28.11.2013

Asukastilaisuuksien antia

Kaksi kolmesta asukastilaisuudesta on nyt pidetty. Maanantaina tilaisuus pidettiin Töölön kirjastossa ja eilen näyttelytila Laiturilla, vanhalla linja-autoasemalla. Tilaisuuksissa kävi yhteensä noin 150 henkilöä tutustumassa ja kommentoimassa suunnitelmia. Verkkopalautteita olemme saaneet tässä vaiheessa 160 kappaletta ja tämän blogin eri sivuja on ladattu yli 22 000 kertaa. Eri kommentteja on yhteensä yli 350 kappaletta.

Linjastovaihtoehdot ovat esillä torstaihin 5.12. asti ja siihen saakka niitä voi myös kommentoida palautelomakkeella. Tämän jälkeen aloitamme jatkosuunnittelun ja tavoitteena on asettaa linjastoluonnos nähtäväksi vielä tämän vuoden puolella. Jatkamme suunnitteluvaiheista tiedottamista edelleen täällä blogissa.

Asukastilaisuuksissa ei noussut esille merkittäviä uusia teemoja tai näkökulmia. Linjastovaihtoehtoihin oli pyritty nostamaan esiin jo ennen suunnitelman laadinnan aloittamista ja sen jälkeen saatuja näkökulmia linjaston kehittämiseksi paremmin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Tämä ehkä osaltaan näkyi asukastilaisuuksien annissa. Ne asiat, joiden oletettiin olevan vaihtoehtojen kompastuskiviä, nousivat pääosin esiin asukkaiden kommenteissa. Tässä blogiviestissä käsittelemme näitä teemoja kuin myös joitakin muita eniten avoinna olevia suunnittelukysymyksiä.

Asukastilaisuuksissa ja verkkopalautteissa vaihtoehtoa A on pidetty paremmin matkustustarpeita vastaavana. Tämä näkökulma on varmaankin tarpeen huomioida jatkosuunnittelussa. Toisaalta, B-vaihtoehtoa on kehuttu sen selkeydestä, mikä myös on arvokasta. Joudumme tekemään asiassa varmasti kompromissejä.

Vaihtoehtojen kustannuksista

Vaihtoehdot eroavat palvelutasoltaan toisistaan. Linjastovaihtoehdossa A on selvästi enemmän linjakilometrejä kuin perusvaihtoehdossa 0+ tai vaihtoehdossa B. Tämä näkyy myös kustannuksissa. Vaihtoehto B on hieman perusvaihtoehtoa edullisempi, mutta ero ei ole merkittävä. Linjakilometrien määrä eri vaihtoehdoissa vastaa pitkälti eri vaihtoehtojen kustannuksia.



Vaihtoehdon A linjasto ei korkeimmista kustannuksistaan huolimatta ole silti pröystäilevä, sillä palvelutaso paranee nykytilanteeseen verrattuna ruuhka-aikojen lisäksi myös iltaisin ja viikonloppuisin. Liikennettä tulee runko-osuuksille lisää ilta- ja viikonloppuaikoihin. Jatkosuunnittelussa A-vaihtoehdon osalta arvioidaan ovatko lisäkustannukset niin perusteltuja, että niiden aiheuttamat linjastoratkaisut voidaan ottaa osaksi suunnitelmaa.

Läntisen kantakaupungin yhteyksistä

Eiran, Kampin ja Meilahden välillä joukkoliikenne perustuu vahvasti bussiliikenteen runkoreittiin. Asukastilaisuuksissa on tähän mennessä kommentoitu tätä reittiä pääosin onnistuneeksi, mutta bussien moitittiin olevan usein täynnä. Tässä linjastosuunnitelmassa on lähtökohtana ollut Helsingin kaupungin ja HSL:n näkemys Topeliuksenkadun raitiotiestä, joka laajentaisi raitioliikenteen palvelualuetta Töölössä. Hankkeen arviointi ja suunnittelu on alkutekijöissään, joten mitään linjastovaihtoehtoa ei kuitenkaan sidota sen toteutumiseen. Töölön läpi kulkevien linjojen reitti nykyisiä raiteita pitkin kohti Nordenskiöldinkatua on esitetty oheisessa kartassa tunnuksella T1 ja Topeliuksenkadun kautta kulkeva reitti tunnuksella T2.


