15.11.2013

Linjastovaihtoehto B tarjoaa suoraviivaisia yhteyksiä

Raitioliikenteen linjastosuunnitelmassa on tehty luonnokset kolmesta erilaisesta linjastovaihtoehdosta. Perusvaihtoehto sisältää nykylinjastoon verrattuna ainoastaan uusien asuinalueiden raitioteiden tuomat muutokset. Seuraavaksi esiteltiin linjastovaihtoehto A, jossa palvelutasoa on parannettua voimakkaasti etenkin lisäämällä poikittaisia linjoja. Näiden kahden aiemmin esitetyn vaihtoehdon välistä esitellään linjastovaihtoehto B, jossa on panostettu suoraviivaisiin, selkeisiin linjoihin. Joistakin nykyisistä linjoista ja suorista yhteyksistä on luovuttu, mutta toisaalta linjastossa on myös uusia raitioliikenteen yhteyksiä.

Linjastovaihtoehdossa tarjontaa on keskitetty muita vaihtoehtoja enemmän ja sen vuoksi se on edullisempi  liikennöidä kuin muut esitellyt vaihtoehdot. Toisaalta linjaston tehokkuus mahdollistaa vuorovälien tihentämisen osalla linjoja, mikäli halutaan säilyttää nykyinen kustannustaso eikä tavoitella erityisiä kustannussäästöjä. Vaihtoehtojen eri ominaisuuksia vertailtaessa siis hyvä huomioida se, että ne toimivat myös esimerkkeinä linjastoratkaisuiden vaikutuksista liikennöinnin kustannuksiin.

B-vaihtoehdossa linjojen 4, 6, 8, 9 ja 10 reitit ovat samat kuin A-vaihtoehdossa. Mannerheimintien linjoilla 4 ja 10 liikennöidään B-vaihtoehdossa ruuhka-aikoina 7,5 minuutin vuorovälein ja päivällä 10 min. Meilahden ja Katajanokan välillä kulkee lisäksi linja 5 samoilla vuoroväleillä tarjoten lisäkapasiteettia Mannerheimintien runko-osuudella. Lisäksi linja 5 tuo kokopäiväisen yhteyden Katajanokan terminaalille. Tämän linjatrion vuoroväli kullakin linjalla on lauantain päiväliikenteessä 10 min ja sunnuntaisin 12 min. Iltaliikenteessä arkisin ja lauantaisin vuoroväli on 10 min.

Linjat 6 ja 8 kulkevat B-vaihtoehdossa 7,5 min välein ruuhka-aikoina ja 10 min välein päivisin. Vuorotiheys vastaa nykytilannetta ja perusvaihtoehtoa. Linjojen 6 ja 8 vaihtoehtoa A tiheämpi vuoroväli on varautumista Jätkäsaaren ja Hernesaaren kasvuun.

B-vaihtoehdon linjat 1 ja 2 muodostavat eteläisen kantakaupungin linjaparin nykyisten linjojen 2 ja 3 tapaan. Linjan 1 pohjoispää säilyy Käpylässä, mutta linjasta tulee kaikkina päivinä, koko päivän ajettava linja. Linja toimii Kalliossa linjan 9 parina ja yhdessä ne tarjoavat arjen ja lauantain läpi 5 minuutin vuorovälin Kallion ytimestä keskustaan. Sunnuntaisin linjat kulkevat 12 min välein, jolloin vuoroväli yhteisellä osuudella on 6 min.

Kalliossa muissa vaihtoehdoissa kulkevan linjan 3 reitti muuttuu ja linjasta tulee poikittainen yhteys Sörnäisistä Alppiharjun läpi Meilahteen. Tämä nopeuttaa idän suunnan metromatkustajien pääsyä Meilahden suunnalle ja keventää Mannerheimintien linjojen matkustajamääriä sekä kytkee Kallion ja Harjun alueet entistä kiinteämmin kaupungin luoteisosiin vieviin linjoihin.

