13.2.2014

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Linjastoluonnoksen oltua viikon esillä on palautteissa noussut esiin muutamia toistuvia kysymyksiä. Vastaamme muutamaan useimmin esitettyyn kysymykseen ja palaamme asiaan tarvittaessa muiden kysymysten osalta. Kaikki tähän mennessä saadut palautteet (reilu 260 kpl)  kuin myös blogiin tulleet kommentit on luettu ja niistä on kerätty vielä merkittävimmiksi nähtyjä pointteja pohdittavaksi. Kiitos kommenteista!

Sitten kysymyksiin ja vastineisiin:

Aiotaanko Länsi-Pasila jättää pussinperäksi, jonne ei raitiovaunu enää kulkisi?

Pasilan ratikkalinjat linjastosuunnitelman luonnoksessa
Liikkuminen Pasilan alueella muuttuu tulevaisuudessa kun Keski-Pasilaan rakennetaan uusia asuntoja ja työpaikkoja. Alueen kaupalliset palvelut kehittyvät uuden kauppakeskuksen myötä. Tulevassa Pasilassa liikkuu paljon enemmän ihmisiä kuin nykyisin. Alueella nykyisin asuvien ja työskentelevien tarpeet eivät katoa kokonaan, mutta nekin voivat muuttua kun palvelutarjonta ja palveluiden sijainti muuttuvat.

Ei siis ole yksiselitteistä ratkaisua sille, mikä on paras tapa vastata liikkumistarpeisiin. Linjastoluonnoksessa Pasilanraitiolla ei ole raitioliikennettä. Ratkaisu perustuu siihen, että yhteydet Pasilan alueelta Töölön suuntaan (ja päinvastoin) olisivat suoraviivaisia ja nopeampia kuin Pasilanraition kautta kiertäen.

Asukkaiden huoli siitä, että matka-ajat pitenevät kävelymatkan pidentyessä on tosiseikka. Toisaalta raitiolinjan 9 pidennyt Pasilankatua ja Radiokatua pitkin tuo raitiovaunut lähelle Länsi-Pasilan pohjoisosia. Juna on jo nykyisin nopein mahdollinen keino päästä keskustaan (esim. Stockmannille) jopa Rahakamarinportilta saakka. Tulevaisuudessa kävely-yhteys asemalle on nykyistä parempi kun Länsi-Pasilasta pääsee asemalaitureille myös Kyllikinportin kohdalta.

Pasilan ja Meilahden välillä kulkevan raitiolinjan 7 käyttäjät ovat pääasiassa nimenomaan aseman ja Meilahden välillä kulkevia. On siis luontevaa, että tällä linjalla reitti olisi mahdollisimman suora ja sujuva sekä siten houkutteleva.

Keskustaan kulkevan linjan 2 reitityksen osalta linjasluonnos on enemmänkin keskustelunavaus siitä, että miten tulevassa Pasilassa pitäisi liikennöidä. Pasilan raitiolinjoista kakkonen olisi ainoa Töölön suuntaan kulkeva linja, joten matkustajan näkökulmasta hyötyjä yhteisistä pysäkeistä ei juurikaan ole. Vaihtaminen ratikoiden kesken onnistyy hyvin Pasilansillalle rakennettavassa uudessa joukkoliikenneterminaalissa (kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2014). On siis arvioitava nyt tehtyä perusteellisemmin, mitä kautta ratikan halutaan Pasilassa ajavan. Tässä vaiheessa linjastosuunnittelua on ratkaisu laajempia kysymyksia linjastosta.

Miksi kaikki Töölön ratikkalinjat menevät Arkadiankadulle eikä Kamppiin?

Linjastosuunnitelman luonnos on laadittu tarkastelemalla joukkoliikennettä kokonaisuutena, ei erillisinä bussi- ja raitiolinjoina. Nykytilanteessa Töölön ja Kampin väliset matkat voi tehdä joko bussilla tai ratikalla. Töölöstä ei tällä hetkellä mene yhtään linjaa suoraan kohti Lasipalatsia ja Ylioppilastaloa eli ydinkeskustaan.