Töölön yhteyksistä moni kommentti on koskenut sitä, kuinka Töölön nykyiset linjat johtavat kaikki Kamppiin kuin tiet Roomaan konsanaan. Nykyisit raitioliikenne keskustasta Etu-Töölöön kulkee oheisen karttaan tunnuksella K1 merkittyjä reittiä pitkin.

Tämä nykyisen linjaston ominaisuus on huomioitu niin, että olemme yrittäneet löytää ratkaisua, jolla yhteydet keskustaan voisivat huomioida saatuja näkökulmia nykylinjastoa paremmin. Tämä tarkoittaisi raitioliikenteen palauttamista Arkadiankadun itäpäähän. Toisaalta Keski-Pasilan kasvu asettaa kasvavia tarpeita kehittää Kampin ja Töölön yhteyksiä Pasilaan, mikä on molemmissa linjastovaihtoehdoissa toteutettu linjan 2 reitillä. Tulevaisuutta ajatellen on vaikea arvioida, pitäisikö Töölöstä Pasilaan johtava linja johtaa vielä Kamppiinkin, jotta yhteydet olisivat vielä sillä saralla monipuolisempia.

Tämän suunnittelukysymyksen osalta nyt tekeillä oleva vaikutusten arviointi antaa osaltaa osviittaa siihen, millaista piilevää kysyntää tällaisella yhteydellä on - jos on alkuunkaan.

Pasilan yhteyksistä

Pasilan yhteyksistä keskusteltiin tilaisuuksissa jonkin verran. Molemmissa vaihtoehdoissa on linjan 2 pohjoispää johdettu Itä-Pasilaan. Vaihtoehtojen välillä merkittävänä erona on linjan 7 pohjoinen päätepysäkki, joka on vaihtoehdossa A Meilahdessa ja vaihtoehdossa B Länsi-Pasilassa. Linjan 9 pohjoinen pää on molemmissa vaihtoehdoissa Ilmalassa. Pasilan linjat on esitetty oheisissa kuvissa.

Pasilan linjat vaihtoehdossa A


Pasilan linjat vaihtoehdossa B
Linja 9 päädyttiin johtamaan Ilmalaan jotta yhteydet Pasilan asemalle ja aseman eteen rakenettavaan liikenneterminaaliin olisivat mahdollisimman hyvät. Terminaalissa on nykyistä paremmat olosuhteet vaihtaa linjalta toiselle. Pohdimme yhtenä vaihtoehtona, että linjastovaihtoehtojen linja 2 menisi Ilmalaan, jolloin Länsi-Pasilan yhteydet keskustaan olisivat suoraviivaisempia. Tällöin ysi voisi joko päättyä Länsi-Pasilaan tai ulottua A-vaihtoehdon linjan 7 kaltaisesti Meilahteen. Toisaalta linjan 2 ulottaminen Itä-Pasilaan on perusteltua Itä-Pasilan suurten työpaikkojen ja Messukeskuksen vuoksi. Idän suuntaan messukeskuksen yhteydet perustuvat luontevasti linjoihin 7 ja 9.

Alustavien vaikutusten arviointien perusteella näyttää siltä, että vaihtoehdon A kaltaisella linjastolla on potentiaalia ohjata Pasilan ja Meilahden välisen liikenteen kysyntää busseista ratikoihin. Samalla myös linjan 2 perusvaihtoehtoa paremmat yhteydet Itä-Pasilaan korostuvat kasvavana kuormituksena. Teemme vielä tarkentavia tarkasteluita tämän kysymyksen osalta.