Linja 7 on B-vaihtoehdossa hieman lyhyempi kuin A-vaihtoehdossa. Linjan eteläinen päätepysäkki sijaitsee edelleen Jätkäsaaressa ja se kulkee Kruununhaan kautta. Pohjoispäässään linja päättyy Länsi-Pasilaan. Pasilan ja Meilahden välillä on suuri matkustajakysyntä ruuhka-aikoina, mutta tässä vaihtoehdossa linjaa 7 ei ole ulotettu Pasilaa lännemmäs koska Meilahden alueen kaksi päätepysäkkiä ovat muiden linjojen käytössä. Teknisesti linjaa voidaan liikennöidä Munkkiniemeen saakka, jolloin se korvaisi nykyisestä bussilinjasta 58 kehitettävän runkolinjan 500 (ent. 0-Jokeri). Tähän suunnittelukysymykseen palaamme myöhemmässä vaiheessa.

Esitellyt linjastovaihtoehdot sisältävät hyvin erilaisia ratkaisuja ja jatkosuunnittelussa tavoitellaan kokonaisuuden kannalta hyvää ratkaisua. Kustannus- ja suoritetiedot tulevat myös tutustuttaviksi, vaikka ne eivät useimmille raitioliikennettä käyttäville ole millään tavalla olennaisia tietoja. Niistä kiinnostuneet voivat siten arvioida eri ratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta myös siltä kantilta. Useimpia asukkaita kiinnostaa, miten joukkoliikenteen linjat palvelevat omia liikkumistarpeita. Näkökulma harvoin koskee koko linjastoa. Voikin sanoa, että asukkaat ovat todellisia liikkumisen asiantuntijoita, joita liikennesuunnittelijoiden pitäisi ymmärtää. Suunnittelijoiden pitäisi pystyä liikenteen asiantuntijoita tarjoamaan asukkaiden tarpeita vastaavia ratkaisuja. Toivottavasti onnistumme siinä! Tarvitsemme siis apuasi!

30 kommenttia:

  1. Jostakin syystä A-vaihtoehto tuntuu paremmalta kuin tämä

    VastaaPoista
  2. Minustakin A-vaihtoehto on selkeästi parempi. Tämä on turhan karsittu.

    VastaaPoista
  3. Näitä linjoja osaisin käyttää ilman reittiopasta ja aikatauluja, olettaen että vaihtoehdon tarjoamat edut ulosmitattaisiin lyhyempinä vuoroväleinä. Metron varrella asuvana tämä vähentäisi konkreettisesti myös autoiluani, kun isompi osa kaupungista olisi tavoitettavissa suoraviivaisesti (reittisuunnittelun helppous) ja joustavasti (riippumattomuus aikatauluista).

    VastaaPoista
  4. Tämä on selkeämpi kuin vaihtoehto A,

    Mutta aiempien kommentoijien tavoin koen, että kyllä tästä nyt puuttuu jotain, ja aika paljon. A-vaihtoehdon bysanttilaisen yltäkylläinen linjasto tarjoaa enemmän mahdollisuuksia päästä eri paikkoihin, esimerkiksi:
    - Viipurinkadulta keskustaan
    - Mäkelänkadulta Hesarille ja Töölöön
    - Kampin metroasemalta Töölöön (kunnes Munkkivuoren linja saadaan)

    Selkeydellä on oma merkittävä arvonsa, koska jos ihmiset eivät ymmärrä minne ratikat menevät, eivät he niitä käytä. Ja erilaisia Z-mutkia tekevä linja on aina vaikeampi hahmottaa kuin sellainen joka menee suunnilleen johdonmukaiseen suuntaan.

    Mutta on niillä yhteyksilläkin arvonsa; jos paikasta A pääsee paikkaan B vaihdotta, tokihan ratikkaa käytetään silloin enemmän.

