9.9.2013

Suunnittelu etenee vaiheittain

Raitioliikenteen linjastosuunnitelman laadinta alkaa lähtötietojen analysoinnilla ja suunnitteluperiaatteiden tarkentamisella. Syyskuun aikana tehtyjen pohjatöiden perusteella lokakuussa tehdään linjastovaihtoehtojen suunnittelua. Vaihtoehtoja verrataan toisiinsa ja vaihtoehdoista valitaan parhaiten työn aikana muodostettavia suunnitteluperiaatteita vastaava vaihtoehto jatkosuunnitteluun. Suunnitelmavaihtoehtoa tarkennetaan marraskuun aikana, jotta se voidaan joulukuun alussa esitellä yleisölle. Suunnitelmasta pyydetään kommentteja ja sitä tarkennetaan vielä vuodenvaihteessa tarvittaessa. Tammikuussa suunnitelma esitetään HSL:n hallitukselle hyväksyttäväksi.

Suunnitelman karkea aikataulu työvaiheittain. Klikkaamalla kuvaa saat sen näkyviin suurempana.

Linjastosuunnitelman laadinnan lähtötietoina käytetään mm. väestöä ja työpaikkoja sekä joukkoliikenteen matkustajamääriä koskevia tilastoja. Tilastojen perusteella nähdään, mihin suuhtaan suunnitteluun vaikuttavat tekijät ovat kehittyneet ja siten voidaan ennakoida tulevia muutoksia. Tilastoihin perustuva suunnittelu toistaa herkästi aiempia suunnitteluratkaisuja. Esimerkiksi vuorovälin harventaminen säästötoimenpiteenä on saattanut pienentää matkustajamääriä heikomman tarjonnan seurauksena ja pikainen johtopäätös voi olla, että tilanne jatkuu myös jatkossa samanlaisena. Suunnittelun aikana pyritäänkin tunnistamaan mahdollisia muutostekijöitä, jotka voivat vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin.

Lähtötietojen havainnollisuutta voidaan parantaa esittämällä paikkatietoaineistoa kartalla. Tällä tavoin esim. asukkaiden ja työpaikkojen sijoittuminen sekä väestöennusteet alueittain näkyvät konkreettisemmin. Erilaisiin lähtötietoihin palataan myöhemmin tämän blogin parissa.

Asukasluku 250 m * 250 m -ruuduissa raitioliikenteen toiminta-alueella vuonna 2012
Raitioliikenteen suunnittelun periaatteet noudattavat HSL:ssä muutoinkin käytössä olevia suunnitteluperiaatteita. Työn aikana periaatteita tullaan konkretisoimaan ja varsinkin linjastovaihtoehtojen laadinnan yhteydessä periaatteet saavat lihaa luittensa ympärille. Lähtökohtana suunnittelussa on, että linjasto perustuu tiettyyn perusvuoroväliin, jotta linjojen yhteensovittaminen yhteisillä reittiosuuksilla on mahdollista. Muut periaatteet voivat liittyä esim. suoraan määränpäähän vievien linjojen määrään verrattuna enemmän vaihdollisia yhteyksiä edellyttävään, tiheämpään linjastoon tai miten suuri matkustajakysyntä raitioliikenteellä pitää olla, että sitä liikennöidään.


Liikenteen vuorotiheys vaikuttaa odotusaikaan, liikennöintikustannuksiin ja joukkoliikenteen ruuhkautumiseen. (Nielsen G. et al., HiTrans Best practice guide 2 - Planning the network, 2005)

Linjastovaihtoehtojen suunnittelun aikana testataan erilaisia suunnitteluperiaatteita käytännössä. Näitä suunnittelukysymyksiä tullaan myös esittelemään täällä blogissa. Linjastovaihtoehtojen laadinnassa pyritään ratkaisemaan nykyisellä linjastolla havaittuja ongelmia, jotka liittyvät mm. matkustajasatamien yhteyksiin verrattuna satamiin kulkevien linjojen varrella asuvien asukkaiden kokemaan palvelutasoon. Samalla arvioidaan, ovatko nykyiset vähäisen liikenteen tai käyttämättömät rataosuudet tarpeellisia linjaston kannalta ja onko niille liikennöinnissä perusteita. Tarkasteltavat kysymykset ovat paljolti sellaisia, joihin liittyen HSL saa myös toistuvasti palautteita ja ehdotuksia.