Linjastosuunnitelmien osalta joudutaan huomioimaan myös tilanne, jossa Reijolankadun raitiotie ei toteutuisi. Raitiotiestä on laadittu vasta karkeat esisuunnitelmat, jotka osoittavat sen toteuttamisen olevan teknisesti todennäköisesti mahdollista. Jatkosuunnittelussa otamme voimakkaammin huomioon myös tämän suunnitelman kanssa samanaikaisesti etenevän Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman. Pasilan tason poikittaisessa liikenteessä on löydettävä hyvä tasapaino pitkämatkaisen bussiliikenteen ja lyhyitä matkoja Pasilan ja Meilahden välillä hyvin palvelevan raitioliikenteen välillä.



Miten voin osallistua jatkossa?

Suunnitelmien osalta järjestetään vielä yksi asukastilaisuus maanantaina 2.12. klo 15 - 19 Kallion kirjastossa. Lisäksi kommentteja voi linjastovaihtoehdoista esittää 5.12. saakka. Käsittelemme ensi viikolla vielä Kallion asukastilaisuudessa esille nousseita kysymyksiä.

Sen jälkeen blogi hiljenee todennäköisesti hetkeksi, kunnes palaamme asiaan vaikutusten arvioinnin tulosten ja linjastosuunnitelman luonnoksen kanssa.

Tuleeko mieleesi vielä jokin muu teema, jota haluaisit käsiteltävän?

26 kommenttia:

  1. Koskevatko esitetyt kustannukset puhtaasi raitiolinjastoa vai myös siihen mukautettua bussilinjastoa?

    Vaihtoehto A näyttäytyneisi huomattavasti edullisempana, jos Pasilasta Meilahteen tulevaa ratikkaa jatketaan Munkkiniemeen ja vastaavasti "Jokeri0" katkaistaan Pasilaan/Ilmalaan.

    Saammehan vielä nähdä sen bussi-integraation viimeistään sitten, kun finaalivaihtoehto esitellään?

    Daniel Federley

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esitetyt kustannukset koskevat puhtaasti ratikkalinjastoa. Laskelmia tarkennetaan vielä bussiliikenteen osalta ja sillä on luonnollisesti vaikutusta eri vaihtoehtojen kokonaiskustannuksiin. Suunnitelmassa esitetään tietysti muutosten vaikutus kokonaiskustannuksiin.

      Poista
    2. Federleylle:bussin 58 liikennöintiä/jokeri o linjan typistämistä ei tulla näkemään,ennenkuin käydään vähintään Hallinto-oikeudessa.

      Poista
  2. Raitioliikenteen kustannuslaskelmaan toivoisi rinnalle kokonaistaloudellisen laskelman, jossa olisi otettu huomioon myös bussiliikenteen kustannusten muutos sekä raitio- ja bussiliikenteestä saatavien tulojen muutos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niiltä osin kuin yhteiskuntataloudellisia lukuja voidaan laskea, ne tullaan esittämäänkin. Samoin kaikkien linjastomuutosten kokonaisvaikutus kustannuksiin. Aineisto, joka täällä blogissa on esillä, on työaineistoa, ja sitä esitellään sitä mukaan kun työ edistyy.

      Poista
  3. Poikittaisyhteys Arabian suunnalta Pasilaan on nykyisin onnettoman heikko, eikä vaihtoehdot tuo tähän helpotusta. Ehkä ratikkayhteys Vallilanlaakson poikki syntyy joskus. Mutta nopeana ensi vaiheen ratkaisuna, miten olisi uuden linjan kulkeminen arkisin Arabiasta Sturenkatua ja Mäkelänkatua Pasilaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sture on liian tukkoinen moiseen, ei sitä kukaan käyttäisi.