Kampin keskus on toki laajentanut kaupallisen keskustan entistä laajemmalle, mutta asukkailta saaduissa palautteissa on noussut esille myös tarve päästä nykyistä nopeammin ydinkeskustaan. Reitti Arkadiankadun kautta on hieman lyhyempi ja siten nopeampi. Se on myös looginen ja luonteva reitti Töölöstä keskustaan.

Töölön ja Kampin välillä liikennöisivät jatkossa vain bussit - ja mahdollisesti tulevaisuudessa ratikat. Bussien korvaaminen ratikoilla edellyttäisi kokonaisratkaisua, jossa bussilinjat voitaisiin korvata riittävän pitkältä matkalta raitiolinjoilla. Suositut bussilinjat ovat luontevimpia korvattavaksi ratikoille.

Linjastosuunnitelmassa on siis tietoisesti valittu bussille ja ratikalle erilaiset roolit Töölössä. Bussit vievät Kamppiin ja ratikat ydinkeskustaan. Moni on myös epäillyt, että busseihin tulee tämän muutoksen myötä liikaa matkustajia koska ratikalla kulkee jo nyt moni Kamppiin. Suunnittelijan näkemys on, että osa nykyisten bussien käyttäjistä alkaa kulkea suoremman reitin myötä ratikalla sen sijaan että he menisivät nykyiseen tapaansa ensin bussilla Kamppiin ja jatkaisivat siitä kävellen ydinkeskustaan. Keskustaan menijöiden osuus busseissa siis vähenee ja Kamppiin kasvaa.

Minne ovat jääneet Kalasataman raitiolinjat? Onko suunnitelmista luovuttu?

Kalasataman raitiolinjat eivät ole jääneet mihinkään. Raitiotiehen on varauduttu Kalasataman alueella useilla eri kaduilla. Mahdollisia reittejä Kalasatamassa on vielä monia (katso karttaa), mutta suunnittelu ei ole niin pitkällä, että voitaisiin sanoa mikä tai mitkä niistä ovat parhaita. Niinpä varsinainen linjastosuunnittelu voidaan aloittaa vasta kun suunnittelu on edennyt ja päätös reiteistä Kalasataman alueella on tehty.

Alustavia suunnitelmia Laajasalon ja Kalasataman raitiolinjoiksi

Alustavia suunnitelmia mahdollisesta linjasta on tehty tämän suunnitelman ohessa. Samassa yhteydessä on laadittu suunnitelmat myös Laajasalon mahdollisista raitiolinjoista, koska linjoilla on yhteisiä rataosuuksia. Linjojen liikennöinnin aloitus osunee myös samaan aikaan.


Miten suunnitelmat vaikuttavat bussiliikenteeseen? 

Nyt esitetyillä linjastomuutoksilla on kohtalaisen pieniä vaikutuksia bussiliikenteeseen koska suunnitelmassa raitioliikenteen palvelualue ei laajene merkittävästi eikä siten korvaa bussiliikennettä. Olennaisin muutos tapahtuu poikittaisen runkobussin 500 (nyk. bussit 58 ja 58B) vuorotarjonnassa. Linjan vuoroväli voi ruuhka-aikoina olla 6 minuuttia 4 minuutin sijaan, kun raitiolinjat 3 ja 7 parantavat poikittaisia yhteyksiä Meilahteen.

Vaikka ratikkalinja 7 ulottuu linjastoluonnoksessa jo Meilahteen saakka, ei linjaa sellaisenaan kannata pidentää edelleen Munkkiniemeen ja korvata runkolinjan 500 reittiä Meilahden ja Munkkivuoren välillä. Jo pelkästään liikennöintikustannuksissa ratkaisu on 30 % kalliimpi, mutta lisäksi palvelutaso on heikompi. Runkolinjan 500 korvaaminen raitiotiellä on selkeästi oma kysymyksensä, jota on varmasti syytä miettiä jatkosuunnittelussa laajasti poikittaisliikennettä käsitellen.

Hernesaareen liikennöivä bussilinja 14 lyhenee kunhan raitioliikenne Hernesaareen alkaa, mutta sama muutos sisältyy myös perusvaihtoehdon linjastoon, jossa nykyisiä linjoja oli täydennetty vain uusia alueita koskevilla muutoksilla.