    Toivottavasti ne viime blogauksen keskusteluissa mainitut bussiliikenteen korvaustarkastelut päästään muuten tekemään vielä projektin puitteissa. Taloudellisen yhtälön kannalta voi olla hyvinkin merkittävää, miten esim. poikittaista kuormaa Pasilan tasolla saadaan hanskattua.

    VastaaPoista
  5. Onko mietitty yhtään että miten kuusitien nykyinen simukka soveltuu tiheälle vuoroliikenteelle, sillä nykyisellään se soveltuu lähinnä poikkeustilanteiden kääntöpaikaksi johtuen siitä että ainoat pysäkit on 10-linjan linjaosuudella jonka takia siinä ei voi suorittaa ajantasausta häiritsemättä linjan 10 liikennettä. Jotta Kuusitien silmukka voisi toimia esim kolmosen kääntöpaikkana sen suunta tulee kääntää toisin päin eli siten että kun tullaan keskustasta päin niin silmukan tulovaihde onkin silmukan keskustan puoleisessa päässä jolloin saapuvan vaunun ovet on pysäkkialueen puolella eikä ajoradan puolella. Pysäkki olisi tässä vaihtoehdossa vastapäätä nykyisiä pysäkkejä ja lähtiessä ajantasauspysäkiltä esim kolmosen vaunu ajaisi silmukan nykyiseen verrattuna vastakarvaan ja ensimmäinen yhteinen pysäkki kympin kanssa olisi nimen omaan se kuusitien pysäkki josta 10 menee kaupungin suuntaan. Toinebn vaihtoehto on että säilytetään nykyinen suunta ja rakennetaan pysäkki kiskojen ja mannerheimintien väliin, mutta tässä tapauksessa joko nykyisiä silmukan kiskoja tulisi siirtää että sinne mahtuisi pysäkki tai sitten kaventaa mannerheimintien keskustaan menevää puolta jotta sinne mahtuisi pysäkki. Eli onko sitä kuusitietä mietitty tarkemmin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EI sovellu nykyisellään, vaatii katu- tai ratainvestointia.

      Daniel Federley

      Poista
  6. Samaa mieltä edellisten kanssa: turhankin karsittu ja mahdollisuus korvata busseja on otettava huomioon. Ehkä eniten tuossa häiritsee Pasila-Meilahti-yhteyden puute ja kolmoslinja. Onko Kuusitie nyt sitten semmoinen ankkuri, joka luo kysyntää Alppilasta ylöspäin? Jos vitosen funktio on lähinnä Skattan terminaali ja Manskun tukeminen, pitäisi kolmosen ja vitosen päättäreitä vaihtaa päittäin. Ja seiska Munkkiniemeen, ehdottomasti.

    VastaaPoista
  7. Kalasatama palelee pahasti. Ennenkuin nämä suunnitelmat toteutuvat on Kalasataman rakentaminen edennyt pitkälle, joten on turhauttavaa sitten heti kohta tehdä Kalasataman takia uudet suunnitelmat. Kalasatama on ehdottomasti ratkaistava samantien ja siihen on löydettävä rahaa, Useassa kirjoituksessa on esitetty bussia 58 toimimaan Kalasataman linjana, mutta linajalla 58 ei ole pysäkkiä lähelläkään Kalasatamaa. Pysäkit ovat Kulosaaressa ja Junatiellä,. Junatien pysäkille on äärimmäisen vaikea kulku.
    Kalasatamaan tulee paljon asukkaita ja toimintoja eikä sitä voi jättää ainoastaan Metron ja linjan 56 varaan. Helsinki suunnittelee suurterveysasemaa Kalastamaan mahdollisesti jo 2017 joten sinne tarvitaan monipuolinen kulku eri puolilta. Terveysasemaa käyttävät paljon myös vanhukset, huonosti muuten liikkuvat ja lapsiperheet.
    Raitiovaunu lähelle suurterveysasemaa Kalliosta ja Vallilasta sekä Metro Herttoniemestä olsivat oikea ratkaisu.
    Kalasataman terveyskeskukseenhan suunnitellan yhdistettävän Kallion, Vallilan ja Herttoniemen nykyiset terveysasemat.