      Poista
  4. HSL:lle tiedoksi, että nelosen ratikka EI ole mikään Mannerheimintien linja, vaikka osan matkasta Manskua kulkeekin. Nelonen on Munkkiniemen linja, se on ainoa linja, joka palvelee meitä ja tulee Munkkiniemeen asti. Ja nyt te olette laittamassa sille jopa 10 minuutin vuorovälejä ruuhka-aikoina. Ei hemmetti käy. Nelonen on jo nyt aamuisin täynnä. Vuorovälien harventamisen sijaan niitä pitäisi päinvastoin lisätä. Ratikan idea on nimenomaan, että pysäkille voi mennä ilman, että tarvitsee katsoa aikatauluja, voi luottaa siihen, että ei montaa minuuttia joudu odottamaan. Manskulla se 10 minuutin vuoroväli varmaan käykin, koska siellä kulkevat myös kymppi, seiska ym. Munkassa (ja Paciuksen- ja Tukholmankaduilla) kulkee vain Nelonen. Joten näpit irti siitä.

    En ymmärrä mitä teidän suunnittelijoiden päässä liikkuu. Ensin te pilasitte 18 bussin käyttökelpoisuuden typerällä "uudistuksellanne", nyt sitten teette samaa nelosellekin.

    Ilmeisesti tarkoitus on jättää Munkkiniemi jonkinlaiseen liikennemottiin, sillä siihen nämä teidän toimenne ainakin johtavat. Te vain huononnatte meidän joukkoliikenneyhteyksiämme Munkkiniemessä, tällä lailla pikkuhiljaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkkiniemeä ei ole tarkoitus ajaa liikennemottiin. Vaihtoehdon B ratkaisu parantaisi vuorotarjontaa Mannerheimintiellä, jossa myös suurin kysyntä on läntisen kantakaupungin puolella. Linjojen häntien tarjonta vastaisi myös paremmin kysyntää. Vaihtoehdon B ratkaisu kohdentaa siis vuorotarjontaa sinne, missä kysyntä on suurinta. Vuorovälit Munkkiniemessä olisivat silti hyvät: ruuhka-aikoina 7-8 minuuttia ja päivisin 10 min.

      Nykyliikennöintiä vastaava vaihtoehto A on B:tä näiden linjojen osalta hitusen edullisempi, mutta linjakilometrejäkin (eli aikataulunmukaisia lähtöjä) tarjotaan siinä vähemmän.

      Poista
    2. Vuoroväli on tällä hetkellä ruuhka-aikoina 4 min., teidän uudistuksenne jälkeen se siis tuplaantuisi. Ja meidän pitäisi muka olla tyytyväisiä. Nelonen on jo näillä 4 min. vuoroväleillä aamuisin aina täynnä. Nelonenhan kuljettaa paitsi munkkalaisia, myös muualta, esim. Espoosta tulevia.

      Mannerheimintietä kulkevat linjat eivät auta meitä Munkkiniemessä pätkääkään, joten sitä on ihan turha hehkuttaa. Te mainostatte tätä "uudistusta" matkanteon nopeutumisella. Kerro minulle miten minun matkantekoni nopeutuu, kun odotan nykyisen neljän minuutin sijasta kymmenen minuuttia pysäkillä? Meillä kun ei Munkkiniemessä ole vaihtoehtoja, meillä ei ole kymppiä, seiskaa tai minkään muunkaan numeron ratikkaa, johon silloin voi hypätä. (Ei edes bussia, sen jälkeen kun te pilasitte sen bussi 18 reitin).

      Te ette ajattele asukkaita, teille nämä linjat ovat vain viivoja paperilla. Me olemme olleet tyytyväisiä neloseen, vaikka olemmekin toivoneet, että päiväsaikaan vuoroväli olisi vähän lyhyempi.

      No, tämän "matkantekoa nopeuttavan uudistuksen" jälkeen ei tarvitse kenenkään enää kadehtia munkkiniemeläisiä, se meidän meidän "tiheästi menevä ratikkayhteytemme" onnistutaan tässä uudistuksessa näppärästi pilaamaan.