Raitiolinjan 1 reittimuutos korvautuu pääosin linjalla 51. Linjathan kulkevat nykyisellään samaa reittiä Hakaniemestä Mäkelänkadulle.

39 kommenttia:

  1. Länsi Pasilan lenkin väliin jättäminen (jos toteutuu) on aivan uskomaton homma, etenkin kun huomioi, että alueella on myös poliisitalo, oikeustalo ja Yle, jotka ovat siellä luultavasti tulevina vuosinakin.
    En tajua yhtään ja koko Keski Pasilan kauppakeskus on jo etukäteen tuhoon tuomittu projekti, joka ei tule kannattamaan.
    Kauppakeskuksia on jo täällä tarpeeksi ja liikaakin, tehkää oikeita työpaikkoja ja pieniä asuntoja ihmisille oikeaan tarpeeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh noh, eipäs nyt manata. Yksikään niistä "liioista" kauppakeskuksista ei ole vielä pannut lappua luukulle ja uudet asukkaat tarkoittavat myös uutta palvelutarvetta. Eikä Pasilassa tälläkään hetkellä liikaa kauppoja ole. Mittakaava on tietysti eri asia.

      Pasilanratio on hieman ongelmallinen tapaus. Eihän se ensimmäinen eikä viimeinenkään katu ole, jolta raitioliikenne lakkaa, mutta esim. Linjoihin verrattuna ainoa, joka on suunniteltu ja rakennettu vain ja ainostaan raitioliikennettä varten. Ei siihen oikein autoliikennettä mahdu kuin yksisuuntaisena ja pyörätien vetämisessä kiskourien väliin ei ole mieltä siinäkään. Seiskan nykylenkki itsessään on tietysti järjetön muiden kuin länsipasilalaisten kannalta. Tietyssä mielessä Länsi-Pasilasta tulee pussinperä, koska se on kaavoitettu sellaiseksi. Sama koskee vaikka itä-länsi-suuntaisia pyöräreittejä.

      Onko radan viemistä Pasilan sillalta Esterinportin läpi selvitetty yhtään? Saattaisi helpoittaa liikennevalovaiheita ja toisaalta Töölön suunnan linjat saisi kätevästi Pasilankadun länsireunalle Palkkatilanportilla.

      Poista
    2. siitä on tulossa kampinkeskuksen kokoinen kauppakeskus eli ei liian iso, voisi olla se ismpiki esim jumbon kokoinen , koska asiakaista tulee koko suomesta ei vain pasilan alueelta, koska sijaitsee suomen vilkkaamalla juna-aseman vieressä :)

      Poista
    3. Radan linjaamista Pasilan sillalta Esterinportin läpi Pasilanraitiolle on selvitetty. Kaarre sivuaisi hyvin läheltä Esterinportin etelälaidan taloa. Paikka olisi ahtaampi kuin Mikonkadun ja Aleksin kulmaus. Tästä syystä se ei ole jatkosuunnittelussa mukana.

      Poista
  2. Tässä on nyt varmasti sattunut jokin laskuvirhe. Jos ratikka 7 jatkuu Munkkiniemeen ja 58/500 lyhenee Pasilaan, vaihtuu noin seitsemän bussia kahdeksi raitiovaunuksi. Se merkitsee liikennöintikustannuksiin karkeasti ottaen 500 000 euron säästöjä vuosittain. Ihmettelen, miten päinvastainen tulos on syntynyt. Pohjalla täytyy olla jotain todella kummallisia oletuksia.

    Palvelutasomuutokset on myös tulkittu erikoisesti. Raitiovaunu 10 min vuorovälillä on toki harvempi kuin bussi 6 min vuorovälillä, mutta matkustajat kokevat tällaisessa tapauksessa raitiovaunun silti houkuttelevammaksi. Miten kävi, kun bussi 17 vaihtui ysiratikkaan? Miten kävi, kun Länsiterminaalin bussi vaihtui ratikkaan? Kokemuksista olisi hyvä ottaa opiksi. Lisäksi minua kiinnostaa, joko HSL tietää, kuinka paljon nykyisellä 58:lla oikeasti tehdään Pasilan ylittäviä matkoja. Viimeksi kysyessäni sitä ei tiedetty, jolloin argumentaatio palvelutason heikennyksestä vaihdollisuuden kasvaessa jää oikeastaan vaille pohjaa.