Linjastovaihtoehdoista parasta tai eri vaihtoehtojen yhdistelmää tarkennetaan työn loppupuolella. Rataverkon laajennuksiin liittyvät linjastomuutokset kytketään linjastosuunnitelmaan niin, että uusien rataosuuksien auetessa ei tarvitsisi muuttaa koko linjastoa.

Tavoitteena on, että linjastosuunnitelman luonnos olisi valmiina joulukuun alussa, jolloin se tulee kokonaisuutena esille ja siitä voi antaa palautetta. Lisäksi suunnitelmaa esitellään asukastilaisuuksissa. Palautteiden perusteella arvioidaan, onko suunnittelutyö ollut riittävän perusteellista vai tarvitseeko suunnitelmaa vielä tarkentaa. Suunnitelmaluonnoksen pohjalta laadittu lopullinen suunnitelma ja yhteenveto saadusta palautteesta esitellään HSL:n hallitukselle, joka päättää suunnitelman hyväksymisestä. Suunnitelman sisältämien muutosten toteutus alkaa mahdollisesti jo vuonna 2014.

24 kommenttia:

  1. Linjastosuunnittelussa tulisi ainakin tutkia vaihtoehtoa, jossa raitioliikenteessä siirrytään selkeään järjestelmään, jossa kaikilla linjoilla on sama vuoroväli (joko 7,5/15 minuuttia, 10/20 minuuttia tai 9/18 minuuttia). Tällöin eri reittien kuormittumisen eroja voidaan kompensoida joko käyttämällä suurempaa tai pienempää kalustoa tai rakentamalla kuormitetuimmille osille useampia linjoja.

    Samalla tulisi pyrkiä siihen että linjasto ja aikataulut mahdollistavat nykyistä paremmat liikennevaloetuudet. Hyvä lähtökohta olisi se, että tiheimmin liikennöidyillä reiteillä (ehkä Aleksia lukuunottamatta) raitiovaunujen kulkuväli olisi 2,5-3 minuuttia).

    Lisäksi tärkeimmillä raitiovaunujen vaihtopysäkeillä (ainakin Ooppera, Kurvi) tulisi pyrkiä ajoittamaan tärkeimmät vaihtosuunnat siten, että tärkeimmät vaihtosuunnat toimivat luotettavasti ja nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihdot bussista raitiovaunuun tapahtuvat koillisessa parhaiten Paavalin kirkolla tai Hakaniemessä, vaikka jälkimmäinen ei sekään ole kovin hyvä vaihtopysäkki, kaupunkiin päin mennessä Varsapuisto on parempi. Muualla bussi- ja raitiovaunupysäkit on sijoitettu systemaattisesti eri kortteleihin. Raitiovaunusta toiseen vaihdetaan Hakaniemessä.

      Poista
    2. Mitä tulee vaihtojen järjestämiseen, siihen olisi ehkä jo aika panostaa oikeasti. Tälläkin hetkellä yhteisiä reittejä kulkevat linjat on tahdistettu kulkemaan usein peräkkäin, mutta vaihtamisen onnistuminen on paljolti onnesta kiinni. Kuljettajia ei ole virallisesti ohjeistettu toimimaan millään tietyllä tavalla, kun tulee tilanne, jolloin voisi olla vaihtomahdollisuus.

      Nopeana esimerkkinä Oopperan risteyksessä esimerkiksi ei olisi ollenkaan liikaa vaadittu, että samanaikaisesti linjan 8 sekä jonkin Mannerheimintien linjan tullessa pysäkille, liikennevalot ohjattaisiin toviksi näyttämään kaikille suojateille vihreää jalankulkuvaloa. Autoliikenne kyllä ehtii seistä sen 30-45 sekuntia, eikä tämän pitäisi bussiliikenteellekään olla katastrofaalinen tilanne. Meillähän on bussikaistat Mannerheimintiellä molempiin suuntiin, joiden käyttöä valvotaan, eikö? Mahdollisesta vaihtotilanteesta voidaan tehdä myös matkustajien tiedoksi kuulutustallenne, jonka kuuluttaminen toimisi parhaiten erillistä nappia painamalla.

      Poista
  2. Hyviä lähtökohtia linjastorakenteelle voisivat olla:

    A) Töölön tulli - Rautatieasema - Sörnäinen -reitille kaksi 10 min välein kulkevaa runkolinjaa, joista toinen ajaisi nykyisellä rataverkolla Munkkiniemi - Rautatieasema - Arabianranta ja toinen Pikku-Huopalahti - Rautatieasema - Käpylä (päätepysäkkejä voi vaihtaakin keskenään). Myöhemmin nämä linjat jatkettaisiin rataverkkoa laajennettaessa Pitäjänmäkeen, Haagaan, Oulunkylään ja Viikkiin. Tämän lisäksi ajettaisiin ainakin Munkkiniemestä, Pikku-Huopalahdesta ja Arabianrannasta nykyisiä linjoja 4, 10 ja 6 vastaavia linjoja myös 10 min välein.

