitä matkoja kulkevia tai vaihtoyhteyksiä käyttäviä Helsinkiläisiä,- kehyskuntalaiset tukkivat työmatkallaan autoillaan katumme ja vievät parkkipaikkamme. Tärkeintä linjastoissa ovat hyvät jatkoyhteydet toisiin busseihin ja juniin. Munkkivuorenlinja pitäisi ehdottomasti päättää Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta Huopalahden tai Valimon rautatieasemalle, josta hyvät jatkoyhteydet ja palvelisi Pitäjänmäen suurta työpaikka-aluetta, asukkaista puhumattakaan.

      Poista
  2. "Perusvaihtoehto sisältää nykylinjastoon verrattuna ainoastaan uusien asuinalueiden raitioteiden tuomat muutokset"

    Onko Pukki Huopalahti uusi asuinalue? Vaihtoehto a:ssa ja perus vaihtoehdossa?

    VastaaPoista
  3. Joko nyt saadaan raitiovaunut pois Mikonkadun kävelykadulta?

    VastaaPoista
  4. a vaihtoehto on parhain näin ja bon myös hyviä puoli , eikö näistä voisi suunnitelma , joka olisi yhdistlmänä a ja b vaihtoehdoista

    VastaaPoista
  5. Suunnittelussa kannattaisi lähteä perusvaihtoehdosta liikkeelle, koska siitä on jo kokemuksia ja se on hioutunut nykyiselleen pitemmän ajan kuluessa. Uusia reitistöjä on kyllä helppo piirrellä suunnittelupöydän ääressä, mutta niistä on vielä pitkä matka toimivaan reittiverkkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän näin ole tapahtunut.
      Edessä on perusvaihtoehto ja seuraavat toiveet pomolta:

      1) kolmoselle on tehtävä jotain
      2) Käpylälle on tehtävä jotain

      Loput ovat oikeastaan seurannaisvaikutuksia tästä. A on nousukausi-vaihtoehto ja B lamavaihtoehto.

      Poista
    2. Kannattaa tässä ideassa muistaa, että kampissa on nykyisen metroaseman alla louhittu toinen asema (kääntöraiteineen). Sieltä oltiin aikoinaan vetämässä toista metrolinjaa, mutta rahaa ei löytynyt. Esim Kamppi- Töölö- alppila-käpylä on ollut ajatuksissa, mutta ei toteutettuna.

      Poista
    3. Eipä löytynyt kaupungilta rahaa metron jatkamiseen, mutta valtiolta löytyy kyllä miljardi euroa hassattavaksi Pisara-rataan, joka olisi ihan päällekkäinen investointi metron kanssa.

      Poista
  6. Saisiko noita populoitua johonkin Reittioppaan julkiseen kehitysversioon, niin näkisi vähän miten arkielämä muuttuisi?

    Nyt näyttää siltä, että matkan kesto Länsi-Pasilasta keskustaan hidastuu raitiovaunuyhteydellä 8-10 minuuttia. Junayhteys tarkoittaa jo nyt 900 metrin kävelyä Pasilan asemalle, mitä ei voi käyttää isoimpiin ostosmatkoihin. (Ja samantien sitä voisi mennä Selloon tuhlaamaan verorahansa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pasilan osalta suunnittelussa on huomioitu Keski-Pasilan kehittyminen. Keski-Pasilan keskuskortteliin on tulossa suuri kauppakeskus, joka todennäköisesti vähentää pasilalaisten liikkumistarvetta kun palvelut ovat aiempaa lähempänä. Pasilan yhteydet on nivottu keskuskorttelin ja aseman muodostamaan liikkumissolmuun, jossa eri suunnista tulevat matkustajavirrat kohtaavat ja hajautuvat taas eri suuntiin. Vaihtaminen linjalta toiselle helpottuu Pasilan sillalle rakennettavan joukkoliikenneterminaalin myötä.

      Poista
    2. Suunnittelu on nimenomaan Länsi-Pasilan asukkaiden näkökulmasta epäonnistunut. Odotus on, että Länsi-Pasilan palvelutaso ei huonone (kuten esitetyissä vaihtoehdoissa A ja B), vaan alueelta pääsee jatkossakin sujuvasti yhtä raitiolinjaa käyttäen keskustaan ja mm. Töölönlahden kohteisiin.

      Poista
    3. Jatkossakin Länsi-Pasilan asukkailla on liikkumistarpeita, joihin Keski-Pasilan rakentamisella ei ole vaikutusta. "Yhteyksien nivominen" ja "liikkumissolmu" ovat pehmeitä tapoja kertoa, että asukkaiden tulisi hyväksyä heikkenevät yhteydet, eli matka-aikojen pidentyminen ja/tai vaihtoyhteyksiin siirtyminen. Nämä ovat heikennyksiä joita asukkaat eivät toivo.