    Ilman Kalasatamaa minusta on tämä viimeisin vaihtoehto parempi, mutta Kalasatama on ratkaistava tässä ja nyt.

    Satamien liikenteeseen palaan hetken kuluttua.

    VastaaPoista
  8. Niin, no. En sano näistä muuta, kuin että linjoille ei kannata ratikalla ajaa, ellei sillä pääse suoraan rautatieaseman eteen.

    VastaaPoista
  9. Kartassa ei ole liikennettä Fredalla Kampissa. Virhe?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ne on suunnitteilla olevia rataosuuksia kaikki mustat, ei niitä ole vielä moneen vuoteen tuskin kymmeneenkään vuoteen mahtuu,

      Poista
  10. Tarjolle näyttää tulleen myös raideliikenteen parhaat puolet yhdistävä vaihtoehto AB http://aijaa.com/HBxksU

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa! Kerrankin turhat linjat karsittu ja jätetty jäljelle vain oleellinen. Hyvää rationalisointia HSL, kiitos!

      Poista
  11. Huonompi kuin A. Tuntuu siltä, että mattoa jatketaan toisesta päästä eli vähennetään reittiosuuksia sieltä ja tuolta ja lisätään niitä ehkä muutamaan paikkaan. Tässä ei oikein maistu raitiovaunuliikenteen kehittäminen, vaan muovaaminen ja kustannussäästöt.

    Tämä on silti hyvä pohja, jos tätä täydentäisi yksi linja poistamaan B-version kaksi huonointa puolta: lisääntyvät vaihdot ja käytöstä poistuvat rataosuudet. Linja kulkisi siispä reittiä Kamppi-Hietalahti-Eira-(1A:n nykyistä reittiä)-Hakaniemi-Linjat. Linja toisi lukuisia uusia vaihdottomia yhteyksiä ja näin kaikilla tärkeimmillä rataosuuksilla olisi ainakin yksi linja.

    VastaaPoista
  12. Tästä puuttuu Meilahti-Hakaniemi, joka olisi hyvä ja nopeakin yhteys. Meilahden sairaala-alue kasvaa vielä muutamalla sairaalalla. Lisäksi turhasta bussi 53:sta voisi kai luopua.

    VastaaPoista
  13. No johan on rävellys. Ratikathan pitäisi korvata pikimmiten busseilla ja metrolla, ettei niitä tarvittaisi. Kuka hullu ny on edes keksinyt laittaa junan kaduille...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No trolololoo vain sullekin! Hieman nettiä käyttämällä selviäisi, että miksi busseilla, ratikoilla ja metroilla on omat paikkansa liikennejärjestelmässä. Käyttöalueiden rajoista voidaan toki vääntääkin. Ja tuossa sulle juna kadulla: http://www.youtube.com/watch?v=xEydAJK8d7I

      Poista
  14. Ratikkalinjaston yhteydessä pitäisi esittää keskikaupungin bussilinjat: 14, 17, 18. En näe tuossa mallissa mitään etua, päinvastoin, sotketaan ennestään tutut linjat tuntemattomiksi. Töölön ennestään todella hyviä liikennepalveluja parannetaan vielä lisälinjalla 5. Parannusta kaivattaisiin kyllä kipeämmin ihan muualla. Kun keskustan läpi ajavat bussit 65 ja 66 poistuvat, pitäisi lisätä vastaavasti ratikkatarjontaa Sörkasta länsipuolelle. Hakaniemestä Töölöön ei ole edelleenkään mitään järkevää yhteytta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän tämä juttu on. Pelkästään raitiovaunuja on huono suunnitella yksinään. Kysymyshän on kokonaisuudesta. Blogiin vastaajilla ei edes ole välttämättä tietoa kaikesta muusta, mitä suunnittelijan pöydällä jo on koskien junia, metroa, busseja ym.
      Toisaalta HSL ei pyydä bloggaajilta vastauksia vaan mielipiteitä.