    Daniel Federley

    Daniel Federley

    VastaaPoista
  3. Olisiko bussin 51 tarkoitus kulkea myös eteläiseen Helsinkiin? Sieltä on nyt katoamassa ruuhka-ajan yhteys keskustaan ja Hakaniemeen, joka tällä hetkellä on todella toimiva linjalla 1A.
    Linja 1A on muutenkin aivan ylivertainen verrattuna linjoihin 2/3, jotka menevät ruuhkaisia reittejä/jumittavat päättärillä.
    Bulevardin autoliikennettä olisi tarvetta saada vähenemään. Tällä hetkellä kävely on ratikkaa nopeampi tapa kulkea Bulevardilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin samaa mieltä 1A:sta. Ruuhkaisen ydinkeskustan ohittava 1A on todella nopea reitti, Etelä-Helsingin poikittaislinja. Jos se kulkisi myös ruuhka-aikojen ulkopuolella tuota reittiä, niin helpottaisi, kun ei tarvitsisi muistella, kulkeeko vaiko ei. Olisi kätevä esim. Katajanokan terminaalilta tullessa vaihtaa siihen, mutta se ei koskaan kulje niihin aikoihin.

      Linjan suosiota voisi nostaa jatkamalla sen Eiran päättäriltä uusia Telakkakadun raiteita pitkin Ruoholahteen ja sieltä Salmisaareen vanhalle kasin päättärille.

      Poista
    2. Kannatan tätä!
      Rantoja pitkin menevä linja Kruununhaasta Salmisaareen olisi todella hyvä lisä joukkoliikenteen palveluun. Tällä hetkellä kantakaupungin matkat tehdään aina ydinkeskustan kautta koukaten, lukuun ottamatta nykyisellä 1A:lla olevaa reittiä Kruununhaasta Eiraan.

      Poista
    3. Juurikin tuo Salmisaari/Ruoholahti - Punavuori yhteys olisi minustakin kokeilemisen arvoinen, etenkin kun kiskot on olemassa. Espoosta Länsimetrolla tuleville Ruoholahdesta tulisi oiva vaihtopysäkki Bulevardiin ja sen eteläpuolelle matkatessa. Ei välttämättä se ruuhkaisin reitti, mutta painotan että kannattaisi kokeilla kun kerta kiskot jo kulkee.

      Poista
  4. Miks teillä kaikissa suunnitelmissa on linja 5 numerona eri linjoilla päättäkäänyt jo ihmeesssä menee linja munkkivuori eira välilä vai Hermanni-kauppatori väliä ? Hermanni- kauppatori voisi olla mieluummin raitiolinja 13
    kalastaman raitiolinja piti jatkua pasilaan asti vallilanlaakson joukkoliikennekatua pitkin onko siitä luovuttu? ???ja kyseistä joukkoliikennekatuua pitkin on suunniteltu tiedaratikka- viikki- pasila-otaniemi onko tästäkin luovuttu?

    länsi-pasilan raitoiliikenne , on hyvin suunniteltu nyt , mutta voisi sinne raitoilinja viel tulla kiertämään länsipasila nykysiä kiskoja pitkin esim. kalasatamasta raitiolinja

    huomasin , että vantaa linjasto suunnitelmissa 5 eri linjaa lyhennetään Hakaniemeen, miten sinne mahtuu kaikki linja lähtemään, tiiän että osa muuttu kalasatamaan , miksi sitä ei ollu suunnitelmassa ollenkaan ??
    pisara-rataa ei huomioita suunnitelussa yhtään , että pasilaan ja käpylään voisi myös lyhentään seurulinjoja

    Raitiolinja Koskela-Vallila-Linnanmäki-Kamppi näin korvataan linja 70T

    Linja 51 pitää muuttaa pois kalliosta , koska se on liian kiertävä linja muuteten , kun se länsimetron valmistuessa muuttu kulkemaan metsälän kautta tai sitten perustetta nopemamman rinnaislinja esim linja 51V, joka kulkisi vain ruuhka-aikoina , koska miks te teette poikittaisi linjoista kiertäviä ja hitaita.

    linja 7 pidäkkään korvata runkolinja 500 , vaan perustetaan se runkolinja jo alussa raiteille kalasatama- pasila-munkkiniemi. näi ei tarvitse lyhentää linja 59 herttoniemestä kalasatamaan.