      Poista
  7. Infotilaisuudet ovat sopivasti niissä kaupunginosissa, joihin on piirretty enemmän linjoja.

    VastaaPoista
  8. Hei!
    Helsinki pitäisi ranketaa lisää metroa! Älä rakenta uuden raitiolinjan Kalasatamaan, vaan uusi metrolinja Etelä-Helsingistä, Kalasataman kautta, ja pohjoiseen! Se olisi tosi hyvää ja suosittu! Paljon metrolinjat kuuluu suurkaupuihin, ja se antaa parempi tunne! Monet ovat sanoneet minulle, että Helsinki tarvii uudet metrolinjat. Meillä on jo niin paljon raitiolinjat (ja ne ovat tosi rakastettu!), ja nyt tarvimme uudet metrolinjat, niin että Helsinki tulisi houkuttelevamp ja hienompi! Metro on tosi suosittu Helsingissä, ja tarvimme lisää, ja lähellä olevat asemat, niin kuin Pariisissa tai New Yorkissa. (ei erikseen seisovat kompleksit, niinkuin esim. Kontulan asema, se on vain epäkäytännölistä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. samaa mieltä toinen metrolinja helsinkiin!!! itekkin olen kaikkien oon keskustellut niin toinen metrolinja olisi tarpeen. jos ei hsltai hkl tee asialle mitään , pitääkö siitä tehä sitten kansailais alote

      Poista
    2. Hyvä idea Anonyymi! Tehdä kansalaisaloite! Esim, adressi.fi:llä, tai jos tiedät parempi sivu. Minä allekirjoitan mielelläni, ja minulla on ystävät jotka haluavat metrolinja Helsinkiin, niin ne voivat myös allekirjoittaa. Sitten ehkä Iltasanomat, Helsingin Sanomat tai HBL voi tehdä uutisen siitä, ja saadamme paljon allekirjoituksia.

      Poista
    3. Ei taida "Nuorisolla oikein käsitystä",mitä Metron rakentaminen maksaa,hehheh.
      Ja mitä tulee esim.Vanhuksiin,niin oman kodin lähellä oleva bussipysäkki ja bussi on monesti mukavampi vaihtoehto kuin lähteä käkkimään metron rullaportaisiin tai kusiseen hissiin iltasella.

      Poista
    4. Nuoriso tee ihmeesä adressi niin moni tiedän ihmisiä jotka kirjoittasivat sen. toinen metro linja on tärkeä tulevaisuudessa helsingin seudulle kun ajatellaan , väkimäärät kasvavat ja alueet tiivistyy enitisestään !!!!!!!

      Poista
  9. Voisiko linja 5 suunnitelmassa A jatkaa Kustaa Vaasan tietä Koskelan hallille saakka?

    VastaaPoista
  10. Eli kaikissa muissa paitsi perusvaihtoehdossa vuorovälit kasvavat? Ruuhka-aikoina 10 minuutin vuoroväli on aivan liian pitkä, etenkin kun pysäkkitiedot eivät edes ole ajantasalla. Raitiovaunujen pitäisi kulkea ilman painettuja aikatauluja, mutta niin että reaaliaikainen tieto siitä milloin ratikka on lähipysäkille tulossa olisi helposti saatavilla sekä pysäkeillä (ei kuten nyt, että näyttävät aikataulun mukaan arvioitua aikaa joskus jotenkin korjattuna) että mobiilissa (ei niinkuin nyt että omat lähdöt sivua pitää ladata ja ladata ties kuinka pitkään).

    VastaaPoista
  11. Pitkittäislinjojen sijaan tulisi raitioliikenteessä suosia enemmän ympyrälinjoja (kuten nykyinen 3), sillä missä se maantieteellisesti on mahdollista. Tuolloin samalla raitiovaunumäärällä katetaan laajempi alue tiheämmillä vuoroväleillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säteittäisten ja suorien linjojen kustannustehokkuus on lähes poikkeuksetta ympyrälinjoja parempi. Ympyrälinjoilla kuormituksen erot eri kohdilla ympyrää johtavat helpommin ylikapasiteettiin kuin suoraviivaisilla linjoilla. Helsingissä on kuitenkin alueita, joilla ympyrämäiset yhteydet puoltavat kohtuullisesti paikkaansa. Tällainen on esim. Tehtaankadun raitiotie.