      Siitäkö tässä olikin kyse, eli jos joku jossain odottaa raitiovaunua 7 minuuttia, ei muuallakaan saa olla yhtään parempaa palvelua. No, tämän jälkeen ei ole ainakaan Munkassa, kiitos HSL:n ankeuttajien. Kiusa se on pienikin kiusa.

      Poista
  5. Hsl näköjään sensuroi kommentteja,jotka eivät miellytä heitä itseään.
    Ja Munkkiniemi ei mikään liikennemotti ole ikinä ollutkaan,eikä tulee olemaankaan.
    Sen sijaan on syytä olla huolissaan MunkkiVUOREN tulevista liikennejärjestelyistä. Ratikkasuunnitelma sinne alueen keskelle vaikeuttaisi etenkin alueen takaosien asukkaiden matkustamista keskustaan merkittävästi ja bussin 58 mahd.muuttaminen Jokeriksi ja sen reitin typistäminen/lyhentäminen ääripäistä vaikeuttaisi matkustamista poikittaissuunnassa Kallioon/Itäkeskuskseen. En tajua,että MunkkiNiemeläiset jatkasavat valittaa liikenneytheyksistään,tiheästi menevä ratikka ja tuhat ja sata bussilinjaa joka suuntaan. Toivon Hsl:n edustajilta kommenttia tähän.

    VastaaPoista
  6. Paras suunnitelma on ehdottomasti peruslinjasto. Pitkiä ja suoria yhteyksiä ilman vaihtoja,pätee yleisesti kaikkeen muuhunkin joukkoliikennesuunnitteluun. Lisääntyvät vaihdot ovat kaikille huono vaihtoehto,niin aamulla töihin matkaaville kuin huonosti liikkuville vanhuksillekin. Mielummin vaikka muutaman minuutin pidempi kokonaismatka kuin useampi vaihto.

    VastaaPoista
  7. a on paras vaihtoehto
    b:ssä parempi linja 5

    toteutta näistä sovellettu versio

    VastaaPoista
  8. linja 58 on muutettava raide jokerina alkuvaiheessa Kalasatama- teollisuuskatu-pasila -meilahti-Munkkiniemi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muuteta ja pidetään huoli,ettei näin ikinä tapahdu,vaan linja välillä Munkkivuori-Itäkeskus olkoon nimenä Jokeri O tai 58 bussina säilyy hölömö.

      Poista
  9. Olen hyvin pettynyt vaihtoehtoihin A ja B, koska kumpikin näyttää heikentävän Pasilan (erityisesti Länsi-Pasila) yhteyksiä keskustaan (matka-aikojen hidastuminen Töölön kierroksen takia) ja esim. Töölönlahden kohteisiin (Musiikkitalo, Ooppera, Finlandia-talo, Kisahalli).

    Samoin silmiinpistävän negatiivista on vuorovälien merkittävä pidentyminen (mm. edellä jo mainittu linja 4).

    VastaaPoista
  10. Täysin samaa mieltä tuolta osin. Vuorovälien pidentyminen linjalla 4 (tai muillakaan linjoilla) ei kyllä palvele kenenkään etuja (paitsi tietysti Hsl:n budjetointipäällikön).

    VastaaPoista
  11. Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina 1.12 sivulla A23 koko sivun selostus karttoineen Helsingin tulevasta raitiolinjaverkostosta.

    Siinä huomioni kiinnittyi nykysuuntauksen mukaiseen raitiolinjastojen jatkamiseen eteläsuunnassa uusille asuinalueille.

    Ehdotan, että tutkittaisiin myös mahdollisuutta linjojen 4, 10 ja 8 osalta viedä ne pidemmäs pohjoiseen pohjoisen päätepysäkin osalta:

    Linja 4 voisi jatkua Munkkivuoresta Talin kautta Pitäjänmäkeen asti.

    Linja 10 voisi liittyä nykyisen päätepysäkin kohdalta liikennevaloista kulkemaan Vihdintien vartta ja edelleen Huopalahden asemalle asti.