    B) Erillinen satamalinja, joka ajaisi eräänlaista rusettia Länsiterminaali-Rautatieasema-Olympiaterminaali-Eiran sairaala-Rautatieasema-Katajanokan terminaali. Tämän avulla saataisiin satamaliikenteen aiheuttamat matkustajamääräpiikit pois muilta linjoilta.

    C) Raitiolinjaston erottelu kaksiin erityyppisiin linjoihin, eli runko- ja ns. keräilylinjoihin (liittyen kohtaan A). Runkolinjoja ei vietäisi epäluotettaville katuosuuksille ja lähivuosien nopeuttamistoimenpiteet kohdistettaisiin erityisesti näille runkolinjojen reittiosuuksille. Keräilylinjojen osalta keskityttäisiin erityisesti epäluotettavuutta aiheuttaviin seikkoihin.

    D) Nykyisten rengaslinjojen (2/3 ja 7) "avaaminen". Hyviä linjoja kyllä muuten, mutta nykyinen rengasmaisuus ei mahdollista helppoa ajantasausta missään ja avaamalla nämä linjat saataisiin uusia yhteyksiä, esim. nykyinen linja 3 voitaisiin jatkaa Eläintarhasta (Nordenskiöldinkadulta) Munkkiniemeen ja linja 2 tai linjan 7 länsipuoli esim. Käpylään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. B on Helvetin nerokas, pakko sanoa.

      Pannaan paremmaksi: Kääntösilmukka Olympiaterminaalilla, niin tämä rusetti surkastuisi siihen, että olisi kolme terminaali-linjaa; vaikka 5L, 5K ja 50, joiden haaroja ajettaisiin aina tarpeen mukaan.

      Mitä sanoo suunnittelija; kannattaako ajattaa "ylimääräisiä" pelkästään satamien ja rautatieaseman väliä?

      Poista
    2. Satamalinjaa tutkittiin jossain selvityksessä (olisiko ollut Länsiterminaalin linjoissa, en muista varmaksi) ja se todettiin huonoksi vaihtoehdoksi, koska eri terminaalit kuormittuvan niin eri tavoin eri kellonaikoina. Olympiaterminaalista on yksi saapuminen ja yksi lähtö päivässä, Katajanokalta kolme ja Länsiterminaalista kymmenen. Tietenkin tämä ratkeaa jos tehdään omat erilliset terminaali-heilurit eri terminaaleille.

      Poista
  3. Tarvitaan linja Tehtaankadulta Itämerenkadulle (esim. 1A:lle jatko) palvelemaan eteläisistä kaupunginosista Ruoholahteen tai julkisilla Espooseen menijöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ulla,
      Kiitos kommentistasi! Tämä on yksi linjoista, joita on HKL:lle esitetty valtuustoaloitteissakin ja sen myötä selvitetty. Vaikka Ullanlinna ja Eira ovat kansoitettuja kaupunginosia ja niissä työskentelee paljon väkeä, ei tällainen kahden pisteen välinen linja muodostuisi niin suosituksi, että sitä kannattaisi liikennöidä. Samat paukut kannattaa käyttää linjoihin siellä, missä saavutetaan korkeampia matkustajamääriä.

      Tämä tosiseikka ei tarkoita, etteikö mainitsemiasi matkoja tehtäisi, mutta joukkoliikennejärjestelmässä ne matkat kannattaa ikäänkuin kerätä nippuun ja tehdä sitten matkanteko jonkun joukkoliikennesolmun kautta helpoksi. Kuten Eiran ja Ullanlinnan tapauksessa matkataan ensin Kamppiin ja siitä metrolla Ruoholahteen. Tarkoitus on käyttää joukkoliikenteelle osoitetut rajalliset rahamäärät niin, että niillä saadaan mahdollisimman korkea joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus.

      Poista
    2. eikös tehtaankadulta kulje jo linja-autoja kamppiin?
      Pitää muistaa että raideliikenne kuljettaa massoja, linja-autot hoitaa pienempiä massoja.

      Poista
    3. Hei HSL,

      uudessa ehdotuksessanne kakkonen näyttäisi jäävän Etelärantaan. Voisiko tutkia tilannetta, jossa se jatkuisi Ruoholahteen ja kuljettaisi näin suurempia matkustajamääriä, myös laivamatkustajia?