    VastaaPoista
  5. Suorin yhteys Kalasatamasta Pasilaan kulkee Teollisuuskadun tai Mäkelänkadun kautta, ja Mäkelänkadulla on jo kiskotkin valmiina. Ei sitä varten tarvitse kierrellä missään Vallilanlaaksossa, missä ei edes asu ketään. Kalasatamasta kaupungin suuntaan taas pääsee metrolla.

    VastaaPoista
  6. No niin, hyvä kun nuo Kalasataman/Laajasalon mahdolliset reititkin ovat nyt näkyvillä.

    Tuo 5-linja vaikuttaa kylläkin hieman mielenkiintoiselta, erityisesti noiden päättäreidensä puolesta. Olisiko sen päättäri siis nykyisessä 1:n Kauppatorin päättärissä vai missä – toisaalta missä tuo Hermannin päättäri (koukkaisiko se siis hieman taaksepäin Paavalin kirkon pysäkille ja sitten kääntyisi takaisin nykyisin olemassa olevaa, vaikkakin vielä "väärin päin" olevassa kääntösilmukassa)? Olisiko itse asiassa eteläinen päätepysäkki mahdollista viedä Skattan terminaalille, jolloin ei tarvittaisi erillistä 4T-linjaa (vaikkakin älyttömän ahtauttavan liikenteen erottaminen omaksi tynkälinjakseen saattaisi olla hyväkin idea)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. … tai sitten 10 terminaalille ja 5 Kirralle.

      Poista
    2. Tuo 5:n päättärin kohta niin siinä suurinpiirtein samoilla kohtiin on ollut päätesilmukka, Kyseinen simukka on ollut käytössä 1920-1940 luvulla. Paavalin kirkos silmukkaa on ajettu muutaman vuoden toisin päin nykysuuntaan verrattuna.
      http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/radat/kumula/kumula2012_paivitys%2009-13.pdf

      Poista
  7. Kyllä Länsi-Pasila tarvitsee suoran yhteyden keskustaan Töölön kautta. Linja 2 kulkemaan Länsi-Pasilan ja Ilmalan kautta. Kulku Pasilan katua pitkin nopeuttaa menoa, joten muutos siltä osin ok.

    VastaaPoista
  8. raitiolinjojen ja bussi linjojen päällekäisyyksiä pitäisi poistaa.
    linja 69 reitin muuttaminen Kamppiin tai Pasilaan ja muutekin tulevaisuudessa linjan voisi lopettaa kokonaan , kun muut linjat voisivat korvata linjan kokonaan , kun linja kiertää liikaa.

    heti tämä raitioliikenteen uudistus suunnitelma ja samoin länsi metro toteutuu, niin kaikki elielinaukion linjat voisivat siirtyä Kampin terminaaliin.

    myöhemmin, kun toinen metrolinja on käytössä , niin kaikki keskustan bussi linjat muuttuisivat liityntälinjoiksi , että keskustaan kulkisi ainoastaan metrot , junat, raitiovaunut ja runkolinjat

    VastaaPoista
  9. Usein kysyttyjä kysymyksiätiistaina, 18 helmikuuta, 2014

    Tällä palstalla on usein kysytty, miksi Arabiasta Pasilaan ei aleta liikennöimään raitiolinjaa, kun kiskotkin jo ovat valmiina. Olisiko siellä suunnitteluvirastossa ketään, joka osasisi vastata?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuonna 2009 oli HKL:n johtokunnassa esitys uudeksi raitiolinjaksi Arabian ja Pasilan välille.
      http://www.hel.fi/static/public/hela/Helsingin_kaupungin_HKL-liikelaitoksen_johtokunta/Suomi/Esitys/2009/HKL_2009-05-28_HKLjk_11_El/705819D6-435F-479D-B970-F115597C6345/9suy2_LIITE2__Rv5_esisuunnitelma.pdf

      Poista
    2. tiederatikka korvaisi tämän linjan myöhemmin , niikuin linja 506 nytkin, enkä tiiä onko järkevää muutta kulkemaan hämeentien ja sturrekadun kautta mäkelänkadulle ja vastaavasti linja 6 mäkelänkatu- stuurenkatu-hämeentie

      Poista
    3. Miksi esityksen mukainen linja ei ole mukana linjastosuunnitelmassa?