      Poista
  12. Tarvimme oikeasti uuden metrolinjan, tai uusia metrolinjoja! Pyydämme teitä, HSL, rakentaa metro! Helsinki on pakko tulla isompi, tihiempi ja elävämpää kaupunki, ja metro kuuluu suurkaupuihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jess, uusia metrolinjoja Helsinkiin!

      Poista
    2. samaa mieltä!!!! Tee ihmessä adressi niin monikirjottaa sen varmasti :)

      Poista
  13. Ei kiitos lisää megalomaanisen kallista Helsinkiin! Mieluummin moderneja ratikoita, jotka palvelee kattavammin eikä syö miljardeja verorahaa kuten nämä sikakalliit tunnelijunat.

    VastaaPoista
  14. Hyvä, että linja 9 jatkaa Ilmalaan, jossa on nykyisin paljon asutusta ja työpaikkoja. Kysymys - kuinka hyvin se palvelisi uutta 'Ikea-aluetta' Pohjois-Pasilassa vai jääkö se enemmän junaliikenteen varaan? Bussilinja 58 on erittäin täynnä arkiaamuisin, joten se lienee puoltaisi poikittaisliikenteen lisäämistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ysiratikka palvelisi loistavasti Ikea-aluetta, jonne pitäisi rakentaa asuntoja. Ikea-alueet pitäisi sensijaan rakentaa kaupungin reunamille.

      Poista
    2. Visioitua Ikeaa Ilmalantorille päättyvä ysi ei palvelisi kovin hyvin. Ilmalantori sijaitsee korkealla mäellä ja Pohjois-Pasila alavalla maalla, joten reitti ratikalle Ilmalantorilta johtaisi pitkään siltaan. Vaihtoehtoisesti ratikka pitäisi linjata Ilmalankadun kautta Pohjois-Pasilaan. Ikeaan liittyvät suunnitelmat etenevät ja tarvittaessa pitää ratikkaakin miettiä osana niitä.

      Poista
    3. ysin voisi jatkaa ikea valmistuttua pohjois-pasilaan ikeaan alueelle

      Poista
  15. Ei kolmosta voi lopettaa Viipurinkadulta. Lapsiperheile tulisi liian pitkä matka Linnanmäelle lastenvaunujen kanssa Alexis Liven kadulta. Monet helsinkiläiset viettävät viikonloput Linnanmäellä ja Alppipuistossa. Valtavat ruuhkat kesäisin kolmosessa varsinkin viikonloppuna ja illalla sulkemisaikaan.

    VastaaPoista
  16. Yleisesti näistä Hsl:n nettikyselyistä: Joukkoliikenteestä eniten tarvitsevat eli heikosti liikkuvat vanhukset,köyhät ym.eivät useimmiten ole näistä kyselyistä tietoisia ja/tai eivät osaa näitä käyttää.
    Halutessaan näitä ja muita joukkoliikennekyselyjä netissä voivat sekä kannattajat että vastustajat manipuloida,miten haluavat esim.lähettelemällä Kirjaston eri koneilta muutaman sata viestiä. Eli oikea henk.koht.palaute ja asukastilaisuudet ja rationaaliset tosiseikat ovat oikeita tapoja näitten hankkeitten suunnittelussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommenteistasi. Joukkoliikennettä tarvitsevat kaikki kaupunkilaiset - siitä hyötyvät myös autoilijat, sillä ruuhkat olisivat ilman joukkoliikennettä entistä pahempia. Eri käyttäjillä on hyvin erilaiset tarpeet ja se otetaan suunnittelussa huomioon. Myös erilaiset vuorovaikutuskanavat mahdollistavat kullekkin sopivan tavan antaa palautetta. Asukastilaisuuksissa, verkossa ja puhelimitse palautetta antavat kuitenkin vain murto-osa joukkoliikenteen käyttäjistä. Valtaosa kohtaa tiedon linjastosuunnitelmista eri kanavien kautta, mutta ei osallistu aktiivisesti. Nyt linjastosuunnitelman laadinnasta on tiedotettu asukasyhdistyksille, HSL:n verkkosivuilla, ratikoiden ja metron näyttötauluilla ja HSL:n palstalla Metro-lehdessä. Tiedottamisen olisi voinut tehdä laajemmin tai suppeamminkin, mutta panostukseen nähden olemme saaneet melko monia jo osallistumaan. Vuorovaikutuksesta ja sen tuloksista julkaistaan yhteenveto suunnitelmaraportin yhteydessä.