      Poista
  4. Aiheesta muuten käydään aktiivista keskustelua Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin ryhmässä. https://www.facebook.com/groups/184085073617/permalink/10151822589528618/

    VastaaPoista
  5. Saako kommentoida myös vaunujen sisäpuolta? Sporien infotaulujen tarkoitus oli kai alun perin jakaa hyödyllistä ja ajantasaista tietoa?
    Toissapäivänä Manskulla istuin 4:ssa ja huomasin, että ratikkaliikenne seisoo ja useat linjat olivat poikkeusreiteillä. Infotauluissa pyöri mainoksia, "aforismeja" ja Metro-lehden eiliset uutiset... Ajantasalle pääsy on haasteellista, mutta voitaisiinko yrittää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niissähän likee JCDecaux tj sellainen, eikös ne ole mainostauluja silloin? bussilla pääsee ku ratikat seisoo. bussilla pääsee muutenkin paremmin.

      Poista
  6. Raitiolinjojen pysäkki väli pitäisi olla sama kuin busseillakin.
    nyt on liian lähekkäin ja eikä kaikilla pysäkeillä' oli tasavertaisesti matkustajia , näitä löytyy kaikilta raitiolinjoilta.

    VastaaPoista
  7. Ruoholahdesta Erottajalle pitäisi saada raitiolinja , niin tarvitse lauttasaaren linjaan jatkaa ruoholahden metroasemalta enää erottajalle, kun voisi vaihtaa raitiolinjaankin.

    VastaaPoista
  8. Toivoisin nopeaa yhteyttä Kalasatamasta Pasilaan Teollisuuskadun kautta. Yhdistettynä muihin maankäyttöratkaisuihin kuten täydennysrakentamiseen Teollisuuskadusta voisi muodostua alueen pääkatu ja Kalasatama-Pasila-akselille Helsingin toinen napa ydinkeskustan lisäksi. Pelkään, että linjat Vallilanlaakson tai Aleksis Kivenkadun kautta olisivat liian hitaita Pasilasta ja Kalasatamasta vaihtaville varsinkin ruuhka-aikaan.

    Lisäksi toivoisin Tiederatikan esiastetta Munkkiniemi-Pasila-Viikki-linjalle.

    VastaaPoista
  9. Linjan 17 pystytään kyllä korvaamaan raitiolinjallakin.
    Bussilinjat 14-23 pystytäisiinkö ne korvaamaan koko Raitiolinjoilla ja muilla bussilinjojen reittimuutoksilla.
    silloin vapautuisi uusia linja numeroita uusille raitiolinjoille.

    RAitiolikkenteen pysäkkivälit samoiksi kuin busseilla ja samoin myös nopeudet samoin koko raitiolinja verkostolla.

    Pisra-rata ja toinen metrolinja vähentäisin keskustaan meneviä bussilinjoja puolella. Muutekin keskustaan voisi päättä vain tulevat runkolinjat ja muut juna tai metroasemien liityntä terminaalehin. Ensiksi vuonna 2016 kaikki Elielinaukion ja Kampin bussilinjat Kampinkeskuksen bussiterminaaliin. Raitiolinjoihin vaihtaminen järkeväksi, että se korvaisi joukkoliikennen palvelut Meilahti-Rautatieasema välin kokonaan bussiliikenteeltä.
    Samoten rautatietorin bussilinjoista osa voisi pitää karsia Kalasatamaan ja Hakaniemeen, sitten kun toinen metro linja valmistuu, niin bussilinjat olisivat kokonaan karsiutuneet keskustasta, että kaduille jäljelle jäisi vain raitolinjat ja runkolinjat.

    Tälläisiä esimerkkejä on esim. Tukholmassa ja monissa muissa joukkoliikentten kehittyneimmissä kaupungeissa.
    Helsinki on joo yksi parhaimmista joukkoliikenne kaupungeista liikenteen suuvuuden takia ja asukas määrän takia, mutta jos aiotaan ykköseksi jaetulta sijalta Tukholman kanssa , niin on paljon tekemistä. Metroverkko pitää saada laajemmaksi ja kattavaksi, kun asukasmäärät lisääntyy Helsingissä.