      Poista
  10. http://www.hel.fi/static/public/hela/vipa511040VH1_Liikennesuunnittelupaallikko/Suomi/Paatos/2014/Ksv_2014-01-24_Lsp_2_Pk/96BE48E8-2810-4CB8-872F-B3ADB7DCF283/Liite.pdf


    voisiko jutu teistä suunnitelijoista kertoa mikäs linja rupeaa kulkemaan myllypurosta päin joko viikkii tai kivikkoon, tässä kuvassa on selvästä pysäkit ja tie suunnitelma sinne asti vedetty

    minulla olisi ehdotus linja 54 voisi kiertää myllypuron kautta ja 92b kivikonlaita - myllypuro ja 506 jatkaminen viikistä myllypuroon
    94b voisivat luoda yhdessä hyvä yhteydet kivikonlaitaan 20min vuorovälillä, myös poikittaisi linja voisi kulkea kivikolaidan kautta , kunhan vain tattarisilta valmistuu vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HSL on varautunut linjan 57 reitin pidentämiseen Latokartanosta Kontulan metroasemalle Kivikon uuden eritasoliittymän valmistuttua.

      Poista
    2. okey , mutta mikäs linja tulee kulkemaan mjyllypuroon , kun tuossa linkissä on pysäkit myllypuroonkin päin eikä vain kontulaan päin????

      Poista
  11. Täällä on nyt selvästi kannatettu rantoja pitkin kulkevaa reittiä Etelä-Helsinkiin. Ehdotan, että uusi ratikkalinja kulkisi linjoilta Kruununhaan, Kauppatorin, Tehtaankadun, Hietalahden, Välimerenkadun ja Crusellin sillan kautta vanhalle kasin päättärille. Reitti välttäisi Hakaniemeä lukuunottamatta kaikki ruuhkaiset paikat, jolloin syntyisi suoraviivainen ja nopea uusi yhteys.
    Vielä parempi reitti olisi mennä Salmisaareen Ruoholahden metroaseman ohi, mutta Hietalahden ja Ruoholahden välissä ei taida olla kiskoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. on nykyisin kiskot

      Poista
    2. Kovasti tällaista rantaratikkaa nostetaan keskusteluun, mutta kun sillä pitäisi olla vielä matkustajiakin.

      Daniel Federley

      Poista
  12. Milloin toinen metrolinjaa aletaan rakentaan ???? sitä on odotettu jo monta kymmentä vuotta jo, koko ajan tehdään varauksia joka paikkaan. sitä kyllä tarvitaan koko seudulla , koska jo helsinki aikoo muuttaa sisään tulo väylät bulevardeiksi, koska muuten ne ruuhkaantuvat todella pahasti. Metro helppotaisi monen ihmisen arkea, ruuhkat helpotuisivat ja helsingin maakäyttöä edistäisi paljon paljon kaikin puolin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä toiseen metrolinjaan eli nk. Töölön metroon on ainoastaan varauduttu, mutta sen jatkosuunnittelu ei ole käynnissä.

      Poista
    2. Töölön metroon on varauduttu, ja sille on jo olemassa asemavaraus Pasilassa ja Kampissa. Lisäksi Hakaniemen, Kaisaniemen, Rautatientorin ja Kampin asemat ovat jo valmiina rengasmetroa varten.

      Silti parhaillaan ollaan suunnittelemassa miljardiluokan Pisara-rataa, joka olisi ihan päällekkäinen hanke metron kanssa. Eihän tässä ole mitään järkeä.