    Linja 8 ( tai 6 ) voisi jatkua Vanhakaupunkiin asti, jonne on rakennettu uusi asuinalue Arabianrannan alueen pohjoispuolelle jokisuulle asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tai sitten vitosesta voisi tehdä rengaslinjan, joka kulkisi sieltä Meilahdesta, minne sitä nyt jossain suunnitelmassa harkitaan, Munkan ja Munkkivuoren kautta kympin päättärille tai toisinpäin.

      Munkka on nyt vain nelosen varassa ja jos siinä vuorovälejä entisestään pidennetään niin siellä ihan oikeasti kaikki eivät tule mahtumaan kyytiin.

      Poista
  12. nopeutta raitiolinjoille pitää saada tuplasti lisäää , kun ne kulkevat nykyisin melkein kävely vauhtia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta, tahtotilaa ja asiantuntevaa raitiotiesuunnittelua ei Helsingissä ole ollut vuosikmmeniin.

      Poista
  13. Linjastoa tulee hajauttaa siten, että kahden tai usean linjan päällekkäisreitit eivät ole liiallisia. Lähes koko Hämeentien matkan kulkevat 6 ja 8 täysin samaa reittiä. Esimerkiksi reitti 8 tulisi, mahdollisimman nopeasti ohjata kulkemaan Hermannin rantatietä (helppoa ja halpaa - vanha satamaradan pohja on jo valmiina alueella) Kalasataman metroaseman ohi (kalasataman keskuksen itäpuolitse; tulevien Kalasataman puiston itäreunan ja Kalasatamankadun mukaisesti) Suvilahden kautta (Parrukatu) yli Sörnäisten rantatien ja noin Lintulahdenkujaa ja Sörnäisten rantatien luoteispuolta noudatellen taittaen Näkinsillan suuntaisesti (ennen siltaa) Hakaniemen torin suuntaan (jopa torin ja hallinvälistä!?) Siltasaarenkadulle tai (Helpompi vaihtoehto) Näkinsillan ali Hakaniemenkatua pitkin liittyen sieltä Siltasaarenkadulle.
    Tällä järjestelyllä saadaan huomattavan edullisesti raitiotieliikenne palvelemaan Hermannin ja Kalasataman alueen uusia asunto- ja työpaikka-/koulualueita. Selvästi suurimmalta osin koko reittiä perusrakentaminen on hyvin vähäistä. (maapohja/ratapohja on valmiina - koko Hermannin rantatie ja vanha satama-alue sekä Suvilahti) Sörnäisten rantatien luoteispuoli on varsin helppo ratkaista.

    VastaaPoista
  14. Miksi 6 ja 8 Pitää ajaa arabiaan asti? ei sillä ole matkustajia, 68 ja 71 palvelee heitä. Sama koskee 10 linjaa sen kirurgin pää on aivan turha, sinnekkin menee bussi 24

    VastaaPoista
  15. Päinvastoin, linjan 10 kirurgin päätepysäkille menee jatkuvasti paljon ihmisiä. Mieluummin pitäisi jatkaa linjaa tätäkin pidemmälle, sillä nyt ratikasta purkautuvat ihmiset marssivat jonoissa alas Kasarmikatua ja Korkeavuorenkatua.
    Bussi 24 kulkee harvoin ja on hidas yhteys keskustaan, mutta on toki etelähelsinkiläisille tärkeä linja, kun pysäkkejä on tiheään ja siellä, mihin raitiovaunulla ei pääse.

    VastaaPoista
  16. Tammikuu 2014 tuli ja meni, koskas se linjastoluonnos julkaistaan ?

    VastaaPoista
  17. Top 10 best slots casinos for 2021 - SOL.EU
    Best Slots https://sol.edu.kg/ Casino: ventureberg.com/ Best Real Money Slots Sites 2021 · novcasino Red Dog Casino: Best Overall Slots Casino For USA Players · Ignition Casino: Best หารายได้เสริม Casino For Roulette

    VastaaPoista