      Poista
  17. Jättipotti suunnittelijoillekeskiviikkona, 27 marraskuuta, 2013

    HSL:n mukaan nyt on raitiovaunulinjaston jättiuudistuksen vuoro. Uudistus onkin jättipotti ainakin liikennesuunnittelijoille itselleen, mutta kannattaisi ehkä kuitenkin laittaa jäitä hattuun. Kokemus on osoittanut, että mitä enemmän suunnitellaan, sitä huonommaksi reitit tulevat.

    VastaaPoista
  18. En tiedä, onko alkuunkaan mahdollista (miksei olisi), mutta yksi asia tuli eilen mieleen juuri Jätkäsaareen muuttaneena. Alueelle muuttaa lähiaikoina paljon ihmisiä, mutta täällä (eikä esim. Ruoholahdessa) ei ole omaa terveysasemaa, vaan meidän terveysasema on Viiskulmassa. Siis eihän se fyysisesti kovin kaukana ole ja terveillä jaloilla sinne köpöttelee suht nopeasti, mutta entäs talven liukkailla tai vaikka liikuntarajoitteisena. Eipä ole mitään kovin kätevää reittiä olemassa. Toki voi mennä ysillä ensin Kamppiin/keskustaan ja sieltä sitten sumplia itsensä kolmoseen tai bussiin. Kipeänä ei tuntunut kovin kivalta hyppiä kulkuneuvosta toiseen tai vaihtoehtoisesti kävellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräs vaihtoehto voisi olla sellainen, missä raitiolinja 6 liikennöisi edelleen jätkäsaareen ja raitiolinjaa 1(A) jatkettaisiinkin Hernesaareen. Tällöin raitiolinja 6 toisi jätkäsaarelaisille hyvän yhteyden Hietalahden kauppahalliin ja Bulevardilla vaihdon kautta myös Etelä-Helsinkiin ja mm. Viiskulmaan. Nyt kaikki Jätkäsaaren yhteysvaihtoehdot vievät suoraviivaisesti keskustaan ja pohjoiseen. Itse olen eniten huolissani tuosta kauppahallista ja lähipalveluista läntisessä kantakaupungissa, mitä nämä vaihtoehdot eivät tue. Tietysti autolla pääsee hallille.

      Poista
    2. Raitiolinjaa 1(A) pelkällä jatkamisella ei vieläkään pääsisi ydinkeskustaan kauhean hyvin. Kyllä Jätkäsaarelaisilla on suunnitelmissa jo huomattavasti paremmat yhteydet.. muutenkin kaikki vaihtoehdot Hernesaaresta kiertävät esim. Pasilan melko kaukaa.

      Poista
  19. Monta vuotta on kohkattu Arabian ja Pasilan yhdistävästä raitiovaunulinjasta. Miksi sitä ei näy näissä suunnitelmissa? Raitiovaunuilla on omat esteettömät kaistansa sekä Hämeentiellä että Mäkelänkadulla. Myös Sturenkadulla on kiskot valmiina, vaikka mikään nykyinen linja ei niitä tällä hetkellä käytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, tämä poikittaisliikenteen puuttuva pala tarvitaan ehdottomasti nyt kun Arabianranta alueena alkaa valmistumaan.

      Poista
  20. Topeliuksenkadulle on turha alkaa rakentelemaan raitiotiekiskoja, koska kiskot kulkevat jo samansuuntaisena parin korttelin päässä Mannerheimintiellä. Näille rahoille löytyisi varmaan järkevämpääkin käyttöä.

    VastaaPoista
  21. Varmaankin tuo vaihtoehto A olisi vähiten huono. Kuitenkin niin, että 2:lta jää tuo Töölön kiertoajelu tekemättä.
    Kaikissa linjavaihtoehdoissa on järjettömänä jäänteenä Tervasaaren tuhoaminen spårakiskoilla ja -sillalla. Luulisi Merihaassa olevan suurempi tarve joukkoliikenteelle kuin pienellä puistolla.

    VastaaPoista
  22. Kruunuvuorenselän miljoonasiltoja ei pitäisi ruveta rakentelemaan yhden kaupunginosan tarpeisiin ollenkaan. Jos silta kaikesta huolimatta päätetään rakentaa, ainakin Tervasaaren ja Kruununhaan rannat pitäisi jättää rauhaan, kuten edellä todettiin. Sompasaaren yhteydet mantereelle pitäisi hoitaa suoraan Hakaniemen suuntaan.

    VastaaPoista
  23. Hei kaikki päättäjät ja normaalit ihmiset.