      Poista
    3. Pisarassa on nimenomaan järkeä. Ei ole mitään järkeä tehdä mitään tynkämetroa, mihin täytyy erikeen vaihtaa, vaan nimenomaan laittaa olemassa olevat junalinjat kiertämään tuo rengas.

      Ja turha sanoa, että kun sitten rengasmetron voisi jatkaa sinne tai tänne. Länsimetron kanssa on nyt laitettu pöytään sellaiset miljardit, että pidempiä metrolinjoja on enää turha kuvitella mihinkään.

      Poista
    4. On toisessa metrolinjassa järkeä, kun se tulee sellaisille alueille minne ei junalla pääse , joka vähentää bussilinjoja ja nopeuttaa liikkumista Helsingissä suuresti.

      Poista
    5. Metro tai juna ei ole nopeampi siksi, että se kulkee kiskoilla. Nopeuden takaa täysin oma ja eristetty väylä ja harva pysäkkitiheys. Tämä tosiasiahan käy loistavasti esiin Etelä-Espoosta, jossa metron tulo nopeuttaa vain harvojen matkantekoa, mutta hidastaa lukuisia. Länsiväylän bussikaistat ovat oikeasti todella nopeita ja pysäkkejäkään ei Länärin varressa ole kovin montaa.

      Töölön metro ja Pisara ovat kieltämättä varsin päällekäisiä hankkeita. Jos Pisara toteutetaan, en usko nykyisenkaltaista metroa koskaan porattavan Töölön tai Pasilan kallioon. Ns. rengasmetro ei pysty enää automatisoinnin ja lyhyiden junien myötä hyödyntämään Sörnäisten-Kampin ratalinjaa, koska rantametron liikennöintitiheys on nostettu maksimiin. Väliin ei mahdu. Jos Töölön metroa ja Pisaraa vertailee keskenään, tarjoaa Pisara monipuolisempia yhteyksiä vähemmillä vaihdoilla. Ainoa merkittävä ero on Meilahti, josta tosin uusilla ratikkalinjoilla pääsee kätevästi sekä keskustan että Pasilan suuntaan.

      Mitä tulee metrofantasioihin kantakaupungin ulkopuolella, tulisi ensiksi kysyä, miksi nykyiset (bussi)yhteydet eivät kelpaa. Liian hidas? Karsitaan sitten pysäkeitä. Tai varataan omat kaistat maan päältä. Tulee rutkasti halvemmaksi kuin porata nykystandardien mukaista tunnelia. Jos kapasiteetti ei riitä? Siirrytään teli- tai nivelbusseihin. Jos ne eivät riitä, rakennetaan raitiotie. Jos sekään ei auta, ajetaan ratikkaa moniajossa.

      Aika paljon saa Helsingin seutu kasvaa ja tiivistyä, ennen kuin edellä mainitut keinot käyvät riittämättömiksi. Jos sellainen ihme tapahtuu, voidaan lopulta kaivaa metrosuunnitelmat naftaliinista.

      Poista
    6. Toinen metro linja on suunniteltu Espa- kamppi-pasila - viikki/ maunula -lentosema -hyrylä
      Tämä olisi todella hidasta nyky bussi verkostolla tehdä ja samoin raitovaunu verkostolla ???
      joten metrolinja on paras vaihtoehto siihen ja helsingissä suunnitellaan kaikki sisääntulo väylät bulevardiamaisiksi matkan teko hidastuu entisestään

      eikä toinen metrolinja ole kuin kamppi- pasila välillä päällekäinen, mutta koko seudullisesti ajattelee asiaa , on kannatvuus paljon isompi ja vuoteen 2050mennessä matkustaja määrät kasvaat nelinkertaisesti koko seudulla. ei pisarata poista kokonaan mannerheimintien ruuhkia

      muualla euroopassakin menevät junat ja metrot päällekkäin jokin matkaan , kunnes ne erkanevat toisistaan.
      viikistä on helppo jatkaa metroa Jakomäen kautta hakunilaan tulevaan kauppakeskukseen ja sieltä joko tikkurilaan tai sipooseen tai vaikka molempiin.

      Länsimetro pitäisi haarauttaa länsiväylän poihjois puolerkkin , niin se palvelisi tädellisesti myös sen puolen asukaita.