      Poista
  15. tämä on parempi suunnitelma kuin aikasemmat , ainoa , mikä ei ole asia on linja 1, sen pitäisi päättyä rautatientorille. raitiolinja 3reitti on hyvä , mutta se voisin mieluummin olla linjan 2 pari

    VastaaPoista
  16. LInja 58 pitäisi korvata raitiolinjalla kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä myös! Lisäksi linjat 14, 18, 55, 506, 550.

      Poista
  17. 2 on a vaihtoedossa parempi osittain kun se päätepysäkki linjoilla näin lyhyentäen linjaa 23 Hakaniemeen ja samoin raitolinja 7, mutta linja 5 on parempi b vaihtohdossa parempi samoin linja 3. kannattaa hyödyntää kaikki raitiolinjat kaíkkia kiskoja pitkin kulkemaan , ettei jäisi joitain alueita , missä on pälkät kiskot ei ikinä kulje raititolinjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. b vaihtoehdossa ei kulje kampissa fredalla yhtää raitiolinjaa??? korjatkaan asia äkkiä , muuten se oli turhaan rakennettu

      Poista
    2. Tämä vaihtoehto tuntuu vasemalla kädellä tehdyltä. Eihän siinä olisi mitään järkeä jos Runeberginkadulle menevä linja ei koukkaisi Fredrikinkadun kautta, ja mikä ihme tuo linja 3 luulee olevansa? Ei yhteyttä Hakaniemestä Meilahteen eikä linja 3 edes kulje Meilahteen vaan Kuusitielle, jonne matkustajamäärät ovat paljon vähäisemmät.

      Poista
  18. Miksi Mäkelänkatua ja Hämeentietä ajaa jatkuva bussijono, vaikka niillä kulkee raitiotiekiskot? Eikö ratikan välityskapasiteetin pitäisi olla huomattavasti busseja suurempi - yhdysbussit nykyisten ykkösen, kutosen ja kasin alkupisteisiin ja bussiralli seis. Näin linjoja saataisiin myös suositummiksi, eikö? Ja saataisiin tilaa pyöräkaistoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Mäkelänkadun linjat voitaisiin katkaista julmasti Käpylän asemalle ja laittaa kulkemaan Helsingin ja Käpylän välillä juna 5 min välein ja jatkaa ykkönen sinne.

      Nyt vaihtaminen on tehty todella hankalaksi ja junan ja bussin aikataulut eivät sovi yhteen, puhumattakaan huonoista odottamisolosuhteista.

      Lahdenväylän linjat taas laittaisin päättymään Hämeentien ja Kustaa Vaasan tien risteykseen eli Arabian kauppakeskuksen lähistölle. Siinä kohtaa on sopivasti joutomaata ja matkaa pääsee jatkamaan kutosella ja kasilla, näiden vuoroväliksi tietysti myös 5 min. Sörnäisten metroasema olisi parempi paikka mutta vaatisi kalliin maanalaisen bussiterminaalin.

      Linjojen katkaiseminen rauhottaisi paljon Hämeentietä, koska se voitaisiin muuttaa kaksikaistaiseksi nelikaistaisen sijaan. Samalla saataisiin leveät pyöräkaistat.

      Poista
  19. Onko ajateltu laajentaa raitiovaunuverkostoa länsi-helsinkiin?

    VastaaPoista
  20. Onko materiaalista huomattu virhettä: molemmissa vaihtoehdoissa (A&B) taulukossa linja 7:n toiseksi päättepysäkiksi mainitaan Olympiaterminaali, kyseessä kuitenkin Länsiterminaali.

    VastaaPoista