    Hesarissakin oli juuri tietoa, että spåralinjoja uudistetaan. Hyvä, että tiedotetaan. Mjutta mjutta. Onkohan jostain kumman syystä unohtunut tiedottaa esim sellaisesta asiasta, että No 4:n vuorovälejä pidennetään huomattavasti? Spåra aina täynnä ja käyttäjiä riittää aamuvarhaisesta iltamyöhään. Nelosta käytetään myös liityntälinjana keskikaupungin suuntaan... autoilijoiden toimesta. Eikö tämä juuri hyvä juttu? Vuorovälejä voisi jopa rukata toiseen suuntaan...

    Ruuhka-aikoina on tasan varmaa, että vaunu on ammuttu täynnä aina. Pitäisikö harkita Munkkiniemen jälkeiseille pysäkeille, jos vuorovälit vielä pitenevät, samanlaisia sisääntunkijoita kuin esim Tokion metrossa on? Sama tilannet 10:n ratikassa... Meikussa jo aina täynnä tämän ”uuden” vaikka nyt jo niin vanhan Pikku-Huopalahden asuinalueen asukkaista. Varmaankin Kauko-idästä voitaisiin oikein Isolla ryhmällä lähteä hakemaan oppia tästä vaunuunsurovojakannasta...? (Veronmaksajien rahoilla, tietty.)

    Helsinkiin rakennetaan valtavalla innolla uusia asuntoalueita. OK, tulee Kalasatamaa ja ties mitä muuta, kaikennäköistä (luonnosta viis), en puutu myöskään arkkitehtooniseen ilmeeseen, koska se jo näköjää menetetty, mutta toki, kaupunki tarvitsee veronmaksajia, tiivis rakentaminen on in jne. Mutta EI KAI TOKIKAAN jo olemassa olevien jopa meidän lyhyen historiamme aikaisten ”historiallisten” asuinalueiden kustannuksella, joilla todellakin ihmiset jo perinteisesti ASUVAT ja joista käsin käyvät TÖISSÄ ja tuovat näin VEROEUROJA kaupungin kassaan, ei kai heidän asemaansa voida vähätellä? EI kai? Nelonen palvelee valtavan suurta määrää Helsingin asukkaita Munkkivuoresta/niemestä – Pikku-Huopalahden uudesta asuinalueesta – Meilahdesta – Töölöistä eteenpäin aina päätepysäkilleen saakka. Tai on palvellut.

    Vähennetäänkö tämän valtaisan käyttäjäkunnan jo nytkin täynnä olevia spåravuotoja vain sitä varten, että uusia veronmaksajia tulee kaupunkiin, ja heidänkin täytyy päästä liikkumaan? Ja muuttajien turvin siis maallemuutto vähenee? Noh, se hyvä. Maallemuutaajat muuten käyttävät paljon omia autojaan kaikkeen, koska muuten kujetus ja lastenhoito ja harrastukset eivät toimi. Siitähän ei ilmastonmuutos jne juurikaan kiitä...? (Eivätkä varmasti ne maallemuuttajatkaan, joille totuus selviää sitten kyllä.)

    Eli eikö juuri kaikkien päättäjien ym yhteinen tahtotila ole se, että julkisen liikenteen sujuvuutta ja saavutettavuutta, nopeutta ja kätevyyttä lisätään, näin olen tyhmänä ymmärtänyt ja näin minua on höynäytetty. Nyt sitten ihan Suomen pääkaupungissa lähdetään ihan toisille raiteille. Kulttuuripääkaupunkiko? Vuonna XXXX jälleen? Huh huh.

    Haluaisin tietää, mistä nämä päättäjät ovat alunperin kotoisin, missä nyt asuvat (näitä päätöksiä tehdessään), mikä puolueen edustajia ovat, minkä koulutuksen omaavat ja millä ja milloin itse kulkevat matkansa töihin, vanhoja vanhempiansa töiden ohella hoitamaan, harrastuksiinsa ja kulttuuririentoihinsa... Tai millä lapsensa kuljettavat. Eivät kai vaan yksityisautoilla työsuhteasunnoistaan keskustassa... Herää kysymys.

    Toivottavasti heidänkään aikansa ei tulevaisuudessa tule menemään pysäkeillä räntäsateessa seisoskellessa ja kelloa tuijotellessa... Että missä se spåra nyt viiiiipyyyykääään. Aika on rahaa. Sekin.

    Ystävällisesti vastaustanne odottaen,

    Minna Koivumäki
    Meilahti

    VastaaPoista
  24. Aivan turha valittaa, jos 4-linjan vuoroväli muutetaan vastaamaan muiden ratikoiden vuoroväliä. Olenkin ihmetellyt, miksi muilla linjoilla 7-10 minuuttia on ihan toimiva vuoroväli myös ruuhka-aikoina, mutta 4:een on satsattu kaksi kertaa enemmän resursseja.

    VastaaPoista