      Poista
    7. toinen metrolinja toimii paremmin seudullisesti lentokentälle kuin kehärata ja lentorata on taas koko suomen laajuisesti , mutta ei seudullisesti palvele.

      siten kun kehärata valmistuu suosittelen kokeilemaan kuinka hidasta kulkeminen keskustaan on. taui menkää nytten bussilla keskustaan maunulasta ja viikistä pasila ja töölöön kautta, nii kyllä se on hidasta ruuhka-aikaan. junat muutekin on myöhästelee kokoajan.
      sitten toinen metrolinja on maankäytölliseti paras vaihtoehto.

      kun katsoo tilastoja missä on raideliikenne , nii kyllä enemistö käyttää raideliikenettä kuin autoa. missä taas ei ole radeliikenettä, nii autoa on enemmän suosiossa kuin bussit. samoin kun katsoo kauppakeskusten tilastoja, missä on raideliikenne, niin enesmistö kulkee raidelikkenteellä kuin autolla, missä taas ei ole raideliikenee lähellä, niin autolla niihin mennään. toinen metrolinja palvelee jumboa ja Hakunilan tulevaa suurta kauppakeskusta. samoin maunulan ostoskeskus ,viikin prisma keskukseen ja tuohan se myös pasilan kauppakeskukseen tuo lisää asiakkaita yli tuplasti.

      Toinen metrolinja on paras vaihtoehto , kun katsoo pasilan uutta reminaalia , niin bissi linja ei suunnitella päättymään pasilan asemalle, kun tilaa ei ole tarpeeksi.

      Terveisin Joonas Arponen
      Vantaan kaupunki
      Kaupunki suunnitteluvirasto

      Poista
  13. Båtlivet är en viktig del av Helsingfors. Detta gäller såväl turisttrafik, export/import OCH privat småbåtstrafik. Hur har Helsingfors stad tänkt säkerställa att båtklubbarna vid norra kajen/Tjärholmen ska överleva och kunna vara en del av stadsbilden om de inte kan komma ut från bryggan? Många av båtarna har höga master.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Om jag kommer rätt ihåg, ska antalet båtplatser förbli samma som nu – en del av platserna flyttas söderut för att undvika det problem du beskriver. Ritningarna finns på stadsplaneringskontoret.

      Daniel Federley

      Poista
  14. Pidän erittäin kannatettavana esimerkiksi bussilinjan 14 korvaamista raitiovaunulinjalla. Tämän mahdollistamiseksi tarvittaisiin kiskot Fredalle Bulevardin ja Sähkötalon välille, sekä mahdollisesti jatkaa Eiran Sairaalasta Neitsytpolulle tai jopa Merisatamaan Cafe Caruselin lähistölle asti. Tuo yhteys parantaisi huomattavasti yhteyksiä Etelä-Helsingistä Kamppiin ja Töölöön.

    Mutta tuo ei kuitenkaan palvelisi Eiranrantaa, Munkkisaarta ja Hernesaaren uutta aluetta, joista yhteydet Kamppiin ja Töölöön ovat edelleen surkeat. Esimerkiksi Eiranrannasta tai Munkkisaaresta ei ole raitioyhteyttä Kamppiin tai Töölöön. Kuitenkin valmiit kiskot on olemassa lähes koko matkalle.

    Yhteys voitaisiin toteuttaa esim jatkamalla nykyisen 1A:n päättäriltä kiskoja reittiä Mestaritalo-Telakkakatu-Hietalahdenranta, josta kiskot ydhistyisivät nykyisen 6:n kiskoihin. Tästä linjaa voisi jatkaa 6:n reittiä Ruoholahdenrantaan, jossa kiskot yhdistyisivät 8:n kiskoihin Mechelininkadulla, ja jatkaisivat Töölön suuntaan.

    Nämä muutokset yhdessä parantaisivat huomattavasti Etelä-Helsingin liikenneyhteyksiä, ja mahdollistaisi yhteydet Ruoholahteen ja Töölöön, sekä vaihdon kautta Sörnäisiin.

    VastaaPoista
  15. Milloin raitiolinjat 1 ja 2 aloittavat kulkemisen Arkadiankadulla?

    VastaaPoista