    VastaaPoista
  10. Miettikää suunnitelijat Matka-aikoja raitiolinjoja suunnitellesanne, kun esim.Raitiolinjalla 6 Arabiasta keskustaan kestää puolituntia ja vähän päälle kun vertaa bussilinjoilla menee noin15min , siis ihan huima ero. sama juttu on muilla raitiolinjoilla kestää puolet kauemmmin kuin busseilla keskustnaan. Enemmän raitiolinjoilla matkustaa pummilla matkustajat, kuin oikeesti nopeasti keskustaan matkustajat. TÄMÄ ON MUUTUTTAVA, TEHKÄÄ JOTAIN!!!!!!

    VastaaPoista
  11. Tässä olisi vielä yksi maallikko-ehdotus:

    1A siirrettäisiin linjoille ja siten se irtoaisi käytännössä omaksi linjakseen. Siinä olisi kuitenkin Etelä-Helsinkiläisille hyvä yhteys Hakaniemeen, jossa voi tehdä vaihdon moneen suuntaan.

    Jos Käpylään liikennöitäisiin edelleen, pitäisi se saada ehdottomasti nopeammalle reitille Hämeenkadulle ja vaihdoton yhteys keskustaan. Sitä varten pitäisi varmaan siirtää 6 tai 7 Sturenkadulle.

    Linjojen kiskot ja ykkösen linjahan tässä varmasti joka tapauksessa liipaisimella ovat.

    VastaaPoista
  12. Suosittelisin että linjan 10 reitti jatkuisi Kauppalantien, Haagan urheilutien ja Isonnevantien kautta käytöstä poistetulle linjan 32 päätepysäkille. Tämä tosin edellyttää linjojen 52 ja 41 pysäkkien siirtämistä hiukan erityisesti Munkkiniemeen ja Kannelmäkeen menevien ajosuuntien osalta, mutta linjan 52 pysäkki on aiemmin yhdessä linjan 79V kanssa ollut siinä paikassa johon se tällöin pitäisi siirtää.

    VastaaPoista
  13. Onko Alppiharjun osalta otettu lainkaan huomioon Linnanmäen huvipuiston liikennettä, joka ruuhkauttaa kolmosen monta kuukautta vuodessa? Usein kesällä Töölön suunnasta tuleva ratikka jumahtaa
    Lintsin pysäkille, kun matkustajia tulee niin paljon. Kolmosen ratikan hyvä puoli on se, että se kulkee lähelle Kampin keskusta ja rautatieasemalle ja palvelee näitä huvipuiston kulkijoita. Me täällä Alppilassa hukumme autoihin, jos tuo Lintsiä palveleva linja menetetään. Bussi ei ole niin hyvä vaunujen/rattaiden ja pienten lasten kanssa liikkuville kuin ratikka.
    Alppilassa oleva peruskoulu/lukio ollaan muuttamassa lähes 700 oppilaan lukioksi, johon kaikki opiskelijat tulevat ympäri pääkaupunkiseutua.
    He tarvitsevat hyvät yhteydet keskustaan edes yhtä reittiä, joten kolmosen muuttaminen Krunikan kautta kulkemaan olisi karhunpalvelus.
    Eläintarhan huoltoasemahan tulee häviämään uuden joukkoliikennekadun tieltä. Kolmosen pysäkki on sen edessä. Onkohan niin, että koko Nordenskiöldinkatu halutaan autoille ja kolmonen halutaan muuttaa bussiksi sen takia? Kolmosen käyttöä Nordenskiöldinkadun suuntaan lisäisi se, että siellä ei olisi sitä
    "Eläintarha seitsemän minuuttia" -pysäkkiä. Ehkä kolmosen reitti pitäisi pirstoa, lyhentää, että ei olisi tarvetta niin pitkille vuorontasauksille. Se päättäri voitaisiin siirtää takaisin Kuuskulmaan, Porvoon- ja Viipurinkadun risteykseen tai sitten Lintsin eteen kirkon kupeeseen, siinähän on tilaa.

    VastaaPoista
  14. Mites kalasataman alue? Dokumentti http://hslraitioliikennelinjasto.blogspot.fi/2013/09/suunnittelu-etenee-vaiheittain.html antaa ymmärtää, että ratikkalinja kulkee Junonkatua pitkin ja ainakin yksi pysäkeistä on numero 9:n kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väärä linkki.. http://www.hel.fi/static/public/hela/Asuntotuotantotoimikunta/Suomi/Paatos/2013/Att_2013-05-22_Asuntk_7_Pk/1B64CD6A-A534-42A5-BDB8-EDBF831A54BD/Liite.pdf on oikea dokumentti.

      Poista
  15. Eipä taida näistä suunnitelmista olla iloa muille kuin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelijoille, jotka näin pitävät itsensä työllistettyinä.

    VastaaPoista